Luqaassa 9
1 Yesussaykka tammanne nam77u hawarista issife xeeygidi dayiddanthata kessana malane harggefe pathana mala istas wolqanne Godatethi immides:
Jeesus pyysi eräänä päivänä kaksitoista oppilastaan luokseen ja antoi heille vallan ajaa ihmisistä pahoja henkiä ja parantaa kaikkia sairauksia.
2 qassekka Xoossa kawotetha yootanasinne harggizayta pathanas ista kiittidees.
Hän lähetti heidät kertomaan kaikille Jumalan valtakunnan tulosta ja parantamaan sairaita.
3 istaskka “oge bishe guufe woykko, qaraxite woykko, quma woykko miishshe woykko nam77u mayo aykkokka oykki baannas koshshenna.” gides.
»Älkää ottako mukaanne matkasauvaa, laukkua, ruokaa tai rahaa», hän neuvoi. »Älkää myöskään ottako kahta takkia.
4 intekka he katamayppe kezana gakanas koyro gelida oona keeththanka gidin heen gam7ite.
Majailkaa kussakin kylässä vain yhdessä talossa.
5 katama asay intena mokki ekkonta ixxikko he katamayppe kezidi intena mokkontaytas markka gidana mala inte tohon diza gudula pittidi kezite gides.
Jos jonkin kaupungin asukkaat eivät halua kuunnella teitä, lähtekää sieltä ja karistakaa pölyt jaloistanne osoituksena Jumalan vihasta.»
6 istikka Goday gida mala kezidi miishrachcho qaala yootishene hargganchata pathishe dere wurson guttappe gutta yuuyiida.
He alkoivat kiertää kylissä, kertoa hyvää uutista ja parantaa sairaita.
7 he wode issi issi asati Yanisay hayqqoppe denddides, baggati Elasay kezidi beettides, qasse bagati beni nabetappe issay hayqqoppe dendidees giidi haasa7etiza gish Yuda biitta haariza Herdoossay hessa siyidi hanza miishshan ba wozinan metotettides.
Galilean hallitsija Herodes ei tiennyt mitä ajatella, kun tiedot Jeesuksen tekemistä ihmeistä kantautuivat hänen korviinsa. Jotkut sanoivat: »Johannes Kastaja on herännyt henkiin»,
ja jotkut muut väittivät: »Elia on tullut takaisin tai joku toinen vanhan ajan profeetta noussut haudasta.» Tällaiset huhut kiertelivät koko maassa.
9 Herdoossaykka tani iza qoodhe qanxida xamaqiza Yanisay hayqqides, histin iza gish hayssa mala haasa7etishn ta siyizays izi oonee? giidi iza ba ayfera beyana koydees.
»Minähän annoin tappaa Johanneksen», Herodes sanoi. »Kuka oikein on tämä mies, josta kuulen kummallisia huhuja?» Hän yritti päästä näkemään Jeesusta.
10 hawarettikka simmidi isti oothidaysa wursi Yesussassi yoottida. izikka ista xalla benara ekkidi Beettesaydda geetettiza poqqethan diza katama bides.
Kun apostolit olivat palanneet kierrokseltaan Jeesuksen luo ja kertoneet, mitä olivat tehneet, he vetäytyivät kaikessa hiljaisuudessa Beetsaidan kaupunkiin.
11 gido attin daro asay hessa eridi ista kaallides. izikka ista mokki ekkidi Xoossa kawotetha gish yoottides. qassekka harggefe pathanas bessizayta pathides.
Mutta väkijoukot huomasivat sen ja lähtivät perässä. Jeesus otti ihmiset vastaan, puhui heille taas Jumalan valtakunnasta ja paransi sairaat.
12 gadey lem7ishin tamman nam77u hawareti izakko shiiqqidi “nuni dizay baazo biittan gidida gish asay biiddi bees aqana sonne miza miish koyana mala asa moyiza” gida.
