Luqaassa 8
1 Hessafe guye Yesussay Xoossa kawotetha mishrachcho sabbakishe dumma dumma katamata giddorane dere gaathara aadhdhidees. Aadhdhidi biza wode iza kaalliza tammanne nam77ati izara deetes.
Pian tämän jälkeen Jeesus lähti kahdentoista oppilaansa kanssa kiertämään kaupunkeja ja kyliä ja julistamaan, että Jumalan valtakunta oli tullut.
2 Qassekka tuna ayaanaappenne iita harggefe paxida issi issi maccashati izara deetes. Istika laappun tuna ayaanaany izippe kezida Magidele giza dereppe yida Maaramo,
Joukkoon liittyi myös muutamia naisia, jotka Jeesus oli vapauttanut demonien vallasta tai jotka hän oli muuten parantanut: Maria Magdaleena, jossa oli ollut seitsemän demonia,
3 kawo Herodosason oothiza kuza machcho Yohano qassekka Sosinonne hara daro maccashati deetes. Istika bees dizamiishshaara Yesussas oothizayta.
Kuusaan, kuningas Herodeksen taloudenhoitajan, vaimo Johanna, Susanna ja useita muita. He auttoivat varoillaan Jeesusta ja hänen oppilaitaan.
4 Daro derey issife shiiqidi dishin qassekka asay dumma dumma katamappe izakko wodhiza wode Yesussay leemusora tamaarisishe hizgides
Suuri joukko ihmisiä oli eräänä päivänä kerääntynyt Jeesuksen ympärille. Monia muita oli yhä tulossa eri kaupungeista, kun hän alkoi kertoa:
5 issi goshshanchay zerethi zeranas kezides, zerishinkka bagazi ogen wodhin asa toon yedhettides, salo kafotikka yiidi maxi mida,
»Maanviljelijä meni pellolle kylvämään. Kun hän heitti siemeniä maahan, jotkut putosivat tielle ja tallautuivat, ja linnut huomasivat ne ja söivät pois.
6 issi zerethay shuuchcha gadeni wodhidi heerakka caarides gadezzikka mela gade gidida gish elle meli kichchides.
Osa putosi kalliolle ohueen kasvualustaan, jossa oraat pian kuivettuivat.
7 Qassekka hara zerethi aguntha giddon wodhides agunthaykka izara issife diccidi caarechchaykka dicconta mala cuullides.
Osa siemenistä lensi ohdakkeiden sekaan, missä hennot taimet tukehtuivat heti alkuunsa.
8 Qassekka hara zerethay lo7o aradda gadeni wodhides caaridda wodekka xeetu kushe ayfides. Yesussay haasa7a wursidi qaala dhoqqu histidi “siyiza haythi diza asi siyo” gides.
Loput siemenet putosivat viljavaan maahan, kasvoivat hyvin ja tuottivat satakertaisen sadon.» Kerrottuaan tämän Jeesus jatkoi: »Jolla on kuulevat korvat – käyttäköön niitä nyt!»
9 Yesussa kaallizayti zeretha leemusozas birsheth imma giidi oychchin,
Jeesuksen oppilaat kysyivät, mitä kertomus tarkoitti.
10 izikka hizgiidi zarides Xoossa kawotetha xuura eroy intes imettides haratas gidikko leemusora yootays qassekka harati beyidi wozinan wothontamalanne siiyidi yuushi qopponta mala hannidees.
Hän vastasi: »Te saatte tietää, mitä Jumalan valtakunnan salaisuuksia nämä vertaukset sisältävät. Muut eivät niitä ymmärrä, niin kuin profeetat aikoinaan ennustivatkin.
11 Zeretha leemusoykka hayssa, zeretha geettetidays Xoossa qaala,
Siemen merkitsee Jumalan sanaa.
12 oge lanqqen wodhidays qaala siyizayta giddo attin isti amanidi attontta mala xalla7ey yiidi qaala ista wozinappe eekkigidizayta.
Tallattu polku, jolle osa siitä putoaa, kuvaa sellaisten ihmisten sydäntä, jotka kuulevat sanoman, mutta joilta paholainen ryöstää sen ja estää niin heitä uskomasta ja pelastumasta.
13 Shuuchcha bolla wodhidaytikka qaala siiyidi ufaysara ekkizayta, istikka ha7is amanetes attin metoy ista bolla gakkiza wode xapho yedonta gish ellera amano kaddizayta.
Kallioinen maaperä kuvaa ihmisiä, jotka ovat iloisia kuullessaan hyvän uutisen, mutta joihin Jumalan sana ei koskaan pääse juurtumaan. He tietävät, että se on totta, ja uskovat siihen hetken jollakin tavalla, mutta muiden houkutusten ilmaantuessa heidän mielenkiintonsa katoaa.
