Maatosa 20
1 Salo kawotethi ba woyne atakiltte gidon othan othanchata qaxaranas maladora kezida issi akakilitey diza gadadade milataysu.
Sillä taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä.
2 Issi galasa damuza gidizaz hasa7etidi gigidappe guye othanchata woyne akakilte otho oythidees.
Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä.
3 Malado hezu saten kezidi othoy baynda mela giyay eqizason eqida hara asata demidees.
Ja hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina,
4 Inte bidi ta woyne gidon othite ta intes besiza mishe immana gidees.
Ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät.
5 Istika bida. Qassekka galasappe usuppun satenine udufun sate bolla kezidi hara othanchata othon gelithidees.
Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin.
6 Omarsa wode tamane issi sate gidiza wode kezidi coo eqidayta harata demidi inte kumetha galas othoy baynda aazas hayssan eqeti gidi oychidees.
Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte?
7 Istika nuna othisiza asi dhayda gish eqidos gida. Izikka ista intekka bidi ta woyne akakilte gidon othite gidees.
He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.
8 Gadey qamishin woyneza akakilteza goday othancha halafezas guyfe yidaytappe oykkada koyro yidayta gakans diza othnchata wurso xeygada ista otho waga qanxa gidees.
Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti.
9 Tamane isintha sate bolla othon gelidayti yidi isay isay kumetha galasa waga ekkida.
Ja kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä.
10 Koyro othon gelidayti yishe ba wozinara hinkoytappe bollara daro demmna gi qopishin istasikka hinkoytara gina imidees.
Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä.
11 Misha ekishe qanxizade bolla hayti wursethan othon gelidi issi sate xala othidayti kumetha galasa othon daburidine awan xugetidi pe7ida nusara wosta istas issi gina qanxay gida.
Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan,
Sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.
13 Izikka istafe issi ade ta jalaw nena qohabeykke issi galasas gidiza damuzen othanas tanara gigabeyki? ha7i he7i ne gisha ekada ba, ness imidaysa sire wursethan yidaysasikka ta immana koyays.
Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?
Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin.
15 Histin ta mishan ta dosidaz othanas danda7ikina? woykko ta kiya gididaysi nena miqaynsize? gidees.
Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen?
16 Hessa gish guyen dizayti sinthe, sinthen dizayti guye adhana.
Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
17 Yesusay Yeruslame bishe bena kaliza tamane nm7ata duma ekidi hiz gidees.
Ja Jesus meni ylös Jerusalemiin, ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinänsä tiellä tykönsä, ja sanoi heille:
18 Hi7a nuni Yerusalame bana gos asa nay qesista halaqasine Muse woga tamarsizaytas adhi immistana istikka izi hayqana mala iza bolla pirdana.
Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika ylönannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille; ja he tuomitsevat hänen kuolemaan,
19 Iza bolla qidhi ka7anasine garafana mala wodhana malakka deretas athi immana hezantho galas izikka hayqoppe dendana.
Ja antavat ylön hänen pakanoille pilkattaa, ja ruoskittaa, ja ristiinnaulittaa: ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
20 Hessappekka Zabidosa nayta aya ba naytara Yesusakko shiqada iza sinthan gulbatada izi izis issi miish othana mala wosadus.
Silloin tuli hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa, kumarsi ja anoi jotakin häneltä.
21 Izikka izo ay koyazi gidees, izakka hayti ta na nam7ati ne kawotethan isay ne oshachara issay ne hadirsara utana mala otharki gadus.
Vaan hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano, että nämät kaksi minun poikaani istuisivat, yksi sinun oikialla kädelläs ja toinen vasemmallas, sinun valtakunnassas.
22 Yesusaykka zaridi inte wosizaz erekista tani uyiza xu7a inte uyana danda7ane? gidees. Istika E danda7os gida.
Niin Jesus vastaten sanoi: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minun pitää juoman, ja kastettaa sillä kasteella, jolla minä kastetaan? He sanoivat hänelle: me voimme.
23 Izikka ta xu7appe tummu inte uyanashin ta ushachanine ta hadirsan utethi ta away gigisidadentas atin tani imizaz dena gidees.
Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikialla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.
24 Tamati hessa siyidi nam7u ishata bolla hanqettida.
Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he niistä kahdesta veljeksestä.
25 Yesusay ista issi bolla xeygidi dere harizayti ba hariza dere bolla godatizaysamala godatethi dizayti wolqara harizaysa inte ereta gidees.
Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä.
26 Inte garsan hessa mala hananas besena intefe gita gidana koyzadey intes othizade gido.
Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne;
27 Intefe bolla gidanas koyzadey intefe garse gido.
Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne.
28 Asa nay asay izas othana mala gidonta asas othanasine ba shemppo darota gish athi immanas yidees.
Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä lunastukseksi monen edestä.
29 Yesusay bena kalizatara Yarikofe kezidi bishin daro derey iza kalidees.
Ja heidän lähteissänsä Jerikosta, seurasi häntä paljo kansaa.
30 Hen ayfey qoqida nam7u asati oge dunad utidi detees. Yesusay adhizaysa siyidi Godo Dawite no nuna mara gidi wasida.
Ja katso, kaksi sokiaa istuivat tien ohessa. Kuin he kuulivat, että Jesus kävi ohitse, huusivat he, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
31 Derey hayzite gidi hanqidees, gido attin isti camo waso wasishe Godo Dawite no nuna mara gida.
Niin kansa torui heitä vaikenemaan. Mutta he huusivat enemmin, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
32 Yesusaykka eqidi ista xeygidi ta intes ay othana mala koyeti? gidees.
Ja Jesus seisahti, ja kutsui heidät tykönsä, ja sanoi: mitä te tahdotte, että minun pitää teille tekemän?
33 Istika nu ayfey xelanamala koyos gida.
Sanoivat he hänelle: Herra, että meidän silmämme aukenisivat.
34 Yesusaykka istas michetidi ista ayfetakka ba kushera bochechin herakka xelidi iza kalida.
Niin Jesus armahti heitä ja tarttui heidän silmiinsä, ja he saivat kohta näkönsä ja seurasivat häntä.