Illan suussa Jeesuksen kaksitoista oppilasta tulivat hänen luokseen ja pyysivät, että hän lähettäisi ihmiset lähiseudun kyliin ja maataloihin syömään ja yöpymään. »Eihän tässä asumattomassa maankolkassa mistään ruokaa saa», he sanoivat.
13 gido attin izi istas zaaridi “mizaz inte istas immite” gides. istikka nuus ichachu ukeethafenne nam77u moleppe haray ba. ha asas gidiza kath koshikko shamanas besses gida.
Mutta Jeesus vastasi: »Antakaa te heille syötävää!» »Me? Meillä on vain viisi leipää ja kaksi kalaa», he sanoivat. »Et kai odota, että lähtisimme ostamaan ruokaa koko joukolle?»
14 Yesussaykka bena kaallizayta “asa ichachu tamu ichachu tamu histi shaakki shaakki utisite” gides. heenkka ichachu shi gidana attumma asay dees.
Paikalla oli noin viisituhatta miestä. »Käskekää ihmisten istua maahan noin viidenkymmenen hengen ryhmiin», Jeesus sanoi.
15 Yesussa kaallizaytika Yesussay azazida mala asa wursi utisida.
Oppilaat tekivät niin.
16 Yesussaykka ichachu ukeeththanne nam77u molista oykidi pude salo xeellidi Xoossa galatides. izikka ukeetha menithidi asa gathana mala bena kaallizaytas immides.
Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi taivaalle ja siunasi ne. Sitten hän mursi leivistä ja kaloista oppilailleen paloja, joita nämä jakoivat ihmisille.
17 asay wurikka miidi kaallides. Yesussa kaallizaytika asappe atidda tammanne nam77u masobe kumeth maaddafe denthida.
Jokainen söi tarpeekseen, ja lopuksi kerättiin vielä kaksitoista täyttä korillista tähteitä.
18 issi gallas Yesussay berkka woossishin iza kaallizayti izara deetes. izikka ista “asay tana oona gizee?” giidi oychchides.
Jeesus tuli eräänä päivänä oppilaidensa luo rukoiltuaan lähistöllä yksinään ja kysyi: »Kuka minä ihmisten mielestä olen?»
19 istikka izas “issi issi asay xamaqqiza Yanisa bagayti Elasa harati qasse beni nabetappe issay hayqoppe denddidees geetes” gida.
»Johannes Kastaja tai Elia tai joku entisajan profeetta, joka on herännyt kuolleista», he vastasivat.
20 izikka ista “intech tana oona geetii?” giidi oychchides. Phexirosaykka “neni Xoossafe kiittetida kirstoosa” giidi zaaridees.
Sitten hän kysyi: »Kuka minä sitten teidän mielestänne olen?» Pietari vastasi: »Messias – Jumalan lähettämä Kristus!»
21 Yesussaykka ista hayssa oonaskka yootoppite giidi minnithi yoottidi
Jeesus pyysi vakavasti, että he eivät kertoisi sitä kenellekään.
22 qassekka asa nay daro waayye ekkanas besses, dere cimatan qeese halaqqataninne Muse woga xaafizaytan ixistanane ista kushen hayqqanasinne hezantho gallassan hayqqpope dendana gides.
»Minun on kärsittävä paljon», hän sanoi. »Juutalaisten johtajat – kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat – torjuvat minut, ja sitten minut surmataan, mutta kolme päivää myöhemmin virkoan jälleen eloon.»
23 qassekka wursosi “ba shemppo ashshana giza asi wuri dhaysana, shin ba shempota gish giidi dhaysiza asi ashshana. hessa gish tana kaalana koyiza asi diikko bena kaddo, wurso gallas ba masqqale tookkidi tana kaalo” gides.
Hän sanoi kaikille: »Jokaisen, joka haluaa seurata minua, on luovuttava omista mieliteoistaan ja mukavuudestaan, otettava joka päivä ristinsä ja pysyttävä lähelläni.