14 Aguntha giddon wodhidayti qaala siiyizayta, heytikka aqqipey7iddi biitta bolla duussas qofaninne duretethan duusa lo7otethan culetidi lo7ethi ayfe imetena.
Ohdakkeinen maa on kuin ihmiset, jotka kuulevat ja uskovat Jumalan sanan, mutta jotka pian menettävät uskonsa, sillä jokapäiväiset huolet ja rikkauden ja nautintojen tavoittelu tukahduttavat sen. He eivät pysty koskaan auttamaan muita sisälle Jumalan valtakuntaan.
15 Aradda biittan wodhidays qaala suureninne lo7o wozinan siiyidi naaggizaytane danda7an minnidi ayfe ayfizzaytta.
Hyvä maaperä sen sijaan kuvaa ihmisiä, jotka kuultuaan Jumalan sanaa alkavat elää sen mukaan vilpittömästi ja ehyesti.»
16 Poo7o po7isidi baatha giddon woykko arssa garssan wothiza asi baawa, gido attin keethe geliza asas poo7ana mala qoncceson wothetees.
Kerran taas Jeesus kysyi: »Oletteko kuulleet, että kukaan olisi pannut lampun palamaan ja sitten peittänyt sen, ettei valo näkyisi? Kyllä lamput pidetään esillä.
17 Qotettidi qoncce kezontay poo7o kezidi eretonta qotan attanna miishshi deenna.
Kaikki, mitä on ihmisen sydämessä, paljastuu kerran samalla tavoin.
18 Hessa gish inte siiyizaysa naageti siiyite, diza uras gujjistana baynddadees wursofe izas diza milatizarakka ekettakkichchanna.
Olkaa kuunnellessanne tarkkoja, sillä sellaiselle annetaan lisää, jolla jo on, mutta sellainen, jolla ei mitään ole, menettää senkin mitä luulee omistavansa.»
19 Hessafe guye Yesussa aayanne ishati Yesussakko yida. Shin asa darotethafe denddidaysani izako shiiqqanas dandd7ibbeyitenna.
Jeesuksen äiti ja veljet tulivat kerran tapaamaan häntä, mutta eivät päässeet väenpaljouden vuoksi sisälle taloon, jossa hän opetti.
20 He wode asay Yesussas ne aayanne ne ishati nena beyanas koyidi karen eqqida giidi yoottidees.
Kun Jeesukselle kerrottiin heidän olevan ulkona ja haluavan tavata hänet,
21 Yesussaykka zaaridi ta aayanne ta ishati Xoossa qaala siiyidi naagizayta gides.
Jeesus vastasi: »Äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tottelevat sitä.»
22 Issi gallas Yesussay bena kaallizaytara wogolo giiddo gelidi abbafe he pinith pinnos gides.
Eräänä päivänä Jeesus ehdotti oppilailleen, että he lähtisivät veneellä yli järvenselän.
23 Istika pinishin abba bolla gote carkkoy dendidi waayssiza wode Yesussay dhiskkides. Haathayka wogoloza giddo gelin asay daro metotettides.
Matkalla Jeesus nukkui. Tuuli alkoi voimistua, ja ennen pitkää he joutuivat myrskyn kouriin. Vettä tulvi veneeseen, ja he olivat suuressa vaarassa.
24 Yesussa kaallizayti izakko shiiqqidi “Godo, Godo nu wurana hanos” giidi Yesussa dhiskofe denthida. Izikka beeggiddi carkozane abba danbbala seerin carkoyne abba danbbalay coo77u gides.
Oppilaat herättivät hädissään Jeesuksen. »Me hukumme!» he huusivat. Jeesus sanoi silloin myrskylle: »Tyynny!» Tuuli ja aallot hiljenivät heti, ja tuli aivan tyyntä.
25 Izika bena kaallizayta inte amanoy awa bidde gides. Istika ba garssan babishshenne malaletishe carkonne haathenne azazizay, isttikka izas azazettizay izi oonee gida.
Oppilailta hän kysyi: »Missä teidän uskonne on?» Mutta oppilaat olivat peloissaan ja hämmästyneitä. He katsoivat toisiinsa: »Kuka tämä mies oikein on, kun jopa tuuli ja aallot tottelevat häntä?»
26 Izappe guye Galilape he pinithan diza Gergesenonne giza dere wogolora pinida.
He pääsivät järven toiselle puolelle Gerasan alueelle, joka on Galileaa vastapäätä.
27 Yesussay wogolozappe gadeni wodhida wode dayiddanthi iza bolla diza issi asi katamappe kezidi iza demmides, he uray daro wode mayo mayonta kallo keeththan aqontta duufo bees aqoso oothida asa.
Jeesuksen noustessa maihin hänen luokseen tuli eräs mies, joka oli pitkään ollut pahojen henkien vallassa. Hän oli asunut hautaluolissa kodittomana ja alastomana.
