Marqqossa 7
1 Hessafe guye Parsawetinne Yerusalameppe yida issi issi Xafeteti Yesusa gaxa yuyi adhidi
Kerran saapui Jerusalemista juutalaisten hengellisiä johtomiehiä seuraamaan Jeesuksen toimintaa.
2 Yesusa kalizaytappe bagayti mecetonta qita kushera kath mishin be7ida.
He huomasivat, etteivät jotkut hänen oppilaansa aina noudattaneet juutalaisten tavanomaisia puhdistusmenoja.
3 Parsawetinne kasse cimma Aydude asati kasse dere woga naganas kushe lo7othi mecetonta kath mi eretena.
Juutalaiset – varsinkaan fariseukset – eivät koskaan rupea syömään, ennen kuin ovat pirskotelleet vettä käsivarsilleen aina kyynärpäihin saakka, niin kuin heidän vanhat tapansa vaativat.
4 Giya bi simikkokka bolla meceti geyonta dishe kath mi eretena. Hesathokka wancakka, ottokka, sanekka, zin7iza hithekka mecha malata hara wogatakka naagetes.
Niinpä heidän täytyy aina tultuaan torilta kotiin pirskotella itsensä tällä tavoin ennen kuin koskevat mihinkään ruokaan. Tämä on vain yksi esimerkki niistä monista laeista ja säännöksistä, joita he ovat noudattaneet vuosisatoja ja noudattavat vieläkin – kuten erilaisten astioiden puhdistusseremonioita ja muuta vastaavaa.
5 Parsawetinne Xafeti Yesusa “nena kalizayti kasse awata wogamala duss agidi aazas kushe mecetonta kath mizo?” gidi oychidees.
Nämä johtomiehet kysyivät nyt Jeesukselta: »Miksi sinun oppilaasi eivät noudata meidän ikivanhoja tapojamme? Hehän eivät suorita peseytymismenojakaan ennen kuin rupeavat syömään.»
6 Izikka istas “Isayasay qodheppe qomo bagan haniza inte gish (haysi derey ba metershan tana bonches woznay gidikko tappe hakidees.
Jeesus vastasi: »Voi teitä tekopyhiä! Profeetta Jesaja kuvasi teitä sattuvasti sanoessaan:’Nämä ihmiset kyllä puhuvat Herrasta kauniita sanoja, mutta eivät rakasta häntä. Heidän jumalanpalveluksensa on pelkkää narrinpeliä, sillä he väittävät, että Jumala käskee ihmisen noudattaa heidän tyhjänpäiväisiä sääntöjään.’ Kuinka oikeassa Jesaja olikaan!
7 Tas mela hada goynytes; issta timirteykka assi wothida woga xala) gidi yotida tuma.” gidees.
8 Xoossa woga agidi assi wothida woga nagetees.
Te ette ole tietävinännekään Jumalan selvistä käskyistä, vaan korvaatte ne omilla perinnäistavoillanne.
9 Qassekka “inte wogas giidi Xoossa woga inte agagiza cincatetha ooggey intes dees.
Te suoraan sanoen hylkäätte Jumalan lait ja poljette ne jalkoihinne perinnäistapojenne tähden.
10 Ays gikko Musey ne ayone ne aawa boncha; ba ayone ba aawa cayizadey mulekka hayqo gides.
Mooses esimerkiksi antoi teille Jumalan säätämän lain:’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja sanoi, että sen, joka puhui isäänsä tai äitiään vastaan, oli kuoltava.
11 Shin inte qasse issi uray ba aawa woykko ba ayyo inte tappe demmanas koshiza mado ta Xoossas immadis gikko
Mutta te sanotte, että on täysin oikein miehen olla huolehtimatta puutteessa elävistä vanhemmistaan ja selittää heille:’Ikävä kyllä en nyt voi auttaa teitä, sillä annoin Jumalalle sen, mitä minulta olisi liiennyt teille.’
12 inte qasse hayssaddey ba aawaskka ba ayyeys hara aykokka othana mala koyekista.
13 Hessa gish inte woga nagana gidi Xoossa qaala lamista. Hesantakka milatiza darota othista.” gides.
Näin te rikotte Jumalan lain suojellaksenne ihmisten tekemää perinnäissääntöä. Ja tämä on vain yksi monen monista esimerkeistä.»
14 Qassekka Yesusay asa beekko xeygidi “wurikka ta giza siyitene wozinan wothitte.
Sitten Jeesus kutsui kansanjoukon luokseen kuuntelemaan. »Kuulkaa, te kaikki», hän sanoi, »ja koettakaa ymmärtää.
15 Kareppe ulo gido gelidi ass tunisiza issi miishika deena. Harappekka asse tunisizay kethawappe gede kare keziza misha.
Ei teidän sielunne siitä vahingoitu, mitä se syötte, vaan siitä, mitä te ajattelette ja sanotte!
16 Siyiza haythi dizay siyo” gidees.
Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa!»
17 Izi asa karen agidi keth gelin iza kalizayti izi yotida lemusoza birshech Yesusa oychida.
Hän meni erääseen taloon päästäkseen pois ihmisjoukon keskeltä, ja hänen oppilaansa kysyivät häneltä, mitä hän tarkoitti sillä, mistä juuri oli puhunut.
18 Izikka ista intesikka yoy gellene? Kareppe gelidi asse tunisiza mishi azikka deena.
»Ettekö tekään ymmärrä?» hän kysyi. »Ettekö käsitä, ettei se, mitä te syötte, vahingoita teidän sieluanne?