Jokainen, joka menettää minun tähteni elämänsä, pelastaa sen, mutta joka pitää elämästään kiinni, kadottaa sen.
25 asi alame mule wodhisidi ba shemppo dhaysiko aaza go7ay dizee?
Mitä hyötyä siitä on, jos ihminen voittaa omakseen vaikka koko maailman, mutta samalla tuhoaa itsensä?
26 oonikka tananinne ta qaalan yeelatikko asa nay ba bonchora, aawa bonchoranne geeshsha kiitanchata bonchora yiza wode tani izan yeelatana.
Kun kerran palaan kirkkaudessani ja Isäni ja pyhien enkelien kirkkaudessa, häpeän jokaista, joka nyt häpeää minua ja sanojani.
27 ta intes tumu gays hayssan eqqida asappe hayqqanappe sinthan Xoossa kawotethi beyana bagga asati deetes.
Tosiasia on, että jotkut teistä tässä seisovista eivät kuole, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.»
28 Yesussay hessa gida osppun gallassa malappe guye woossanas zuma bolla kezides. bishe benara Phexirosa, Yanisanne Yaqobe ekki bides.
Kahdeksan päivää myöhemmin Jeesus lähti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa vuorelle rukoilemaan.
29 izi woosishin iza ayfesoy lametides. iza medhaykka wolqantha mala xoliqidi booxxidees.
Kun hän rukoili, hänen kasvonsa alkoivat säteillä ja vaatteensa tulivat häikäisevän valkoisiksi.
30 nam77u asati Museynne Elasay izara haasa7ettida.
Hänen viereensä ilmestyi kaksi miestä, Mooses ja Elia, jotka rupesivat keskustelemaan hänen kanssaan.
31 istikka bonchora qonccidi Yerusalemeni polistana diza Yesussa hayqqo gish haasa7ettida.
Hekin säteilivät kirkkautta. Miehet puhuivat Jeesuksen kuolemasta, joka tapahtuisi Jerusalemissa Jumalan suunnitelman mukaan.
32 Phexirosane izara dizayta deexo dhiskkoy oykkides. istikka dhiskofe beeggidi Yesussa bonchonne nam77u asi izara eqqidayta beydda.
Pietari ja toiset kaksi olivat väsyneinä nukahtaneet. Nyt he säpsähtivät hereille ja näkivät Jeesuksen kaikessa loistossaan ja hänen vierellään seisovat miehet.
33 he nam77u asati Yesussappe shaakketi bishin Phexirosay Yesussa “Godo issi daasse nees, issi daasse Muses issi daasse Elasas oothidi haan dizaakko nuus lo7oshin” gides. gido attin Phexirosay ba gizaysa eronta gides.
Kun Mooses ja Elia olivat lähdössä, tokaisi hämmentynyt Pietari tajuamatta oikein mitä sanoi: »Opettaja, tämä on ihmeellistä! Rakennetaan tänne kolme majaa: yksi sinulle, yksi Moosekselle ja yksi Elialle!»
34 izi hessa haasa7ishin shaaray yiidi ista genthides. shaara giddo gelidi babida.
Hän ei ollut vielä lopettanut lausetta, kun heidän yläpuolelleen muodostui kirkas pilvi. Kun se peitti heidät sisäänsä, he olivat kauhuissaan,
35 shaara giddofekka “tani doorida nay hayssa iza siyite” giza qaalay setettides.
mutta pilvestä kuuluikin ääni: »Tämä on minun Poikani, jonka olen valinnut – kuunnelkaa häntä.»
36 qaalay setettida wode Yesussay xalla beettides. Yesussa kaallizayttikka hanidda miishsha wursi ba wozinan oykkida attin oonaaskka yoottibeyitena.
Äänen vaietessa oppilaat eivät nähneet paikalla enää muita kuin Jeesuksen. Vasta paljon myöhemmin he kertoivat tapahtumasta muille.
