Psalm 122

1 Ein Stufenlied. Von David. Ich freute mich, als sie zu mir sagten: Lasset uns zum Hause Jehovas gehen!

Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

2 Unsere Füße werden in deinen Toren stehen, Jerusalem!

Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

3 Jerusalem, die du aufgebaut bist als eine fest in sich geschlossene Stadt,

sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

4 wohin die Stämme hinaufziehen, die Stämme Jahs, ein Zeugnis für Israel, zu preisen den Namen Jehovas!

jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

5 Denn daselbst stehen die Throne zum Gericht, die Throne des Hauses Davids.

Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

6 Bittet um die Wohlfahrt Jerusalems! Es gehe wohl denen, die dich lieben!

Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

7 Wohlfahrt sei in deinen Festungswerken, sichere Ruhe in deinen Palästen!

Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

8 Um meiner Brüder und meiner Genossen willen will ich sagen: Wohlfahrt sei in dir!

Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

9 Um des Hauses Jehovas, unseres Gottes, willen will ich dein Bestes suchen.

Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.