Revelation 5
1 He alga bolla uttidayssa oshacha kushen qaa7a garisanine bolla baggara xaafeti uttida laapun matafan gordettida issi xaaxeti uttida maxaafa beyadis.
Ja minä näin istuimella istuvaisen oikiassa kädessä kirjan, sisältä ja ulkoa kirjoitetun, seitsemällä sinetillä lukitun.
2 Issi mino kiitancha dayssi gita qaalara “Hayssa matamista birshidi ha Xoossa maxaafa doyanas bessiza uray onee?” gi hasa7ishin beyadis.
Ja minä näin väkevän enkelin suurella äänellä saarnaavan: kuka on mahdollinen tätä kirjaa avaamaan ja hänen sinettiänsä päästämään?
3 Gido attini salonika gidin woykko biitta bolla woykko biittafe garisa bagganka he Xoossa maxaafa doydi iza gido gelanas xeellanas danda7ida uray oonikka bettibeyna.
Ja ei yksikään voinut, ei taivaassa, eikä maassa, eikä maan alla, kirjaa avata, eikä siihen katsoa.
4 Taka he Xoossa maxaafa birishidi iza giddo xeellanas bessizadey bettontta aggida gishshi daro yekadis.
Ja minä itkin kovin, ettei yksikään löydetty mahdolliseksi kirjaa avaamaan eikä sitä näkemään.
5 Hessa wode chimatape issadey taas “Ne yeekopa! heko Ayhudata bagga gidida Dawite zarkefe dendida gaamoy izi kase xoonides. Izi he Xoossa maxaafazane laapun matameza doyanas danda7es” gides.
Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: älä itke! katso, Jalopeura voitti, joka on Juudan sukukunnasta, Davidin juuri, avaamaan sitä kirjaa ja päästämään sen seitsemää sinettiä.
6 Hessafe guye alga bollane oyddu do7ata gidon he cimata gidonka shukettida dorisa milatizayssi eqqidayssa beyadis. He dorisazas laapun kaceyne laapun ayfey dess. He ayfetika kumetha alame kiitettida Xoossa ayana laapunatakko.
Ja minä näin, ja katso, keskellä istuinta, ja neljän eläimen ja vanhimpien keskellä seisoi Karitsa, niinkuin tapettu, jolla oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat seitsemän Jumalan henkeä kaikelle maalle lähetetyt:
7 He dorisay yiidine alga bolla uttidayssa, oshacha kushen diza Xoossa maxaafa ekides.
Ja se tuli ja otti kirjan istuimella istuvaisen oikiasta kädestä.
8 He Xoossa maxaafaza ekkida mala oyddu do7atine nam7u tammane oyddu cimati he dorisa sinthan ba liiphon gufannida. Isttika issadey ba kushen diitha mala miishi oykidida. Hessaththoka geeshata woossa gidida izan exaney kumida worqa xaaro ba kushen oykki dettes.
Ja kuin hän kirjan ottanut oli, lankesivat ne neljä eläintä ja neljäkolmattakymmentä vanhinta Karitsan eteen, ja jokaisella oli kantele ja kultaiset maljat suitsutusta täynnä, jotka ovat pyhäin rukoukset,
9 Ooratha yeth hizgi yexxida “Neni asa duma duma kochafe, duma duma qaalan hasa7izaytape, duma duma qommofene duma duma derepe Xoossas wozanas ne shukettida gishshi he Xoossa maxaafaza ekkanasine matamistaka doyanas bessizade gidadasa.
Ja veisasivat uutta virttä, sanoen: sinä olet mahdollinen kirjaa ottamaan ja sen sineteitä avaamaan; sillä sinä olet tapettu ja verelläs meitä Jumalalle lunastit kaikkinaisista sukukunnista, ja kielistä, ja kansoista ja pakanoista,
10 Ne istta nu Godaa Xoossaas qessistane kawota histadasa. Isttika biitta bolla kawotana.
Ja olet meidät tehnyt meidän Jumalallemme kuninkaiksi ja papeiksi, ja me saamme vallita maan päällä.
11 Tani gede zaara xeellishin he alganza, do7atane cimata yuuyi adhdhida daro kiitanchata qaala giireth siyadis. Isttas darotethay daro shiyanine daro miliyonen qoodettes.
Ja minä näin ja kuulin monen enkelin äänen istuimen ja eläinten ja vanhimpien ympärillä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta, ja tuhannen kertaa tuhatta,
12 Istti daro gita qaalan “Ha shukettida dorisay wolqa, dureteth, erateth, minoteth, gitateth, bonchone galata ekkanas besses” gida.
Ja sanoivat suurella äänellä: Karitsa, joka tapettu on, on mahdollinen ottamaan voiman, ja rikkauden, ja viisauden, ja kunnian, ja kiitoksen, ja siunauksen.
13 Salonka biitta bollaka, biittafe garisanka, abba giddon diza medhetetha wurison “Alga bolla uttidayssasine dorisas galatayne dhoqateth, bonchoyne wolqay medhinape medhina gakkanaas izas gido!” gishin ta siyadis. (aiōn g165)
Ja kaikki luontokappaleet, jotka taivaassa ovat, ja maan päällä, ja maan alla, ja meressä, ja kaikki, jotka niissä ovat, kuulin minä sille sanovan, joka istuimella istui, ja Karitsalle: siunaus ja kunnia, ja ylistys ja voima, ijankaikkisesta ijankaikkiseen. (aiōn g165)
14 Oyddu do7atika “Aamin7i” gida. Cimatika ba liipphon gufannidi izas goynida.
Ja ne neljä eläintä sanoivat: amen! Ja ne neljäkolmattakymmentä vanhinta lankesivat maahan, kumarsivat ja rukoilivat sitä, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