37 wontetha gallas isti zuma bolla wodhin daro asay yiidi Yesussara gaagidees.
Suunnaton ihmispaljous oli heitä vastassa, kun he seuraavana päivänä laskeutuivat vuorelta.
38 he wode asa giddofe issi uray qaala dhoqqu histidi “tamaarisizayso taas issi nay xalla diza gish iza ne xeellana mala ta nena woosays.
Eräs mies huusi väkijoukon keskeltä: »Opettaja, täällä on ainoa poikani.
39 iza iita ayaanaay oykishin haasa7ay bayndda wasses, qakketishe duunara goppontto kesses, qoho gathidappe guye daro waayisdi agges.
Paha henki hyökkää usein hänen kimppuunsa, niin että hän alkaa kirkua, häntä kouristaa ja vaahtoa valuu hänen suustaan. Se toistuu vähän väliä.
40 nena kaallizayti nazappe kessana mala ista ta woosadisi, gido attin kessana dandda7ibeyitenna” gides.
Olen pyytänyt oppilaitasi ajamaan hengen pois, mutta he eivät pystyneet siihen.»
41 Yesussaykka istas zaaridi “amanontta ha wode wobe asato tani intenara aydde gakkanaas daanee? intenakka aydde gakanas dandda7anee? naaza ane ha eha!” gides.
»Voi teitä jäykkäniskaisia ja epäuskoisia ihmisiä», Jeesus sanoi oppilailleen. »Miten kauan minun on kestettävä teitä? Tuo poika tänne!»
42 naazi yishin iita ayaanaay iza boollafe yegin qakkettides. Yesussaykka iita ayaanan seeridi naaza pathidi naaza aawas immides.
Kun poika oli tulossa, demoni iski hänet maahan, ja häntä alkoi pahasti kouristaa. Mutta Jeesus käski demonia lähtemään, paransi pojan ja ohjasi hänet takaisin isänsä luo.
43 asaykka wuri Xoossa gitatethan malaletides. izi oothidaysan asay wuri malaletishn Yesussay bena kaallizayta
Pelko ja kunnioitus valtasi ihmiset, kun he näkivät tämän osoituksen Jumalan voimasta. Heidän hämmästellessään ihmeitä, joita Jeesus teki, tämä sanoi oppilailleen:
44 “asa nay asa kushen aadhdhidi imistana, intekka ha yoza baloppitte” gides.
»Kuulkaa, mitä minä sanon, ja painakaa mieleenne: ihmiset pettävät minut, Ihmisen Pojan.»
45 gido attin izi gizaysi istas gelibeyna. ays giiko isti akekkontta mala yozi istafe geemettides, zaaridikka oychchonta mala babida.
Mutta oppilaat eivät tajunneet, mitä hän tarkoitti, eivätkä uskaltaneet kysyä häneltä.
46 iza kaallizayti ooni oonappe aadhizakkone ba garsan palametida.
He alkoivat väitellä, kuka heistä oli suurin.
47 Yesussaykka ista wozina qofa eridi guutha na ekki yiidi ba matan esidi
Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat, talutti pienen lapsen heidän viereensä
48 “ha guutha na ta sunthan ekkizaddey oonikka diikko tana ekkees, tana ekkizaddeyka tana kiitiddaysa ekkees. inte wursofe guutha uray izi wursofe aadhdhes” gides.
ja sanoi: »Joka ottaa huolehtiakseen tällaisesta pienestä lapsesta, ottaa vastaan minut. Ja jokainen, joka avaa sydämensä minulle, avaa sen myös Jumalalle, joka lähetti minut. Suuruutenne mitataan sillä, miten pidätte huolta toisista.»
49 Yanisaykka “Godo issi uray ne sunthan dayiddanth kesishin beydos. gido attin izi nunara kaalonta gish digganas koydos” gides.
