Luqaassa 16
1 Yesussay bena kaallizaytas hiz gides “issi dure adde daysas iza keeththa ayssiza issi assi dees, izi he dure addezza miishsha ogey bayndda lalizayssa worey ha dure addezza haythan wodhides.
Jeesus kertoi oppilailleen: »Eräs varakas mies palkkasi talouspäällikön hoitamaan raha-asioitaan, mutta pian lähti kiertämään huhu, että talouspäällikkö oli hyvin epärehellinen.
2 Dure addezzi uraa xeeygidi (hayso ta siyizaysi aazzee? Haysafe doomada ne ta keethas ayssizadde gidanas dandda7ontagish ne alafetetha garsan diza miishsha oykkida mazgaba zaara)” gides.
Työnantaja kutsui miehen puheilleen.’Tiedätkö, mitä olen saanut selville? Sinä olet varas. Tee tili toimistasi, sillä saat lähteä.’
3 Keetha ayssizaddezzi ba wozinara ta Goday tana ta alafetethafe goodana gees goya maanas taas wolqay baa, woossanas yeelatays, hessa gididagish ay ootho gides.
Talouspäällikkö mietti, miten selviäisi.’Minun on lähdettävä täältä, mutta ruumiillista työtä en jaksa tehdä ja kerjäämäänkään en rupea.
4 Tani alafetethafe kezikko asay tana mokki ekkana mala oothanna oge ta erays.
Nyt tiedän, mistä saan ystäviä! He huolehtivat minusta, kun lähden täältä.’
5 Hessa gish iza Goda acoy ista bolla diza asata issi issi ura xeeygides. Koyro yidaysa ne bolla Goda acoy aapunee? gides.
Hän pyysi kaikkia, jotka olivat hänen työnantajalleen velkaa, tulemaan puheilleen. Ensimmäiseltä hän kysyi:’Paljonko olet velkaa?’’3 600 litraa oliiviöljyä’, mies vastasi.’Tässä onkin velkakirjasi. Revi se ja kirjoita uusi, jossa velaksesi ilmoitetaan vain puolet siitä’, talouspäällikkö sanoi.
6 Issi xeetu xaaro kumetha zayitey ta bolla dees gides. Alafezi zaaridi kase ne faramida woraqqata hey ekka uttada elle ichachu tamu xaaro gaada xaafa gides.
7 Kaalidi hankkoysa nech ne bolla aappun dizee? gides. Ichachu tamu il7o gisttey dees gides. Alafezi zaaridi kase ne tal7ashe faramida waraqqata hey oyddu tamu il7o gaada xaafa gides.
’Mitä sinä olet velkaa?’ hän kysyi sitten seuraa valta.’36 tonnia vehnää’, tämä vastasi.’Tehdään uusi sopimus ja merkitään velaksesi vain 29 tonnia’, talouspäällikkö sanoi.
8 Godazikka shocechiza alafezi oothida cincatetha gish nashides. Ha alame nayti bena milatizaytara diza gaagotethan poo7o naytappe aadhdhidi cincca. (aiōn g165)
Saatuaan kuulla asiasta rikas mies ei voinut olla ihailematta talouspäällikkönsä nerokasta ratkaisua. Ovathan tämän maailman ihmiset ovelampia kuin ne, jotka tahtovat elää Jumalan mielen mukaan. (aiōn g165)
9 Hessa gish tani intena gizay ha biitta miishshay wurida wode medhina keeththan inte ekettana mala ha7i intes diza miishshaara intes lagge medhdhite gays gides. (aiōnios g166)
Mutta neuvoisinko [teitä] hankkimaan itsellenne ystäviä petoksella? Hekö sitten auttaisivat teitä pääsemään taivaaseen? (aiōnios g166)
10 Guutha miishshan amanetizza uray daro miishshan amanettanna, guutha miishshan amanettonttaddey daro miishshan amanettenna.
Varmaa on, että jollette ole pienissä asioissa rehellisiä, ette ole suurissakaan. Jos harrastatte pientä vilppiä, olette epärehellisiä myös saadessanne paljon vastuuta.
11 Histikko inte ha biitta miishshan amanettenna ixxikko tuma miishsha hadara oykkite giidi ooni intes immanee?
Jos teidän hoidettavaksenne ei voi uskoa maallista omaisuutta, niin vielä vähemmän taivaan aarteita.
12 Asa miishshan inte amanettontta ixxikko intes buzu7a gidana miish ooni immanee?
Jos ette ole luotettavia hoitaessanne toisten ihmisten rahoja, kuinka sitten pystyisitte hoitamaan sellaista omaisuutta, joka on uskottu teidän omaksenne?
13 Nam77u Godas issi to issi bolla azazettana dandda7iza uray oonikka deenna woy issa dosidi issa ixxees woykko issakko shiiqidi hankkoysa leqqes. Xoossasine miishasinne haaristanas dandda7ekkista.
Kukaan ei voi olla samalla kertaa kahden isännän palveluksessa. Jos yritämmekin, alamme ennen pitkää vihata toista ja pitää toisen puolta tai arvostaa toista ja halveksia toista. On mahdotonta palvella sekä Jumalaa että omaisuutta.»
14 Miishsha darisi siiqiza Farsaweti hessa wursi siyidi Yesussa qidhida.
Fariseukset, jotka olivat hyvin rahanahneita, hymähtelivät ivallisesti.
15 Yesussaykka istas inte intena asa achchan xilisista gido attin Xoossi inte wozina erees. Asa achchan bonchettidda uray Xoossa sinthan tuna giidi istas yoottides.
