1 Mose 11
1 Es hatte aber alle Welt einerlei Zunge und Sprache.
Ja koko maailmalla oli yhtäläinen kieli ja yhtäläinen puheenparsi.
2 Da sie nun zogen gen Morgen, fanden sie ein eben Land im Lande Sinear und wohneten daselbst,
Ja koska he matkustivat idästä, löysivät he kedon Sinearin maalla, ja asuivat siellä.
3 und sprachen untereinander: Wohlauf, laßt uns Ziegel streichen und brennen! Und nahmen Ziegel zu Stein und Ton zu Kalk
Ja sanoivat keskenänsä: käykäämme tiilejä tekemään ja polttamaan. Ja heillä olivat tiilit kivein siassa, ja maan pihka siteeksi.
4 und sprachen: Wohlauf, laßt uns eine Stadt und Turm bauen, des Spitze bis an den Himmel reiche, daß wir uns einen Namen machen; denn wir werden vielleicht zerstreuet in alle Länder.
Ja sanoivat: käykäämme, rakentakaamme meillemme kaupunki ja torni, joka taivaaseen ulottuisi, tehdäksemme meillemme nimeä; ettei meitä hajoitettaisi kaikkiin maihin.
5 Da fuhr der HERR hernieder, daß er sähe die Stadt und Turm, die die Menschenkinder baueten.
Silloin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmisten lapset rakensivat.
6 Und der HERR sprach: Siehe, es ist einerlei Volk und einerlei Sprache unter ihnen allen, und haben das angefangen zu tun; sie werden nicht ablassen von allem, das sie vorgenommen haben zu tun.
Ja Herra sanoi: katso, se on yhtäläinen kansa, ja yhtäläinen kieli on kaikkein heidän seassansa, ja he ovat ruvenneet tätä tekemään: ja nyt ei heitä taideta estettää mistään, kuin he ovat aikoneet tehdä.
7 Wohlauf, laßt uns herniederfahren und ihre Sprache daselbst verwirren, daß keiner des andern Sprache vernehme.
Käykäämme, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä; niin ettei kenkään ymmärtäisi toisensa kieltä.
8 Also zerstreuete sie der HERR von dannen in alle Länder, daß sie mußten aufhören, die Stadt zu bauen.
Ja niin Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin; ja he lakkasivat sitä kaupunkia rakentamasta.
9 Daher heißt ihr Name Babel, daß der HERR daselbst verwirret hatte aller Länder Sprache und sie zerstreuet von dannen in alle Länder.
Ja sentähden kutsuttiin hänen nimensä Babel: sillä siellä Herra sekoitti koko maan kielen: ja Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin.
10 Dies sind die Geschlechter Sems: Sem war hundert Jahre alt und zeugete Arphachsad, zwei Jahre nach der Sintflut;
Nämät ovat Semin sukukunnat: Sem oli sadan ajastajan vanha, ja siitti Arphaksadin, kaksi ajastaikaa vedenpaisumisen jälkeen.
11 und lebte danach fünfhundert Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte viisisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
12 Arphachsad war fünfunddreißig Jahre alt und zeugete Salah;
Arphaksad oli viidenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Salan.
13 und lebte danach vierhundertunddrei Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
14 Salah war dreißig Jahre alt und zeugete Eber;
Sala oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Eberin.
15 und lebte danach vierhundertunddrei Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
16 Eber war vierunddreißig Jahre alt und zeugete Peleg;
Eber oli neljänneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Pelegin.
17 und lebte danach vierhundertunddreißig Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte neljäsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
18 Peleg war dreißig Jahre alt und zeugete Regu;
Peleg oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Regun.
19 und lebte danach zweihundertundneun Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte kaksisataa ja yhdeksän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
20 Regu war zweiunddreißig Jahre alt und zeugete Serug;
Regu oli kahdenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Serugin.
21 und lebte danach zweihundertundsieben Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte kaksisataa ja seitsemän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
22 Serug war dreißig Jahre alt und zeugete Nahor;
Serug oli kolmenkymmenen ajastajan vanha ja siitti Nahorin.
23 und lebte danach zweihundert Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte kaksisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
24 Nahor war neunundzwanzig Jahre alt und zeugete Tharah;
Nahor oli yhdeksänkolmattakymmentä ajastajan vanha, ja siitti Taran.
25 und lebte danach hundertundneunzehn Jahre und zeugete Söhne und Töchter.
Ja eli sitte sata ja yhdeksäntoistakymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
26 Tharah war siebenzig Jahre alt und zeugete Abram, Nahor und Haran.
Tara oli seitsemänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Abramin, Nahorin ja Haranin.
27 Dies sind die Geschlechter Tharahs: Tharah zeugete Abram, Nahor und Haran. Aber Haran zeugete Lot.
Nämät ovat Taran sukukunnat: Tara siitti Abramin, Nahorin ja Haranin. Haran siitti Lotin.
28 Haran aber starb vor seinem Vater Tharah in seinem Vaterland zu Ur in Chaldäa.
Ja Haran kuoli isänsä, Taran edessä, isänsä maalla Kaldean Uurissa.
29 Da nahmen Abram und Nahor Weiber. Abrams Weib hieß Sarai und Nahors Weib Milka, Harans Tochter, der ein Vater war der Milka und der Jiska.
Silloin Abram ja Nahor ottivat heillensä emännät: Abramin emännän nimi oli Sarai, ja Nahorin emännän nimi oli Milka, Haranin tytär, joka oli Milkan ja Jiskan isä.
30 Aber Sarai war unfruchtbar und hatte kein Kind.
Mutta Sarai oli hedelmätöin, eikä ollut hänellä lasta.
31 Da nahm Tharah seinen Sohn Abram und Lot, seines Sohns Harans Sohn, und seine Schnur Sarai, seines Sohns Abrams Weib, und führete sie von Ur aus Chaldäa, daß er ins Land Kanaan zöge; und sie kamen gen Haran und wohneten daselbst.
Ja Tara otti poikansa Abramin ja Lotin Haranin pojan, poikansa pojan, ja miniänsä Sarain, poikansa Abramin emännän, ja he läksivät ulos ynnä Kaldean Uurista menemään Kanaanin maalle, ja tulivat Haraniin, ja asuivat siellä.
32 Und Tharah ward zweihundertundfünf Jahre alt und starb in Haran.
Ja Tara oli kahdensadan ja viiden ajastajan vanha ja kuoli Haranissa.