28 Yesussa beydda wode wassishe Yesussa sinthan kunddides, qaala dhoqqu histidi “boncho Xoossa na Yesussa taasnne nees ay gaytotethi dizee? Ne tana waaysonta mala nena woosays” gides.
Jeesuksen nähdessään mies parahti ja heittäytyi maahan hänen eteensä. »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, korkeimman Jumalan Poika? Älä kiusaa minua!» mies huusi.
29 Tuna ayaanaay hessa gaanas danda7iday addezappe kezana mala Yesussay azazida gishassa. Tuna ayaanaanazikka woden woden denddiza gish addezzi sanithalataninne birattan toho qachi naaginkka qachettida sanithalata duuthethidi iza bolla diza dayiiddanthay iza duge bazo zaari efees.
Jeesus oli juuri aikeissa käskeä demonia lähtemään miehestä. Paha henki oli pitänyt häntä täysin vallassaan, niin että hän oli murtanut kahleetkin, joihin hänet oli sidottu, ja juossut pakoon asumattomille seuduille.
30 Yesussay ne sunthi oonee giidi oychchides, izikka daro dayiiddanthati iza bolla gelidi diza gish ta sunthi “leegoone” gides.
Jeesus kysyi demonilta: »Mikä on nimesi?» »Legioona», kuului vastaus, sillä miehessä oli paljon henkiä.
31 Dayiiddanthatika wursethi baayndda cima oilan bena yegonta mala minnthidi woossida. (Abyssos g12)
Ne kerjäsivät, ettei Jeesus ajaisi niitä syvyyteen. (Abyssos g12)
32 Henka zuma bolla daro gudunthi heemetes, dayiiddanthatakka gudduntha wudezan gelite giidi azazana mala woossida, Yesussaykka ero gides.
Suuri sikalauma oli laitumella läheisellä vuorenrinteellä, ja demonit pyysivät, että saisivat mennä sikoihin. Jeesus antoi niille luvan.
33 Dayiiddanthatika addezappe kezidi guddunthatan gelida, guddunthatikka aafozza dugunthara bichcharishshe biiddi abban gelidi abban mitettida.
Ne siirtyivät miehestä sikoihin, ja koko lauma ryntäsi äkkiä alas vuorenrinnettä, syöksyi kallion yli järveen ja hukkui.
34 Heemizayti handdaysa beydda wode beezhumi biiddi katama asasne dere asas yoottida.
Sikalauman hoitajat juoksivat kaupunkiin ja kertoivat jo matkalla kaikille tapahtuneesta.
35 Handdayssa beyana giidi asay ba dizasooppe Yesussakko yides, dayiiddanthay izappe kezida addezzika wozinay kanay simmini afala mayidi Yesussa toho garsan utidaysa beyidi babida.
Ihmiset lähtivät paikalle nähdäkseen omin silmin, mitä oli tapahtunut. Demonien vallassa ollut mies istui nyt rauhallisena ja siistinä, vaatteet yllään, kuuntelemassa Jeesuksen puhetta. Pelko valtasi väkijoukot.
36 Dayiiddanthan oyketida addezzi paxishin beyddayti izi waani paxidakkonne derezas yootida.
Silminnäkijät kuvailivat, miten mies oli vapautunut henkien vallasta.
37 Gergesenonne matan diza asay keehi babbda gish Yesussa hayssafe kichch giidi woossida, izikka wogolozan gelidi simmi bides.
Peloissaan kaikki pyysivät Jeesusta lähtemään pois. Hän palasi veneeseen ja purjehti takaisin järven toiselle puolelle.
38 Dayiiddanthay izappe kezida addezzi Yesussara issife daanna mala woossides,
Demoneista vapautunut mies olisi halunnut lähteä mukaan, mutta Jeesus ei ottanut häntä.
39 Gido attin ne so simadda Xoossi nees oothida gita miish yoota giidi moyzides. Addezzikka Yesussay izas oothida gita miish ba kataman diza asas wursos qonccen yootishe biddees. Ya7irosa naanne Yesussa mayo bochchidda maccassa
»Mene kertomaan omaisillesi, mitä suurta Jumala on tehnyt sinulle», Jeesus kehotti. Mies kertoi kaikille kaupunkilaisille Jeesuksen tekemästä ihmeestä.
40 Assay wuri Yesussa yuusa naagishe gam77ida gish izi simmishni ufaysan mokki ekkida.
Järven toisella puolella Jeesus otettiin avosylin vastaan, sillä ihmiset olivat odottaneet häntä.
41 He wode Iya7irossa geetettiza mukurabe halaqqay yiidi Yesussa toho bolla kundidi Yesussa iza so baanna mala woossides.
