Luqaassa 4
1 Yesussay Xillo Ayyaanaan kumidi Yordanose shooreppe simmida mala Xillo Ayyaanaany iza kaalethidi bazzo biitta efides.
Jeesus lähti Jordanilta täynnä Pyhää Henkeä, ja Henki vei hänet Juudean kuivaan autiomaahan. Siellä saatana kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Hän ei syönyt koko aikana mitään ja hänellä oli kova nälkä.
2 Heenkka xala7en oydu tamu gallassa paacetides. He paacetiza galassatan aykkokka monta gish wursethan gafides.
3 Xala7eykka Yesussa ne Xoossa na gidikko ane hayssa shuchchay kath gidana mala azaza gides.
Kiusaaja sanoi: »Jos olet Jumalan Poika, käske tämän kiven muuttua leiväksi.»
4 Yesussaykka zaaridi asi kaththan xalla deenna geetettidi xafettides, giidi xala7es zaarides.
Mutta Jeesus vastasi: »Raamatussa on sanottu:’Ihminen ei elä pelkästä leivästä’.»
5 Hessafe kaallidi xala7ey Yesussa issi dhoqqa zuma bolla kessidi salo gufanthon diza kawotetha qiphphida ayfey xeelanas beesdine,
Sitten saatana näytti hänelle yhdessä vilauksessa kaikki maailman valtakunnat
6 haysi ne beyizza biitta kawotetha duretethay wurikka taas imetides taka ta dosizaddes immanas dandda77iza gish, neeska immana gides.
ja lupasi: »Annan sinulle kaikki nämä maat ja niiden loiston ja rikkaudet, sillä ne ovat minun, ja voin lahjoittaa ne kenelle haluan. Sinun täytyy vain polvistua eteeni ja palvoa minua.»
7 Hesa gish ne kunddada taas goynnikko haysi wurikka nees gidana gides.
8 Yesussaykka zaaridi ne Godaa Xoossaassi kunddada iza xalla woosa geettetidi xaafettides gides.
Jeesus vastasi: »Yksin Jumalaa meidän on palvottava, Raamattu sanoo niin.»
9 Hessafekka Yesussa Yerusalemeni maqqdase xeera kessi essidi Xoossa maxaafan “nena naagana mala Xoossi ne gish ba kiitancha azazanna, ne toy shuuchchan qoxetonta mala kiitanchati ba kushera nena dhoqqu histi oykkana” geetettidi xaafettida gish ne Xoossa na gikikko ane hayssafe duge kundda gides.
Sitten saatana vei hänet Jerusalemin temppelin katolle ja sanoi: »Jos olet Jumalan Poika, hyppää alas! Raamattuhan sanoo, että Jumala lähettää enkelinsä varjelemaan sinua, niin ettet murskaudu kivikkoon.»
12 Yesussaykka “ne Godaa Xoossa paacofa” geetettides giidi zaarides.
Jeesus vastasi: »Raamattu sanoo myös:’Älkää koetelko Jumalan kärsivällisyyttä’.»
13 Xala7eykka ba paacanayisa wursidappe guyyen hara bees giiga wodey beettanashshe Yesussappe shaakkettides.
Kiusattuaan Jeesusta kyllikseen saatana jätti hänet joksikin aikaa rauhaan.
14 Yesussaykka Xillo Ayyaanaan wolqan Galila simmides. Iza lo7o nashoy Galila achchan diza deretan wurson siyettides.
Jeesus oli Galileaan palatessaan täynnä Pyhän Hengen voimaa. Hän tuli pian koko seudulla kuuluisaksi synagogissa pitämistään puheista, ja kaikki ylistivät häntä.
15 Izikka mukkuraben tamaarisishin iza timirttey lo7in asay wurikka iza galatides.
16 Heeppe ba yellettida katama Naazirete yiidi kase sanbbata gallas mukurabe geliza mala mukurabe gelidi Xoossa maxaafa nabbabanaas dendi eqqides.
Tultuaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin hän meni tapansa mukaan juutalaisten pyhäpäivänä synagogaan ja nousi lukemaan Raamattua.