19 Kareppe gelizay gede wozinan gidonta; dugge qantha gido geles qasse heppe izade asatethappe gede kare kezes.” Yesusay hessa giday assi miza kathi wurikka gesh gididaysa qoncisanasa.
Sillä eihän ruoka tahraa teidän ajatusmaailmaanne, se kulkee vain ruuansulatuksen läpi.» (Sanoessaan näin hän osoitti, ettei mikään ruoka ole saastaista.)
20 Kalethidikka “asappe kezizazi asse tunises.
Hän lisäsi: »Ajatusmaailma ihmisen saastuttaa.
21 Assa wozina gidoppe kezizay iita qofata laymma ammone, kaysotethi, asse wodho laymeteth,
Sillä sisältä, ihmisen sydämestä, nousevat pahat ajatukset; niistä saavat alkunsa siveettömyys, varkaudet, murhat,
22 yiqeteth, itateth, baletho, laymma kasse, qanateteth, asa sunth moro, otorotethinne, azala.
uskottomuus, ahneus, häijyys, petollisuus, hillittömyys, kateus, jumalanpilkka, ylpeys ja kaikki muu mielettömyys.
23 Hayti iitta hanoti wuri asappe kezetesinne asse tunisetes” gides.
Tällainen paha tulee sisältäpäin ja tahraa ihmisen.»
24 Heeppe kezidi Xirosa giza dere bidees, hen issade keth gelidi izi hen dizaysa assi erontamala koydees. Gido atin izi hen iza dusay qotistanas danda7etibeyna.
Sitten Jeesus lähti Galileasta Tyyron ja Siidonin alueelle. Hän yritti pysytellä syrjässä, mutta se ei onnistunut. Kuten tavallista, uutinen hänen tulostaan levisi nopeasti.
25 Herakka issi tuna ayanay oykida qi na dizari aya Yesusay hen diza siyada izakko yada iza too bolla kundadus.
Heti hänen luokseen tuli eräs nainen, jonka pieni tytär oli demonin vallassa. Nainen oli kuullut Jeesuksesta ja tuli nyt, polvistui hänen jalkojensa juureen
26 Macashaya Ayhude gidonta Girike qaala hasa7iza macashi shin izi yeleta gadey Sirofinqe getetes. Izakka yesusay izi nayeppe tuna ayna kesana mala wosadus.
ja kerjäsi Jeesusta vapauttamaan hänen lapsensa pahan hengen vallasta. (Nainen oli kreikkalainen, kotoisin Syyrian Foinikiasta – juutalaisten mielestä siis halveksittava pakana.)
27 Izikka zaridi izis “nayta qumma ekki kanas yeganas besonta gish koyro nayti mi kaleto” gides.
Jeesus sanoi hänelle: »Ensiksi minun on autettava omaa perhettäni – juutalaisia. Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää sitä koirille.»
28 Izakka zarada “E Godo kanatikka madda matan de7idi nayta kusheppe gaden wodhidaysa meteskko” gadus.
Nainen vastasi: »Se on totta, herra. Mutta annetaanhan pöydän alla makaaville koiranpennuillekin lasten ruuantähteitä.»
29 Izikka “histiko neni hessa gida gish ba daydanthay ne nayeppe kezidees” gidees.
»Tuo oli hyvä vastaus», Jeesus sanoi. »Mene nyt kotiin, sillä paha henki on lähtenyt lapsestasi.»
30 Iza simadda so bishin naya daydanthay yedin paxada hixan zin7idaro demadus.
Kun nainen palasi kotiin, hänen pieni tyttönsä makasi rauhallisena vuoteessaan. Demoni oli lähtenyt hänestä.
31 Hesafe Yesusay Xirosa bitappe dendidi Sidona gizasora adhidi Tammu katama gizasora kanthidi gede Galila abbakko gakidees.
Tyyrosta Jeesus meni Siidoniin ja sitten takaisin Genesaretin järvelle kymmenen kaupungin alueen kautta.
32 Assay issi haytha tulene ayfe qoqe assi izakko he ekiyidi Yesusay iza bolla ba kushe wothanan mala wosida.
Hänen luokseen tuotiin eräs kuuro mies, joka ei pystynyt oikein puhumaankaan, ja kaikki pyysivät Jeesusta laskemaan kätensä hänen päälleen ja parantamaan hänet.
33 Yesusaykka iza asappe shakki ekki bidi ba kushe biradhista adeza haythan gelithidees, qassekka cuchu cutidi addeza inxarsa bochidees.
Jeesus vei miehen pois ihmisjoukosta ja pani sormensa hänen korviinsa. Sitten hän kostutti miehen kieltä syljellään.
34 Pudde salo xelidine tokki shempidi “Efata” gides. Hesikka “Pogetta” gussa.
Sen jälkeen hän katsoi ylös, huokasi ja sanoi: »Aukene!»
35 Herakka addeza haythati pogetida, inxarsaykka birshetin geshi hasa7idees.
Ja heti mies pystyi sekä kuulemaan että puhumaan selvästi.
36 Yesusay hayssa be7idayti onaskka yotonta mala azaziddes, gido attin asay izi azazizdaysafe bollara kehi gujidi yotida.
Jeesus kielsi ihmisjoukkoa levittämästä tietoa tapahtuneesta, mutta mitä enemmän hän ihmisiä kielsi, sitä enemmän he levittivät uutista, sillä he olivat niin ihmeissään kaikesta.
37 Derezikka woggappe athi malaletidi “Izi othidaysi wuri lo7o; tuleti siyanamala, mumeti hasa7anamala othides” gida.
Yhä uudelleen he sanoivat: »Kaikki, mitä hän tekee, on ihmeellistä: hän parantaa jopa kuurot ja puhevikaisetkin!»