Sitten Johannes, yksi oppilaista, tuli sanomaan hänelle: »Opettaja, näimme jonkun ajavan sinun nimessäsi ulos pahoja henkiä ja kielsimme häntä, koska hän ei kuulu meidän ryhmäämme.»
50 “intena ixonta asi wuri inte baga gidida gish diggopite” gides.
Jeesus sanoi: »Sitä teidän ei olisi tarvinnut tehdä. Jos joku ei ole teitä vastaan, hän on puolellanne.»
51 Yesussay salo biza wodey matida gish Yerusaleme baanas denddidees.
Kun Jeesuksen taivaaseen palaamisen aika lähestyi, hän alkoi määrätietoisesti suunnata kulkuaan Jerusalemiin päin.
52 izikka sinthethidi ase kiittides. istikka koshiza miish giigissanappe kasetidi Samarya biittan diza issi guta bida.
Eräänä päivänä hän lähetti miehiä edellään varaamaan heille majapaikkaa samarialaisesta kylästä.
53 gido attin derey izi Yerusaleme bizayssa erida gish mokki ekkibeyitenna.
Miehet käännytettiin takaisin. Kyläläiset eivät halunneet olla missään tekemisissä heidän kanssaan, koska he olivat menossa Jerusalemiin.
54 iza kaallizaytappe Yaqobeyne Yanisay hanzaysa beyidi “Godo Elasay oothoysatho tamay saloppe wodhidi ista dhayso” giidi azazana mala koyay? gida.
Kun tieto tapahtuneesta tuli oppilaiden korviin, Jaakob ja Johannes sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, käskemmekö tulen iskeä taivaasta alas ja polttaa heidät poroksi?»
55 gido attin Yesussay istakko yuuyiidi “intes ay mala ayaanaay dizakkon erekketii? asa nay yiday asa shemppo ashshanas attin dhaysanas gideenna” giidi ista seerides.
Jeesus moitti heitä tästä,
56 isti wurikka hara guta bida.
ja he jatkoivat matkaansa toiseen kylään.
57 istikka birshin issi asi istakko shiiqidi “tani neni biza wursoso nena ta kaalana” gides.
Heidän kulkiessaan tuli joku sanomaan Jeesukselle: »Haluan seurata sinua mihin tahansa.»
58 Yesussaykka “worikenatas aqqizza olay, kafotas qasse aqqizza kafo keethi dees gido attin asa nas ba hu7e ayssiza soykka baawa” gides.
Mutta Jeesus vastasi: »Muista, ettei minulle ole paikkaa, mihin painaisin pääni. Ketuilla on luolat ja linnuilla pesät, mutta minulla, joka olen tullut taivaasta, ei ole kotia maan päällä.»
59 Yesussaykka hinkoysa “tana kaala” gides. he uraykka “Godo ta kasista baada ta aawa moogoo?” gides.
Eräälle miehelle Jeesus sanoi: »Tule minun oppilaakseni.» Mies vastasi: »Minun pitäisi ensin hoitaa eräs tärkeä asia.»
60 Yesussaykka “aggagga hayqidayti hayqidayta moogetto, neni gidikko baada Xoossa kawotethaa asas yoota” gides.
Jeesus sanoi: »Anna niiden, joilla ei ole ikuista elämää, murehtia tämän maailman asioista. Sinun tehtäväsi on julistaa Jumalan valtakunnan tuloa kaikille ihmisille.»
61 qassekka hara uray “Godo ta nena kaalana shin koyro so baada ta keeththa asa saro gaada yoo?” gides.
Vielä joku sanoi: »Minä tulen mukaasi, Herra, mutta saanhan ensin käydä puhumassa vanhempieni kanssa.»
62 gido attin Yesussay “boora kaso oykkidi goyishe guye zaari xellizaddey oonikka Xoossa kawotethas beesena” gides.
Hänelle Jeesus vastasi: »Joka ryhtyy Jumalan valtakunnan työhön, mutta hajottaa voimansa kaikkeen muuhun, ei sovi saamaansa tehtävään.»