17 Nabe Isayasa maxaafay izas imetin maxaafa doyida mala
Hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja, ja hän avasi sen tällaisesta kohdasta:
18 “Goda ayyaanaany ta bollan dees, manqotas mishrachcho qaala yootana mala tana tiyides, qachchetidaytas birsheteth, qooqqeti xeellana oge ta awajjana mala, metotettidayta aashsha na mala, dossettida Goda laytha awajja ta yootana mala tana kiittides” giza so demmida nabbabidinne,
»Herran Henki on ylläni; hän on valinnut minut viemään ilosanomaa köyhille, julistamaan vapautusta vangeille, antamaan sokeille näön, vapauttamaan sorretut ja siunaamaan jokaista, joka tulee hänen luokseen.»
20 maxaafa gordidi mukurabe naagizayssas zaari immidi uttides. Mukuraben dizayti wurikka iza tishsh oothi xeellida.
Hän sulki kirjan, ojensi sen takaisin avustajalle ja istuutui kaikkien katsoessa häneen.
21 Izikka istas “haysi inte inte haythara siiyida maxaafa qaalay hach poletides” gides.
Sitten hän lisäsi: »Tämä Raamatun kohta on tänään toteutunut!»
22 Asay wurikka iza gish lo7o xallala haasa7eetes. Qassekka iza duunappe keziza lo7o qaalappe denddidaysani malalettidi haysi Yosefo na gidennee? gida.
Jeesuksen hyvät sanat ihastuttivat läsnäolijoita ja he kyselivät hämmästyneinä: »Miten hän voi noin puhua? Eikö hän ole Joosefin poika?»
23 Izikka dhale Godo nerka nena patha. Qifirnahomen neni oothishin nu siyidaysa hayssan ne katamankka ootha giza leemuso inte ta bolla malaatanayisas sidhey baa giidi istas yoottides.
Mutta hän sanoi: »Ehkä tahdotte soveltaa minuun sananlaskua’Parantaja, paranna itsesi’ ja kysytte, miksi en tee täällä kotikaupungissani samanlaisia ihmeitä kuin Kapernaumissa.
24 Qassekka ta intes tuma gays nabey ba yellettida deren bonchetti erenna gides.
Mutta väitän – ja olen aivan vakavissani – ettei kukaan profeetta ole hyväksytty kotipaikkakunnallaan.
25 Gidoattin ta intes tuma gays heezu laythinne baga gakanas saloy gordettin wolqama koshay biitta bolla hannida Elassa wode he laythatan daro azinay bayndda maccassati Isra7eele biittan deettes shin Elassay istafe isineykoka kiitetibeyna. Gidoattin Sidona giza biittan Serappta geetettiza kataman diza issi azinay bayndda maccaseyko kiitettides.
Muistatteko esimerkiksi, kun profeetta Elia teki ihmeen auttaessaan Sarpatin leskeä, joka oli siidonilainen? Monet juutalaiset lesket olisivat silloin tarvinneet apua, sillä kolmeen ja puoleen vuoteen ei ollut satanut yhtään, ja kansa kärsi nälkää. Mutta Eliaa ei lähetetty heidän luokseen.
27 Nabe Elsa7e wode Isra7eele deren daro inchiracho harggizayti deetes shin Sooriya biitta asa gidida Ni7imaneppe attin he darotappe oonikka inchiracho harggefe paxibeyyna.
Tai ajatelkaa profeetta Elisaa, joka paransi syyrialaisen Naemanin eikä niitä monia juutalaisia lepratautisia, jotka myös olisivat tarvinneet apua.»
28 Mukuraben dizayti wurikka hessa siiyidi daro hanqqettida.
Tämä Jeesuksen puhe sai kuulijat raivoihinsa.
29 Be utidasooppe dendi eqqidi Yesussa katamappe kare kessidi duge zaari yedanaas ista katamaya oothettida dhoqqa zuma xeera ekki efida.
Kaupunki oli rakennettu vuorelle, ja nyt he alkoivat työntää Jeesusta edellään kohti jyrkänteen reunaa syöstäkseen hänet alas.
30 Gido attin izi ista giddon shaakki yegidi aadhdhi biddes.
Mutta hän käveli väkijoukon läpi ja lähti pois heidän luotaan.
31 Heeppekka Galila awurajjan diza Qifirnahome geetettiza katama wodhides. Heenkka sanbbata gallas daro asa tamarso oykides.
Sitten hän palasi Kapernaumiin, erääseen Galilean kaupunkiin, ja saarnasi sen synagogassa joka pyhäpäivä.
32 Izi Godatethara haasa7iza gish iza timirttan malalettida.
Täälläkin ihmiset olivat hämmästyneitä hänen puheistaan, sillä hänen sanoissaan oli Jumalan voima.