Juutalaisten synagogan johtaja Jairus oli odottajien joukossa. Hän heittäytyi Jeesuksen eteen ja pyysi tätä tulemaan kotiinsa,
42 Izi hessaththo oychchiday izas tammanne nam77u laytha kumida issi macca nay sakistada shemppo bolla diza gish. Izi he buussan dishin derey daridi ba garsan sugetidi iza keehi un7isides.
sillä hänen ainoa lapsensa, kaksitoistavuotias tyttö, oli kuolemaisillaan. Jeesus lähti hänen kanssaan, ja he tunkeutuivat ihmisjoukon läpi.
43 Tammanne nam77u laythi suuthi izippe gukishin diza issi maccashiya bees diza miishsha ubbaa dhale eriza asatas imma wursini izo pathanaas danda7ida uraykka isoykka baa.
Eräs nainen, joka halusi parantua, kosketti Jeesusta takaapäin. Nainen oli etsinyt kaikkialta apua verenvuototautiin, jota hän oli sairastanut kaksitoista vuotta. Koko omaisuutensa hän oli menettänyt lääkäreille. Kun hän kosketti Jeesuksen viitan reunaa, vuoto tyrehtyi heti.
44 Izakka guyyera shiiqqada Yesussa afala maccarata bochchadus, gukkiza
45 Yesussaykka “tana bochchidday oone?” gides. Wurika nuni bochchibeykko gi kadida wode phixrossay zaaridi Godo asi wuri yuuyi aadhdhidi nena suggerethidi un7ises gides.
»Kuka minuun koski?» Jeesus kysyi. Kukaan ei tunnustanut, ja Pietari sanoi: »Opettaja, monet ihmisethän tungeksivat sinua vasten…»
46 Gido attin Yesussay asi tana bochchides, wolqay tappe kezidaysa ta erays gides.
Jeesus vakuutti hänelle: »Joku nimenomaan kosketti minua, sillä tunsin parantavaa voimaa lähtevän itsestäni.»
47 Maccashiya eretonta qotistada baannaas danda7ontaysa erida wode kokorashe yaada Yesussa sinthan kunddadus. Izakka Yesussa waana bochchidakkonne qassekka ellera waana paxidakko wurso asa sinthan yootadus.
Nainen alkoi vapista tajutessaan, että Jeesus tiesi, mitä hän oli tehnyt. Hän heittäytyi Jeesuksen eteen polvilleen ja kertoi, miksi oli koskettanut häntä. Hän sanoi myös parantuneensa heti.
48 Izikka ta nayee ne amanoy nena pathides, saron ba gides.
»Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa kotiisi», Jeesus sanoi hänelle.
49 Yesussay buro maccasheys haasa7a bolla dishin mukurabe halaqqa Iya7irosa keethafe issi asi Iya7irosas ne naya hayqqadus hessa gish hayssappe guye astamaareza mela daabursofa gides.
Jeesuksen vielä puhuessa tuli Jairuksen kotoa tieto, että tyttö oli kuollut. Sanantuoja kertoi tästä Jairukselle ja jatkoi: »Sinun ei kannata enää vaivata opettajaa.»
50 Yesussay hessa siiyidi Iya7irosa aykkoy ba baboofa amanna attin ne naya paxana gides.
Mutta kuultuaan, mitä oli tapahtunut, Jeesus sanoi isälle: »Älä pelkää! Luota vain minuun, niin tyttäresi on pian terve.»
51 Yesussay Iya7irosa keeth geliza wode Phexirosa, Yanisane Yaqobe qassekka nay aawappenne aayeyippe attin haray oonikka izara gelana mala koybeyna.
Jairuksen kotona Jeesus otti vain Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen sekä tytön vanhemmat mukaansa mennessään tytön luo.
52 He wode asay wuri nayis wuwu gi wassi yekkishin Yesussay yeekofite iza zin77adus attin hayqqabeykku gides.
Talo oli täynnä surevia ihmisiä, mutta Jeesus sanoi heille: »Lakatkaa valittamasta! Ei hän ole kuollut: hän vain nukkuu!»
53 Asaykka naya hayqqidaysa eriza gish Yesussa bolla miicides.
Ihmiset alkoivat nauraa pilkallisesti, sillä kaikki tiesivät, että tyttö oli kuollut.
54 Gido attin izi nay kushe oykkidi ta nayee denda gides.
Jeesus tarttui tytön käteen ja sanoi: »Nousehan, tyttö pieni!»
55 Nayis shempoyka simmides. Heerakka denda eqqadus, Yesussaykka izis miza miish immana mala azazides.
Ja kuollut palasi elämään ja nousi heti pystyyn. »Antakaa hänelle ruokaa», Jeesus kehotti.
56 Nka yelidaytika malaletida. Gido attin izi handdayssa oonaaskka yotonta mala azaziddes.
Tytön vanhemmat olivat riemuissaan, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään tapahtuman yksityiskohtia.
