< Marqqossa 8 >
1 He wode qasse daro assi shiqides, shiqida asas miza kathi baynda gish Yesusay bena kalizayta xeygidi hizgidees;
Samoihin aikoihin, kun eräänä päivänä oli paljon kansaa koolla, ruoka loppui taas. Jeesus kutsui oppilaansa neuvottelemaan.
2 Hayti asati tanara heedzdzu galas gakanas gam7ida gishinne qassekka istas miza kathi baynda gish tana miichetes.
»Minun tulee näitä ihmisiä sääli», hän sanoi, »sillä he ovat olleet koolla jo kolme päivää, eikä heillä ole enää mitään syötävää.
3 Istappe issi issi asati hahoppe yida gish hayssa gafara ta ista so yedikko daburidi ogge bolla kundana.
Jos lähetän heidät kotiin ilman ruokaa, he nääntyvät matkalla, sillä jotkut heistä ovat tulleet hyvinkin kaukaa.»
4 Iza kalizaytikka zaridi “hayssa bazon hayssa mala dere muzana qumma awappe demmane?” gida.
»Ja meidänkö pitäisi löytää heille ruokaa tästä autiomaasta?» Jeesuksen oppilaat kysyivät.
5 Izikka ista intekkon appun ukethi dize? gi oychidees. Isttkka “lappun ukethi dees” gida.
»Montako leipää teillä on?» Jeesus kysyi. »Seitsemän», he vastasivat.
6 Izikka asay gadde bolla utana mala azazides; lappun uketha ba kushen oykidi galtidinne menthidi asas gishechanamala bena kalizaytas immin istika derezas gishida.
Niinpä hän kehotti ihmisjoukkoa istumaan maahan. Hän otti ne seitsemän leipää, kiitti niistä Jumalaa, taitteli ne palasiksi ja ojensi oppilailleen. Nämä puolestaan jakoivat ne ihmisille.
7 Qassekka hen diza qeri molista gish Xoossu galatidi asas gishistanamala bena kalizayta azazidees.
Joillakin ihmisillä oli mukanaan myös muutamia pieniä kaloja, jotka Jeesus siunasi ja antoi oppilaidensa tarjoiltavaksi.
8 Dereukk midi kalidees. Hessappekka iza kalizayti madappe tirfida kath lappun pitha kummeth denthida.
Kaikki söivät itsensä kylläiseksi. Sen jälkeen Jeesus lähetti heidät kotiin. Tuona päivänä oli ihmisiä koolla noin neljätuhatta, ja kun ruuantähteet koottiin aterian jälkeen, niitä kertyi seitsemän suurta korillista.
9 Hessa mida asay oydu shiye gidana. He asa moyzidi bena kalizatara wogolon gelidi gede Dalmanuta getetizaso bidees.
Heti tämän jälkeen Jeesus lähti oppilaidensa kanssa veneellä Dalmanutan seudulle.
11 Parsaweti yidi Yesusara palameteth oykida. Iza paacanas koydi bena saloppe malata besana mala oychida.
Kun sikäläiset fariseukset kuulivat hänen saapumisestaan, he tulivat hänen luokseen saadakseen väitellä hänen kanssaan. »Tee meille jokin ihme», he sanoivat. »Näytä meille jotain yliluonnollista. Sitten me uskomme sinuun.»
12 Izikka tooki shmepidi “Haysi yeletazi aazas malata koyizee? Ta intes tummu gays hayssa yelets issi malataykka immetena gidees.
Tämän kuullessaan Jeesus huokasi syvään ja sanoi: »Kuinka monta ihmettä te oikein vielä tarvitsette?»
13 Ista hen agidinne wogolon gelidi he pinth piniddees.
Hän jätti heidät siihen, meni takaisin veneeseen ja lähti järven toiselle puolelle.
14 Izza kalizayti kath oykonta baletida gish issi uketh atin wogolo gidon hara ay kathikka deena.
Jeesuksen oppilaat olivat unohtaneet ottaa tarpeeksi ruokaa mukaan, ennen kuin lähtivät matkaan, ja heillä oli veneessä vain yksi leipä.
