Psalm 119
1 Alle sind glücklich zu preisen, die da untadelig wandeln, / Die einhergehn nach Jahwes Gesetz.
Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Alle sind glücklich zu preisen, die seine Zeugnisse halten, / Die ihn suchen von ganzem Herzen.
Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 Auch keine Frevel verüben, / Sondern in seinen Wegen gehn.
Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Aufgestellt hast du deine Befehle, / Daß man sie treu erfüllen soll.
Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 Ach, stünde doch mein Wandel fest, / Indem ich deine Gesetze hielte!
O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Alsdann werd ich nicht zuschanden, / Wenn ich auf all deine Gebote blicke.
Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 Aufrichtigen Herzens dank ich dir, / Wenn ich deine gerechten Befehle lerne.
Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Auf deine Satzungen achte ich: / Verlaß mich nicht völlig!
Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 Bei einem Jüngling bleibt sein Wandel rein, / Wenn er ihn führt nach deinem Wort.
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 Begehrt hab ich dein Wort von ganzem Herzen, / Laß mich nicht irren von deinen Geboten!
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 Bewahret hab ich dein Wort in meinem Herzen, / Damit ich nicht sündige wider dich.
Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Besungen mit Lobpreis seiest du, Jahwe, / Lehre mich deine Satzungen!
Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 Bekundet hab ich mit meinen Lippen / Alle Ordnungen deines Mundes.
Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 Betracht ich den Wandel, den deine Zeugnisse fordern, / So freu ich mich stets wie über allerlei Reichtum.
Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Bei deinen Befehlen soll mein Sinnen verweilen, / Und blicken will ich auf deine Pfade.
Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 Bei deinen Satzungen will ich mich ergötzen, / Will nicht vergessen deine Worte.
Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Gewähre deinem Knechte Gutes, daß ich leben bleibe, / So will ich deine Worte halten.
Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Gib mir offne Augen, / Damit ich erkenne die Wunder in deinem Gesetz.
Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 Gast nur bin ich auf Erden: / Verbirg vor mir nicht deine Gebote!
Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Ganz verzehrt hat sich meine Seele vor Sehnsucht / Nach deinen Rechten zu jeder Zeit.
Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Gescholten hast du Frevelhafte. / Fluch treff alle, die deine Gebote verlassen!
Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Gespött und Schande, die ich erfahre, nimm weg! / Denn deine Zeugnisse halte ich.
Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 Gingen auch Fürsten wider mich an mit feindlicher Rede: / Dein Knecht sinnt doch über deine Satzungen nach.
Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 Gar meine Lust sind deine Zeugnisse, / Sie sind meine Berater.
Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Dem Staub klebt meine Seele an; / Belebe mich wieder nach deinem Wort!
Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 Dir hab ich mein Los geschildert: da erhörtest du mich. / Lehre mich deine Satzungen!
Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Den Weg, den deine Befehle gebieten, laß mich verstehn! / Denn über deine Wunder will ich sinnen.
Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Durch Kummer zerfließt meine Seele: / Richte mich auf nach deinen Verheißungsworten!
Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Den Weg der Lüge halte mir fern, / Begnade mich aber mit deiner Lehre!
Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Den Weg der Treue hab ich erwählt, / Deine Rechte mir vorgesetzt.
Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Deine Zeugnisse, Jahwe, halt ich fest; / Laß mich nicht zuschanden werden!
Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 Den Weg, den deine Gebote weisen, will ich laufen, / Denn du erfüllst mich mit Einsicht.
Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Helle mir auf, o Jahwe, deiner Satzungen Weg, / Damit ich ihn immer beachte!
Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Hilf mir zur rechten Erkenntnis, daß ich deine Lehre bewahre / Und sie von ganzem Herzen befolge!
Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Hinführen wollest du mich auf deiner Gebote Pfad, / Denn ich habe Gefallen daran.
Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 Hinlenken wollest du mein Herz zu deinen Gesetzen / Und nicht zu ungerechtem Gewinn.
Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Hinweg zieh meine Augen, daß sie nicht nach dem Eitlen schaun, / Auf deinen Wegen belebe mich!
Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Halt deinem Knechte deine Verheißung, / Damit ich wachse in Ehrfurcht vor dir!
Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Halt fern von mir die Schmach, vor der mir graut! / Denn deine Urteilssprüche sind gut.
Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Hat mich nicht stets verlangt nach deinen Befehlen? / Durch deine Gerechtigkeit belebe mich!
Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Und laß, o Jahwe, deine Huld mich reich erfahren. / Dein Heil nach deiner Verheißung!
Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 Und dann will ich auch Rede stehn dem, der mich lästert; / Denn ich vertraue auf dein Wort.
Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 Und entzieh doch meinem Munde das Wort der Wahrheit nicht, / Denn auf deine Rechte hoffe ich.
Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 Und deine Weisung will ich stets beachten, / Immer und ewiglich.
Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Und so werd ich dann auch getrost und unbefangen wandeln, / Denn in deinen Geboten hab ich Rat gesucht.
Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 Und von deinen Zeugnissen will ich reden vor Königen / Furchtlos und ohne Scheu.
Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 Und ich erfreue mich an deinen Geboten, / Die ich liebgewonnen habe.
Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 Und ich will meine Hände erheben zu deinen Geboten, (die ich liebgewonnen habe, ) / Nachsinnen will ich über deine Satzungen.
Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Sei eingedenk des Worts, das du zu deinem Knecht geredet, / Weil du (auf einen guten Ausgang) mich hast hoffen lassen.
Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 So fand ich Trost in meinem Elend, (als ich inneward) / Daß dein Verheißungswort mich neubelebte.
Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Stolze haben mich gar sehr verspottet, / Dennoch bin ich von deinem Gesetz nicht abgewichen.
Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Sooft ich daran denke, wie du von altersher gerichtet hast, / Werd ich, o Jahwe, auch getröstet.
Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Starker Zorn hat mich erfaßt den Frevlern gegenüber, / Die dein Gesetz verlassen haben.
Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Siegeslieder sind mir deine Satzungen / Im Hause meiner Fremdlingschaft.
Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Sogar des Nachts hab ich gedacht, o Jahwe, deines Namens, / Und darum hab ich deine Weisung auch befolgt.
Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 Solches ist mir zuteil geworden: / Daß ich deine Befehle halte.
Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Geschenkt — so habe ich gesagt — ist mir, o Jahwe, deine Gnade, / Daß ich deine Worte befolgen darf.
Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 Gesucht hab ich von ganzem Herzen deine Huld: / Sei mir denn gnädig nach deiner Verheißung!
Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 Gedacht hab ich an meine Wege / Und habe meine Füße dann gelenkt zu deinen Zeugnissen.
Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 Geeilt bin ich dabei und habe nicht gezaudert, / Deine Gebote zu halten.
Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 Gottlose haben mich mit Stricken umringt: / Aber dein Gesetz hab ich nicht vergessen.
Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 Gegen Mitternacht steh ich auf, um dir zu danken / Für deine gerechten Gerichtsurteile.
Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 Genosse bin ich allen, die dich fürchten / Und deine Befehle befolgen.
Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 Gefüllt mit deiner Güte, Jahwe, ist die Erde: / Lehre mich nun deine Satzungen!
Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Tröstliches hast du deinem Knechte erwiesen, / Jahwe, nach deinen Worten.
Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Treffliche Klugheit und Einsicht lehre mich! / Denn deinen Geboten vertrau ich.
Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Trugwege bin ich gewandelt, eh ich ins Elend geriet; / Nun aber acht ich auf dein Gebot.
Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Treusorgend bist du und voller Güte: / Lehre mich deine Satzungen!
Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 Trugvoll haben Frevler mir Lügen angedichtet: / Ich aber halte dennoch mit ganzem Herzen deine Befehle.
Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 Töricht und fühllos ist ihr Herz; / Doch mein Entzücken ist dein Gesetz.
Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 Traun, heilsam war mir des Leidens Schule, / Damit ich deine Satzungen lernte.
Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 Teurer ist mir deines Mundes Gesetz / Als reiche Schätze an Silber und Gold.
Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Ja, deine Hände haben mich geschaffen und bereitet: / Gib mir nun auch Einsicht, daß ich deine Gebote lerne!
Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Jeder, der dich fürchtet, wird freudig auf mich blicken; / Denn ich habe darauf geharrt, daß sich dein Verheißungswort erfülle.
Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Ich weiß, o Jahwe: gerecht sind deine Gerichte, / Und weil du es treu mit mir meinst, hast du mich in Trübsal geführt.
Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 In deiner Gnade laß mich nun aber auch Trost erfahren, / Wie du es deinem Knechte verheißen!
Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 In dein Erbarmen hülle mich ein, damit ich lebe! / Denn dein Gesetz ist meine Lust.
Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 In Schande laß fallen die Frevelhaften, weil sie mich mit Lügen ins Elend gebracht! / Ich aber will über deine Befehle sinnen.
Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Ja, mögen sich zu mir wenden, die dich fürchten / Und die deine Zeugnisse anerkennen!
Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 In deinen Satzungen soll mein Herz beständig leben, / Damit ich nicht zuschanden werde.
Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Klagend hat meine Seele nach deiner Hilfe geschmachtet: / Auf dein Wort hab ich geharrt.
Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Konnten nicht meine Augen vergehn, als ich nach deinem Wort ausschaute / Und (ängstlich) fragte: "Wann wirst du mich trösten?"
Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 Kann man auch von mir sagen: / "Der ist wie ein Schlauch im Rauch" — / Deine Satzungen hab ich doch nimmer vergessen.
Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Kurz sind die Lebenstage deines Knechts. / Wann wirst du nun das Gericht vollstrecken an meinen Verfolgern?
Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 Kerkergruben haben mir Gottvergeßne gegraben, / Sie, die nicht handeln nach deinem Gesetz.
Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Können doch all deine Gebote nichts als ein Ausfluß deiner Treue sein! / Sie aber haben mich mit Lügen verfolgt: hilf du mir!
Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 Kümmerlich hätten sie mich beinah in der Grube sterben lassen, / Aber trotzdem hab ich deine Befehle nicht verlassen.
He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Könnt ich doch wieder aufleben durch deine Güte! / Dann will ich auch das Zeugnis deines Mundes halten.
Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 Lebt, o Jahwe, nicht in Ewigkeit / Dein Wort im Himmel fort?
Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Lang bis ins fernste Geschlecht währt deine Treu; / Du hast die Erde gegründet, und sie bleibt.
Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Laut deiner Ordnung stehn sie noch heute; / Denn alles ist dir untertan.
Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 Ließe mich dein Gesetz nicht immer wieder Freude empfinden: / Ich wäre vergangen in meinem Elend.
Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 Lebenslang werd ich deine Befehle nicht vergessen, / Denn durch sie hast du mich im Dasein erhalten.
En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 Liebend bin ich dein: drum rette mich! / Deine Befehle suche ich ja.
Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 Listig haben mir Frevler nachgestellt, um mich zu töten; / Dennoch werd ich auf deine Zeugnisse merken.
Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 Läßt sich auch sehn, daß alles Vollkommne begrenzt ist: / Dein Gebot reicht über die Maßen weit.
Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Mit ganzer Seele lieb ich dein Gesetz; / Den ganzen Tag sinn ich darüber nach.
Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Mich werden deine Gebote weiser machen, als meine Feinde sind; / Denn sie sind mein für immer.
Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 Meine Lehrer alle übertreffe ich an Einsicht, / Denn über deine Zeugnisse sinne ich.
Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 Mehr als Alte werd ich mir Verstand erwerben, / Wenn ich deinen Befehlen folge.
Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 Mit allen bösen Pfaden haben meine Füße nichts gemein, / Damit ich deine Gebote mit der Tat erfülle.
Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 Mitnichten bin ich von deinen Rechten gewichen; / Du hast mich ja belehrt.
En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Meinem Geschmack sind deine Worte lieber / Als Honig meinem Mund.
Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 Mit Einsicht erfüllen mich deine Befehle; / Drum haß ich jeden Lügenpfad.
Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Nur dein Wort ist eine Leuchte meinem Fuß / Und ein Licht für meinen Weg.
Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 Nimmer werd ich brechen, was ich eidlich gelobt: / "Deine gerechten Vorschriften will ich befolgen."
Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 Niedergebeugt bin ich gar sehr; / Jahwe, belebe mich wieder nach deinem Wort!
Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Nimm wohlgefällig an, o Jahwe, die willigen Opfer meines Mundes / Und lehre mich deine Gebote!
Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Nicht einen Augenblick bin ich des Lebens sicher: / Dennoch hab ich dein Gesetz nicht vergessen.
Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 Nichtswürdige haben mir Schlingen gelegt; / Aber von deinen Befehlen bin ich nicht abgeirrt.
Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 Nie werd ich deine Zeugnisse fahren lassen, / Denn sie sind meines Herzens Wonne.
Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Neigen lassen hab ich mein Herz, deine Satzungen zu erfüllen: / Das bringt ewigen Lohn.
Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 Solche, die sich absondern, hasse ich; / Doch dein Gesetz hab ich lieb.
Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Sichrer Schutz und Schild bist du für mich; / Auf dein Wort hab ich geharrt.
Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Sondert euch ab von mir, ihr Übeltäter, / Damit ich meines Gottes Gebote halte!
Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Sei du meine Stütze nach deiner Verheißung, damit ich am Leben bleibe, / Und laß mich nicht zuschanden werden mit meiner Hoffnung!
Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Sei du mein sichrer Halt, damit ich gerettet werde! / Dann will ich stets mit Vertraun auf deine Satzungen schaun.
Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Sie, die von deinen Satzungen irren, hast du immer verworfen; / Denn nichts als Lüge ist ihr verführerisch Tun.
Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 So wie Schlacken hast du alle Frevler des Landes hinweggeräumt; / Drum lieb ich deine Zeugnisse.
Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Sieh, ich schaudre in Angst vor dir; / Denn vor deinen Gerichten fürcht ich mich.
Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 Ausgeübt hab ich Recht und Gerechtigkeit: / So gib mich denn nicht meinen Drängern preis!
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Auf deines Knechtes Wohl sei du bedacht, / Daß Frevler mich nicht vergewaltigen!
Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Ausgeschaut hab ich voll Sehnsucht, daß mir Hilfe komme / Und deine Verheißung sich erfülle.
Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 An deinem Knechte handle du nach deiner Huld / Und lehre mich deine Satzungen!
Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 Ach, sieh, ich bin dein Knecht: unterweise mich, / Daß ich deine Zeugnisse erkenne!
Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 An der Zeit ist's für Jahwe, zu handeln: / Sie haben ja dein Gesetz gebrochen.
Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Aus diesem Grunde lieb ich deine Gebote / Mehr als Gold und gediegen Gold.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Aus diesem Grunde hab ich auch stets all deine Befehle aufrechtgehalten / Und jeglichen Lügenpfad gehaßt.
Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Fürwahr, deine Zeugnisse sind wunderbar; / Darum bewahrt sie auch meine Seele.
Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 Führst du in deine Gebote ein, so wird es licht: / Einfältige werden verständig.
Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 Frei hab ich meinen Mund geöffnet voll Verlangen; / Denn nach deinen Geboten sehnte ich mich.
Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Führ mir deine Gnade zu: / Das dürfen ja auch erwarten, die deinen Namen lieben.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Fest mach meine Schritte durch dein Wort / Und laß mich nichts Böses beherrschen!
Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Frei laß mich sein von der Menschen Druck, / Damit ich deine Befehle erfülle!
Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Für deinen Knecht laß du dein Antlitz leuchten / Und lehre mich deine Satzungen!
Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Flossen nicht aus meinen Augen Wasserbäche / Über die, die dein Gesetz nicht halten?
Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Zeigst du nicht, Jahwe, dich gerecht? / Drum ist auch all dein Walten richtig.
Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 Zugeteilt hast du deine Zeugnisse / In Treue und großer Wahrhaftigkeit.
Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Zehrender Eifer hat mich vernichtet; / Denn meine Feinde haben deine Worte vergessen.
Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Zerschmolzen gleichsam in Feuer, ganz echt und bewährt ist dein Wort, / Und dein Knecht hat es lieb.
Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 Zwar bin ich jung und verachtet; / Doch deine Befehle hab ich nicht vergessen.
Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Zuverlässig gerecht bleibt deine Gerechtigkeit auf ewig, / Und dein Gesetz bleibt Wahrheit.
Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Zwang und Drangsal haben mich getroffen; / Doch deine Gebote sind meine Lust.
Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Zu aller Zeit sind deine Zeugnisse gerecht: / Laß mich sie verstehn, damit ich lebe!
Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 Kraftvoll hab ich dich angerufen: / "Erhöre mich, Jahwe, deine Satzungen will ich halten!"
Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 Komm mir zu Hilfe, wenn ich dich rufe: / So will ich auf deine Zeugnisse achten.
Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 Kaum graute der Morgen, da flehte ich schon: / "Ich habe geharrt, daß du dein Wort erfüllest."
Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 Konnte doch keine Nachtwache beginnen, ohne daß ich meine Augen schon offen hatte, / Um nachzusinnen über dein Wort.
Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Klagend ruf ich: hör mich in deiner Huld! / Nach deiner Treue, o Jahwe, belebe mich wieder!
Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Kommen mir nahe, die Schandtaten verüben wollen, / Menschen, die fern sind von deinem Gesetz:
Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Kommst du mir auch nahe, o Jahwe — / All deine Gebote aber sind Wahrheit.
Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 Kann ich doch längst schon aus deinen Zeugnissen sehn, / Daß du sie für immer verordnet hast.
Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Richte den Blick auf mein Elend und reiß mich heraus, / Denn dein Gesetz hab ich nimmer vergessen.
Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Recht schaffe du mir und erlöse mich, / Nach deiner Verheißung belebe mich wieder!
Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Rettung bleibt den Frevlern fern, / Denn deine Satzungen haben sie nicht gesucht.
Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Reich, o Jahwe, ist dein Erbarmen; / Nach deinem Urteil belebe mich wieder!
Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Reichlich bin ich verfolgt und bedrängt, / Aber doch nicht gewichen von deinen Geboten.
Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 Recht von Ekel ward ich erfaßt, wenn ich Treulose sah, / Weil sie dein Wort nicht hielten.
Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Rechne mir zu, daß ich deine Befehle liebe; / Jahwe, belebe mich wieder nach deiner Huld!
Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 Richtig ist's: deines Wortes Inhalt ist Wahrheit, / Und ewig währt all dein gerechtes Walten.
Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Sonder Ursach haben mich Fürsten verfolgt, / Doch nur vor deinem Worte hat mein Herz gezittert.
Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 So froh bin ich ob deiner Verheißung / Wie einer, der viel Beute findet.
Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 Schändliche Lüge hab ich stets gehaßt und verabscheut, / Dein Gesetz aber hab ich lieb.
Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 Siebenmal täglich hab ich dich stets gepriesen / Ob deiner gerechten Gerichtsurteile.
Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Schönen Frieden genießen alle, die deine Lehre lieben, / Und sie straucheln nimmer.
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Sehnend hab ich, Jahwe, deiner Hilfe geharrt, / Und deine Gebote erfülle ich stets.
Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Scheu befolg ich deine Befehle, / Und ich liebe sie sehr.
Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 Scheu halt ich stets deine Ordnungen und Befehle, / Weil du ja all meine Wege kennst.
Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Tu auf meinem Ruf den Weg zu dir, o Jahwe, / In deinem Wort mach mich verständig!
Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Tu auf meinem innigen Flehn den Weg zu dir, / Nach deiner Verheißung rette mich!
Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Triefen sollen meine Lippen von Lobgesang, / Wenn du mich deine Satzungen lehrst.
Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 Tönen soll von meiner Zunge das Loblied auf deine Verheißung; / Denn deine Gebote sind alle gerecht.
Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Tritt du mir als Helfer zur Seite! / Denn deine Befehle hab ich zu Führern erkoren.
Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Tiefes Sehnen nach deinem Heil erfüllt mich, o Jahwe, / Und dein Gesetz ist meine Lust.
Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Teile mir Leben zu, damit ich dich lobe! / Und deine Rechte mögen mir helfen.
Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 Tret ich auf einen Irrweg wie ein verloren Schaf, / Dann suche du deinen Knecht; denn deine Gebote vergesse ich nicht.
Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