33 Mukuraben tuna ayyaanaany oykida addey dees. Izikka ba qaala dhoqqu histtidi
Kerran Jeesuksen opettaessa synagogassa eräs riivaajahengen vallassa oleva mies alkoi huutaa hänelle:
34 “Naazirete Yesussa ha7i ta waano? Nenara tana aazze gathidee? Ne yiday nuna dhaysanasee? Ne oonnakkoone ta erays ne Xoossa xillo gidikii?” giidi wassides.
»Pois täältä! Meillä ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi, Jeesus Nasaretilainen. Olet tullut tuhoamaan meidät. Tiedän kyllä, että olet Jumalan pyhä Poika.»
35 Yesussaykka tuna ayyaanaan ha addezappe co7u gaada keza giidi seerides tuna ayyaanaaykka daro asa sinthan addezza boollafe yegidi issi qohokka gathonta yedidi kezides.
Jeesus keskeytti hänet jyrkästi. »Ole hiljaa ja lähde tästä miehestä», hän käski demonia. Väkijoukon silmien edessä henki kaatoi miehen lattialle ja lähti sitten hänestä vahingoittamatta häntä enempää.
36 Asay wurikka malalettidi ba garsan issay issara aso haysi ay giza timirttee? Godatetharane wolqara iita ayyaanaan azazes istikka kezeetes giidi haasa7ettida.
Ällistyneenä ihmiset kyselivät: »Miten Jeesus saa pahat hengetkin tottelemaan sanaansa?»
37 Yesussa lo7o nashoyka wursoso gakides.
Tieto siitä, mitä hän oli tehnyt, levisi seudulla kulovalkean tavoin.
38 Hessafe guye Yesussay mukurabeppe kezidi Simoona keeth gelides. Simoona bolottiya wolqama micha harggey oykin sakistada dishin Yesussa izo patharki giidi woossida.
Lähdettyään sinä päivänä synagogasta Jeesus meni Simonin kotiin. Tämän anoppi oli hyvin sairaana kovassa kuumeessa. »Etkö voisi parantaa häntä!» kaikki pyysivät.
39 Izika iziko shiiqqidi hokidi micha harggeza seerides. Micha harggeyka yedin heeraka denda eqqada imathata mokadus.
Jeesus seisoi sairaan vuoteen vieressä ja käski kuumetta lähtemään. Heti naisen ruumiinlämpö laski normaaliksi, ja hän nousi vuoteesta ja valmisti heille aterian.
40 Away wulana gishin dumma dumma harggey oykida asa wursi izako ekki yida. Izikka hargiza asata wurso bolla ba kushe wothidi pathides.
Illalla auringon laskettua kaikki kyläläiset toivat sairaat omaisensa Jeesuksen luo. Kun hän kosketti sairaita, he kaikki paranivat.
41 Tuna ayyaanaanti qassekka Yesussa “neni Xoossa na” gishenne waasishe daro asatappe kezida, gido attin izi ista seerides, tuna ayyaanaanti izi kirstosa gididayssa eriza gish isti isinoka haasa7ana mala koybeyna.
Jotkut olivat pahojen henkien vallassa, ja Jeesuksen käskystä demonit lähtivät heistä huutaen: »Sinä olet Jumalan Poika!» Mutta koska ne tiesivät, että hän oli Kristus, hän käski niiden olla hiljaa.
42 Gadey woonitishn Yesussay issi poqqetha so biddes. Daro asaykka iza koyishe izi diza so gakides. Izi istafe shaakettidi bontta mala digganas koyida.
Aikaisin seuraavana aamuna hän lähti asumattomaan paikkaan. Kansa etsi häntä joka puolelta, ja löydettyään hänet lopulta ihmiset pyysivät, ettei hän lähtisi Kapernaumista mihinkään.
43 Gido attin istas gede hara katama baada Xoossa kawotetha mishrachcho qaala yootanas taas besses, tani kiitettida gita qofay hessa gides.
Mutta hän vastasi: »Minun on vietävä muuallekin hyvä uutinen Jumalan valtakunnasta, sillä sitä varten minut on lähetetty.»
44 Izika Yihuda mukurabistan qaala guji yoottides.
Ja hän jatkoi kulkemistaan pitkin Galileaa ja piti puheita eri synagogissa.