15 Yesusay ista “Parsawista isrshppenne Herodosa irshoppe nagetitte gidi azazidees.
Heidän ylittäessään järvenselkää Jeesus sanoi hyvin vakavasti: »Varokaa kuningas Herodeksen ja fariseusten hapatetta.»
16 Issti qasse ba garsan issay issara “izi nuna hayssa gizay nuss kath baynda gishasakko” gi yotetida.
»Mitä hän nyt tarkoittaa?» oppilaat kysyivät toinen toisiltaan. He tulivat siihen tulokseen, että Jeesus oli puhunut leivän hapattamisesta ja tarkoittanut sitä, ettei heillä ollut leipää mukanaan.
17 Qasse Yesusay issta qofa eridi (Nuss kathi baynda gish gasa) gidi inte garsan aazas hasa7eteti? Ha7ikka yushi qopeketi? Wozinanka wotheketi? woykko inte wozinay mumidee?
Jeesus huomasi, mistä he puhuivat, ja sanoi: »Siitä ei suinkaan ole kysymys. Tarkoitin Herodeksen ja fariseusten opetuksia. Ettekö te ymmärrä? Ettekö te huomaa mitään?
18 Intees ayfey dees shin xeleketi? Haythi dees shin siyeketi? Akekeketi?
Jesajakin sanoi:’Teillä on silmät – miksi ette niitä käytä? Miksi ette pidä korvianne auki?’ Ettekö edes muista mitään?
19 Ichachu uketha ichachu shiye asas ta mentha immin appun pitha kumeth kath denthideti?” gides. Isstika zaridi “tamanne namm7u” gida.
Enkö minä ruokkinut viittätuhatta miestä viidellä leivällä? Montako korillista te keräsitte ruuantähteitä syönnin jälkeen?» »Kaksitoista», oppilaat vastasivat.
20 Izikka “Lappun uketha oydu shiye asas ta mentha immin appun pitha kumetha kathi denthideti” gi oychin isstika “lappun” gida.
»Ja kun minä ruokin ne neljätuhatta seitsemällä leivällä, paljonko jäi tähteeksi?» »Seitsemän korillista», he sanoivat.
21 Izikka istta histin “Ha7i gakanas yushi qopibeykistaka” gidees.
»Ja kuitenkin te luulette minun olevan huolissani siitä, ettei meillä ole leipää!»
22 Hessfe gede Betesayda gizaso bida. Gutha asatikka issi ayfe qoqe assi Yesusakko ehidi Yesusay iza bochanamala wosida.
Kun he saapuivat Beetsaidaan, ihmiset taluttivat heidän eteensä sokean miehen ja pyysivät Jeesusta koskettamaan häntä ja parantamaan hänet.
23 Izikka he qoqeza kushe oyki gochidi asssi dizasoppe gede kare kesidi addeza ayfen cutidinne ba kushe iza bolla wothidi ha7i ness azi betize? gi oychidees.
Jeesus tarttui sokean käteen ja vei hänet kylän ulkopuolelle. Sitten hän sylki sokean silmiin ja laski niille kätensä. »Pystytkö nyt näkemään mitään?» Jeesus kysyi.
24 Izikka dhoqu gi xelidi “asay mith milatidi qaxetishe betes” gidees.
Mies katsoi ympärilleen. »Minä näen!» hän sanoi. »Näen ihmisiä! Mutta en pysty erottamaan heitä oikein selvästi – he näyttävät käveleviltä puunrungoilta!»
25 Qassekka Yesusay ba kushista iza ayfeta bolla wothidees, herakka iza ayfeti xelida, kasse po7oykka izas simmin wursikka geshi xelidees.
Sitten Jeesus pani uudelleen kätensä miehen silmille. Kun tämä tuijotti eteensä, hänen näkönsä palasi täydellisesti, ja hän ahmi silmillään ympärillä avautuvia näkymiä.
26 Qasse “ha gutata gido geloppanne oonasikka yotoppa” gidi iza gede izaso yedidees.
Jeesus lähetti miehen kotiin perheensä luo. »Älä poikkea edes kylään», hän sanoi.
27 Yesusay bena kalizaytara Pilipos Qisariya achan diza gutata bidees, Issti oogge bolla dishin benna kalizayta “tana asay oona gize?” gidi oychidees.
