< Psalm 34 >
1 Von David, als er seinen Verstand vor Abimelech verstellte, und dieser ihn wegtrieb, und er fortging. Jehova will ich preisen allezeit, beständig soll sein Lob in meinem Munde sein.
Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
2 In Jehova soll sich rühmen meine Seele; hören werden es die Sanftmütigen und sich freuen.
Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Erhebet Jehova mit mir, und lasset uns miteinander erhöhen seinen Namen!
Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4 Ich suchte Jehova, und er antwortete mir; und aus allen meinen Beängstigungen errettete er mich.
Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5 Sie blickten auf ihn und wurden erheitert, und ihre Angesichter wurden nicht beschämt.
Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6 Dieser Elende rief, und Jehova hörte, und aus allen seinen Bedrängnissen rettete er ihn.
Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7 Der Engel Jehovas lagert sich um die her, welche ihn fürchten, und er befreit sie.
Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
8 Schmecket und sehet, daß Jehova gütig ist! Glückselig der Mann, der auf ihn traut!
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9 Fürchtet Jehova, ihr seine Heiligen! Denn keinen Mangel haben, die ihn fürchten.
Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10 Junge Löwen darben und hungern, aber die Jehova suchen, ermangeln keines Guten.
Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11 Kommet, ihr Söhne, höret mir zu: Die Furcht Jehovas will ich euch lehren.
Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12 Wer ist der Mann, der Lust zum Leben hat, der Tage liebt, um Gutes zu sehen?
Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13 Bewahre deine Zunge vor Bösem, und deine Lippen, daß sie nicht Trug reden;
varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14 weiche vom Bösen und tue Gutes; suche Frieden und jage ihm nach!
vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15 Die Augen Jehovas sind gerichtet auf die Gerechten, und seine Ohren auf ihr Schreien;
Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 das Angesicht Jehovas ist wider die, welche Böses tun, um ihr Gedächtnis von der Erde auszurotten.
Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17 Sie schreien, und Jehova hört, und aus allen ihren Bedrängnissen errettet er sie.
Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18 Nahe ist Jehova denen, die zerbrochenen Herzens sind, und die zerschlagenen Geistes sind, rettet er.
Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19 Viele sind der Widerwärtigkeiten des Gerechten, aber aus allen denselben errettet ihn Jehova;
Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20 Er bewahrt alle seine Gebeine, nicht eines von ihnen wird zerbrochen.
Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21 Den Gesetzlosen wird das Böse töten; und die den Gerechten hassen, werden büßen.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22 Jehova erlöst die Seele seiner Knechte; und alle, die auf ihn trauen, werden nicht büßen.
Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.