Job 5
1 "Ach, fordere immer vor Gericht! Wer leistet deiner Ladung Folge? Mit Heiligen entzweit, an wen willst du dich wenden?
Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?
2 Den Toren wird der Ärger töten, den Dummen wird der Zorn das Leben kosten.
Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
3 Ich selbst sah einen Toren festgewurzelt stehen; da schaut ich seines Hauses raschen Untergang,
Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.
4 und seine Kinder standen hilflos da. Sie mußten, ohne Anwalt, im Gerichtstor sich zertreten lassen.
Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.
5 Was er geerntet, ißt ein Hungriger, und dieser bringt davon dem Darbenden. Nach ihren Krügen lechzen Durstige.
Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.
6 Denn Unheil wächst nicht aus dem Staube; nicht sprießt das Unglück aus dem Boden.
Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
7 Dem Unglück wächst ein Mensch entgegen, so wie empor der Flamme Funken fliegen.
Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
8 An deiner Stelle kehrte ich mich doch zu Gott; ich stellte meine Sache Gott anheim,
Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
9 ihm, der so herrlich, unerforschlich waltet und Wunder wirket ohne Zahl,
Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
10 der selbst der Erde Regen spendet und Wasser auf die Fluren schickt,
Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
11 der Niedrige erhöht, Gebeugte führt zum Heil,
Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
12 der hintertreibt den Plan der Listigen, daß ihre Hände immer Förderliches schaffen,
Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
13 der Kluge übertrifft an List, so daß der Schlauen Plan sich überstürzt,
Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
14 daß sie bei Tag auf Dunkel stoßen, am Mittag tappen wie bei Nacht,
Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
15 der rettet den Verlassenen vor ihrem Rachen, den Armen vor der starken Faust.
Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
16 Drum geht dem Schwachen Hoffnung auf; die Bosheit muß ihr Maul verschließen.
Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
17 Wohl dem, der Gottes Zucht erfährt! Verschmäh daher des Höchsten Mahnung nicht!
Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
18 Denn er verwundet und verbindet; von seiner Hand kommt Schlag und Heil.
Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
19 In sechs der Nöte schont er deiner; in sieben dich kein Unheil trifft.
Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
20 Er rettet dich vom Tod in Hungersnot, im Krieg vor der Gefahr des Schwertes.
Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
21 Und greifen Feuerzungen um sich, so bist du wohl geborgen, hast nichts zu fürchten, wenngleich Verheerung kommt.
Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.
22 Des Dämons und der Seuche kannst du lachen; die wilden Tiere brauchst du nicht zu fürchten.
Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.
23 Denn mit des Landes Schrecknissen stehst du im Bunde; die wilden Tiere sind dir zugetan.
Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.
24 Und du erfährst, daß wohlbehalten bleibt dein Zelt, und musterst du dein Haus, vermißt du nichts.
Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.
25 Die Zahl der Kinder siehst du wachsen; wie Gras im Feld ist dein Gesproß.
Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.
26 Du gehst zum Grab im hohen Alter ein, wie Garben, eingeführt zur rechten Zeit.
Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.
27 So ist's. So haben wir's ergründet. So haben wir's gehört. Zu Herzen nimm es dir!"
Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.
