Job 33

1 Höre doch, Hiob, meine Rede und merke auf alle meine Worte!

Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!

2 Siehe, ich tue meinen Mund auf, und meine Zunge redet in meinem Munde.

Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.

3 Mein Herz soll recht reden, und meine Lippen sollen den reinen Verstand sagen.

Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.

4 Der Geist Gottes hat mich gemacht, und der Odem des Allmächtigen hat mir das Leben gegeben.

Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.

5 Kannst du, so antworte mir; schicke dich gegen mich und stelle dich!

Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.

6 Siehe ich bin Gottes ebensowohl als du, und aus Leimen bin ich auch gemacht.

Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.

7 Doch du darfst vor mir nicht erschrecken, und meine Hand soll dir nicht zu schwer sein.

Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.

8 Du hast geredet vor meinen Ohren, die Stimme deiner Rede mußte ich hören:

Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:

9 Ich bin rein, ohne Missetat, unschuldig und habe keine Sünde.

Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.

10 Siehe, er hat eine Sache wider mich funden, darum achtet er mich für seinen Feind.

Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.

11 Er hat meinen Fuß in Stock gelegt und hat alle meine Wege verwahret.

Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.

12 Siehe, eben daraus schließe ich wider dich, daß du nicht recht bist; denn Gott ist mehr weder ein Mensch.

Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.

13 Warum willst du mit ihm zanken, daß er dir nicht Rechenschaft gibt alles seines Tuns?

Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?

14 Denn wenn Gott einmal etwas beschließt, so bedenket er's nicht erst her nach.

Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.

15 Im Traum des Gesichts in der Nacht, wenn der Schlaf auf die Leute fällt, wenn sie schlafen auf dem Bette,

Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,

16 da öffnet er das Ohr der Leute und schreckt sie und züchtiget sie,

Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,

17 daß er den Menschen von seinem Vorhaben wende und beschirme ihn vor Hoffart.

Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.

18 Und verschonet seiner Seele vor dem Verderben und seines Lebens, daß es nicht ins Schwert falle.

Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.

19 Er straft ihn mit Schmerzen auf seinem Bette und alle seine Gebeine heftig;

Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,

20 und richtet ihm sein Leben so zu, daß ihm vor der Speise ekelt, und seine Seele, daß sie nicht Lust zu essen hat.

Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;

21 Sein Fleisch verschwindet, daß er nicht wohl sehen mag, und seine Beine werden zerschlagen, daß man sie nicht gerne ansiehet,

Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;

22 daß seine Seele nahet zum Verderben und sein Leben zu den Toten.

Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.

23 So dann ein Engel, einer aus tausend, mit ihm redet, zu verkündigen dem Menschen, wie er solle recht tun,

Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,

24 so wird er ihm gnädig sein und sagen: Er soll erlöset werden, daß er nicht hinunterfahre ins Verderben; denn ich habe eine Versöhnung funden.

Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;

25 Sein Fleisch grüne wieder wie in der Jugend, und laß ihn wieder jung werden.

Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.

26 Er wird Gott bitten; der wird ihm Gnade erzeigen und wird sein Antlitz sehen lassen mit Freuden und wird dem Menschen nach seiner Gerechtigkeit vergelten.

Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

27 Er wird vor den Leuten bekennen und sagen: Ich wollte gesündiget und das Recht verkehret haben, aber es hätte mir nichts genützet.

Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.

28 Er hat meine Seele erlöset, daß sie nicht führe ins Verderben, sondern mein Leben das Licht sähe.

Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.

29 Siehe, das alles tut Gott zwei oder dreimal mit einem jeglichen,

Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,

30 daß er seine Seele herumhole aus dem Verderben und erleuchte ihn mit dem Licht der Lebendigen.

Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.

31 Merke auf, Hiob, und höre mir zu, und schweige, daß ich rede!

Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!

32 Hast du aber was zu sagen, so antworte mir; sage her, bist du recht, ich will's gerne hören.

Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.

33 Hast du aber nichts, so höre mir zu und schweige, ich will dich die Weisheit lehren.

Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.