Jeesus sanoi heille: »Teitä luullaan hyviksi ja hurskaiksi, mutta Jumala tuntee sydämenne pahuuden. Teeskentelette niin hyvin, että onnistutte pettämään ihmisiä, mutta Jumala kauhistuu menettelyänne.
16 Muse wogayne nabeti Yanisay yaana gakanas haasa7ishe gam77ida. Hessa kaallidi qasse Xoossa kawotethas miishrachchoy sabbakketides, asi wurikka hee gelanaas wadhetes.
Ennen Johannes Kastajaa saitte elämänohjeet Mooseksen laista ja profeettojen kilvoituksista, mutta Johannes julisti hyvää uutista: Jumalan valtakunta oli pian tulossa. Innokkaat ihmisjoukot yrittävät nyt työntyä sinne.
17 Gido attin Muse wogappe issi qeerina kundda atanaysafe saloynne biittaynne aadhanaysi kawisha gidana.
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että laki olisi vähääkään menettänyt voimaansa. Se on yhtä luja ja horjumaton kuin taivas ja maa.
18 Be machcho anjji yedidi hara machcho ekkiza assi wurikka laymates ba addefe anjetta bidaro ekkidayskka laymatees.
Niinpä jokainen, joka eroaa vaimostaan ja menee naimisiin jonkun toisen kanssa, tekee aviorikoksen, samoin jokainen, joka menee naimisiin eronneen naisen kanssa.»
19 Qassekka Yesussay istas lo7o mayo mayidi gallas gallas lo7o duussa ufayssan diza issi dure assi dees gides.
»Eräs varakas mies vietti iloista ja ylellistä elämää ja pukeutui loisteliaasti», Jeesus kertoi.
20 He addezza pengeni kumetha bollay madunth xalla gidida issi Alaazaaree geetettiza manqo adde dizaysi zin7idi dees.
»Sairas kerjäläinen, Lasarus, makasi hänen ovensa edessä odottaen, että saisi jotakin pientä suuhunsa rikkaan pöydältä. Koirat kävivät nuolemassa Lasaruksen paiseita.
21 Izikka he dure addezza keeththan asay kath miishni maaddafe hugen wodhiza duuxxeth maxi maanaas amotees. Kanatikka iza maduntha laacetees.
22 Ha manqo addezzikka hayqqin salo kiitanchati Abrame ki7o ekki bida dure addezzikka hayqqidi moogetides.
Lopulta hän kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin luo paikkaan, minne Jumalan hyväksymät ihmiset pääsevät kuoltuaan. Myös rikas mies kuoli, ja hänet haudattiin,
23 Si77olen wayetishe dhoqqu giidi haahon Abrame xellides, Alaazaareekka ba ki77n oykk dishin be7ides. (Hadēs g86)
mutta hän joutui kadotukseen. Kärsiessään siellä hän näki kaukana Lasaruksen, joka oli Aabrahamin seurassa. (Hadēs g86)
24 Dre addezzi aawa Abrame hayssan wayetiza taas michcharki Alaazaarey ba biradhdhe xeera irxx haathan bochchidi ta inxxrs irxisana mala yedarki giii wassides.
’Isä Aabraham, sääli minua!’ hän huusi.’Lähetä Lasarus tänne ja pyydä häntä kastamaan vaikka sormenpäänsä veteen ja kostuttamaan kieltäni, sillä näissä liekeissä on kauhea olla.’
25 Gdo attin Abramey ta nazo neni biitta bolla dashe lo7o duus deyida mala Alaazaarey kase waye beydyss ne qopp gido attin ha7i izi ufa7etishn neni waaistassa gides.
Mutta Aabraham sanoi hänelle:’Muistat kai, poikani, että koko elämäsi ajan sait kaikkea mitä tahdoit, mutta Lasaruksella ei ollut mitään. Hänen vuoronsa on nyt saada lohdutusta ja sinun kärsiä.
26 Hessi wuri hanshin haan diza assi haappe hee intekko aadhdhontta mala qassekka intekkon dizay haa nukko aadhdhana koyiza uray haa aadhdhontta mala intesine nuus giddon gita aafoy giiggetides gides.
Sitä paitsi meitä erottaa syvä kuilu, niin että jos joku haluaisikin tulla täältä sinne, hän ei pääse. Samoin sieltä ei kukaan pääse tälle puolelle.’
27 Dure addezzi qasse aabo hessi hessagidikko neni Alaazaare duge ta aawasso yedanamala nena woossays, taas ichachu ishati deetes, hayti hayssa waayeso yontamala biidi istas lo7ethi yootana mala Alaazaare yedarkki gides.
Rikas mies sanoi silloin:’Voisitko sitten lähettää hänet perintötilallemme
varoittamaan viittä veljeäni, etteivät he joutuisi kuoltuaan tähän hirveään paikkaan?’
29 Abramey izas zaaridi Museynne nabeti heen ista achchan diza gish istafe siyeto gides.
Mutta Aabraham vastasi:’Jumalan laki ja profeettojen kirjoitukset varoittavat heitä kylliksi. Veljesi voivat lukea niitä milloin vain.’
30 Izika zaaridi aawa Abrame hessamala gidenna hayqqida asappe issi uray hayqoppe dendi biikko isti Xoossa maaretethan gelana gides.
Rikas mies sanoi:’Eivät he lue Raamattua. Mutta jos joku kuollut palaisi puhumaan heille, he varmasti luopuisivat synneistään.’
31 Abrameykka zaaridi Museynne nabeti gizayssa siyonta ixxikko hayqqida asappe issi uray dendidakkokka isti amanettenna gides.
Aabraham vastasi:’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, he eivät kuuntelisi, vaikka joku kuollut heräisi eloon.’»