Jeesus ja hänen oppilaansa lähtivät Filippuksen Kesarean kyliin. Heidän kävellessään hän kysyi oppilailtaan: »Kuka minä ihmisten mielestä olen? Mitä he sanovat minusta?»
28 Issttikka zaridi nena “Xammaqiza Yanisa gizaytikka deetes, bagayti qasse Elasa getees, harati qass Nabistappe issade getees gidi yotida.
»Jotkut ajattelevat sinun olevan Johannes Kastaja», oppilaat vastasivat. »Toiset sanovat, että olet Elia tai joku muu entisaikojen profeetta, joka on noussut kuolleista.»
29 Kalethidikka Intech tana oona geti? gidi oychidees. Pixirosay “Neni Kirstosa (Xoossappe kitetidade) gidees.
Silloin Jeesus kysyi: »Kuka minä teidän mielestänne olen?» Pietari vastasi: »Sinä olet Messias.»
30 Yesusaykka ba gish oonasika istti yotontamala minthi yotides.
Jeesus varoitti heitä kertomasta sitä kenellekään.
31 Hessafe Yesusay bena kalizayta “asa nay daro waye beyanaysane dere cimmatan, qesista halaqanine, xafistan kadhistanaysa asa kushen hayqanaysa, hayqoppe hezantho galas dendanas besizaysa tamarso oykidees.
Sitten Jeesus alkoi kertoa heille tulevista kärsimyksistään: ylipapit ja muut juutalaisten johtomiehet kääntäisivät hänelle lopullisesti selkänsä, hänet surmattaisiin ja kolmen päivän kuluttua hän nousisi kuolleista.
32 Izikka hessa istas qoncisi yotidees, Pixirosaykka iza dumma shaki efidi hessaththo goppa gidi hanqidees.
Hän puhui tästä heille aivan avoimesti, ja silloin Pietari veti hänet syrjään ja sanoi moittivasti: »Et saa puhua sellaisia.»
33 Yesusay qass bena kalizayta yushi xelishe Pixirosa “Xal7e ne tappe gede guye ba, neni asazappe atin Xoossaz qopakka” gidi hanqidees.
Jeesus kääntyi katsomaan oppilaihinsa ja sanoi sitten ankarasti Pietarille: »Väisty syrjään, saatana! Sinä näet asian ihmisen etkä Jumalan näkökulmasta!»
34 Hessafe guye asa bena kalizaytara issippe bekko xeygidi “tana kalanas dosizadey dikko bena kado ba masqale tokidi tana kalo” gidees.
Sitten Jeesus kutsui oppilaansa ja kansanjoukon luokseen kuuntelemaan. »Jos joku teistä haluaa olla minun seuraajani», hän sanoi, »hänen on unohdettava itsensä, otettava kantaakseen ristinsä ja pysyttävä minun seurassani.
35 Be shemppo ashana dosizadey dhaysana shin ta gishine ta mishiracho qaala gish ba shemppo dhaysizadey wurikka ashana.
Joka tahtoo itse olla oman elämänsä herra, menettää elämänsä. Vain se, joka on valmis antamaan elämänsä minun hallittavakseni ja levittämään Jumalan hyvää sanomaa, saa kokea, millaista todellinen elämä on.
36 Assi alame kumeth harikkone ba shempofe mela atikko iza ay go7anne?
Ja mitä hyötyä ihmiselle on siitä, että hän voittaa koko maailman, jos hän samalla menettää sielunsa ja elämän? Sillä onko hänellä mitään sieluaan arvokkaampaa?
37 Ero assi ba shemppo gish lame ekanay azi dize?
Kadotettua elämää ei osteta rahalla takaisin.
38 Hayssa laymane nagarncha yeleta gidon dishe tananine ta qalan yelatiza assi wuri ta asa nay taa aawa bonchoranne gesha kitanchatara yiza wode issstan yelatana.” gides.
Jokaista, joka häpeää minua ja minun sanomaani tänä epäuskon ja synnin aikana, minäkin häpeän kerran, kun palaan Isäni kirkkaudessa, pyhien enkelien kanssa.»