Luqaassa 11
1 Issi gallas Yesussay issi son woossides, woossa wursishin iza kaallizaytappe issay Godo xamaqiza Yanisay bena kaallizayta woossa tamaarsidaysatho nekka nuna woossa tamaarsa gides.
Jeesus oli juuri ollut rukoilemassa, kun yksi oppilaista tuli pyytämään häneltä: »Herra, opeta meille jokin rukous, niin kuin Johanneskin opetti oppilailleen.»
2 Izikka istas woosishe hizgidi woosite nu aawo ne sunthi anjjetto ne kawotethi haayo.
Ja Jeesus opetti heitä rukoilemaan näin: »Isä, auta meitä kunnioittamaan pyhää nimeäsi. Anna valtakuntasi pian tulla.
3 Hachsi gidiza quma nuus imma.
Anna meille joka päivä mitä tarvitsemme,
4 Nuna qohidayta nu maariza mala nuna maara paacenkka nuna gelthofa
ja anna meidän syntimme anteeksi, sillä mekin olemme antaneet anteeksi niille, jotka ovat tehneet syntiä meitä vastaan. Vapauta meidät kiusauksista.»
5 Qassekka hiz gides “intefe issi uras laggey diikko giidi giddoth he laggezaso biiddi taas issi imathi ogeppe yin muzana kath bayndda gish heezzu buddennay diikko taas tal7arikii?” gides.
Hän opetti heille lisää rukouksesta: »Kuvitelkaa, että menette keskiyöllä ystävänne kotiin lainaamaan kolmea leipää. Huudatte oven takaa:’Eräs ystäväni tuli meille, eikä minulla ole hänelle mitään tarjottavaa.’
7 Laggezikka zaaridi tana waysoppa, kareyykka gordettides, tanikka naytara zin7akichadis ha7i denddada immanas danda7ikke gaandee?
Naapuri vastaa vuoteestaan:’Älä häiritse minua enää. Ovi on jo lukossa ja me olemme kaikki nukkumassa. Minä en nyt kerta kaikkiaan voi auttaa sinua.’
8 Taka intes yootays laggetetha gish dendidi immonta agikkokka izi oychchon salethida gish denddidi koyizaysa wursi immides.
Mutta sanonpa teille: vaikka hän ei avaisikaan ovea siksi, että on ystävänne, hän antaa teille sen mitä haluatte, jos vain itsepintaisesti jatkatte koputtamista tarpeeksi kauan.
9 Hessa gish tani intes gizay woosite intes imistana, koyite inte demmna, kare qoxxite intes doyettana.
Sama koskee rukousta. Pyytäkää sinnikkäästi, niin saatte. Etsikää, niin löydätte. Kolkuttakaa, niin ovi avataan.
10 Ays giiko woosizay wuri ekkana, koyizayka demmna kare qoxxizadeska doyettana.
Jokainen pyytävä saa ja etsivä löytää, ja kaikille, jotka kolkuttavat, avataan ovi.
11 Intefe aawa gidi uttidi izi yelida nay mole oychchiko shooshu immizay daandee?
Annatteko te, isät, pojallenne kiven, jos hän pyytää teiltä leipää? Jos hän pyytää kalaa, annatteko hänelle käärmeen?
12 Woyko phuuphuule oychchiko masmaso immizay daandee?
Tai jos hän pyytää munaa, annatteko skorpionin?
13 Inte iitata gidishe inte naytas lo7o imota imo erikko salon diza inte aaway bena woosizaytaas Xillo Ayaanaan wosit darisi immennee?
Jos kerran teidänlaisenne syntiset ihmiset antavat lapsilleen, mitä nämä tarvitsevat, miten Taivaan Isä ei tekisi enemmän? Hän antaa Pyhän Hengen niille, jotka häneltä pyytävät.»
14 Issi gallas Yesussay haasa7isonta mume dayiddanth kessides. dayiddanthazikka kezidappe guye duuna mume addezzi haasa7ides, beydda asatikka darsi malalettida.
Kun Jeesus oli eräänä päivänä vapauttanut mykän miehen riivaajahengen vallasta, mies sai puhekykynsä takaisin. Väkijoukko oli kiihtynyt ja innoissaan,
15 Gido attin issi issi asati bi7eela zebula geetettiza dayiddanthata halaqan dayiddanthata kesses gida.
mutta jotkut sanoivat: »Mikä ihme se on, että hän ajaa pahoja henkiä ihmisistä. Hänhän saa voimansa itse paholaiselta, riivaajahenkien kuninkaalta!»
16 Issi issi asay iza paacanaas saloppe malaata bessa gidi oychchida.
Toiset pyysivät, että hän antaisi jonkin merkin näkyä taivaalla osoittaakseen olevansa Messias, kuten väitti.
17 Gido attin Yesussay ista qofa eridi hiz gides “ba garsan shaaketiza kawotethi wuri dhayanan, ba giddon sigay bayndda keethikka kundanna.
Hän tiesi jokaisen ajatukset ja sanoi: »Sisällissotaan joutunut maa on tuhon oma, samoin koti, jossa riidellään.
18 Inte tana bi7eel zubula dayiddanthata kesses giidi haasi7ista shin xalla7eykka ba giddon issay issafe shaaketikko iza kawotethi waani minnannee?
Jos paholainen tosiaan taistelee itseään vastaan niin että antaa minulle voiman ajaa omia henkiään tiehensä, miten hänen valtakuntansa voi kestää?
19 Histtikko tani dayiddanthata bi7eel zubula kessiko inte nayti oonani kesaneeshaa? Hessa gish inte nayti inte bolla firdizayta gidana.
Jos minun voimani tulee häneltä, mistä teidän seuraajanne sitten saavat voiman? Hehän myös ajavat ulos demoneja. Osoittaako se mielestänne, että saatana hallitsee heitä? Kysykää heiltä, oletteko oikeassa!
20 Gido attin tani dayiddanthata kessizay Xoossa wolqan gakkides Xoossa kawotethay inteko matidaro erite.
Jos ajan pahoja henkiä ulos Jumalan voimalla, se osoittaa, että Jumalan valtakunta on tullut.
21 Mino uray lo7ethi gixettidi ba keeth naagikko keeththan diza miishshi lo7oon naagetes.
Kun saatana vahvana ja hyvin aseistautuneena vartioi linnaansa, hän on turvassa –
22 Gido attin izappe hara mino uray yiidi xoonikko izi amanettidda ola massara wothi ekkidi izas diza haarozakka wursi haras gishanna.
kunnes joku vahvempi ja paremmin aseistettu hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, riisuu aseista ja ryöstää hänen omaisuutensa.
23 Tanara gidontay tanara eqettes, tanarakka shiishshonta uray laalles,
Se, joka ei ole puolellani, on minua vastaan; jos joku ei auta minua, hän vahingoittaa asiaani.
24 Tuna ayaanaay asappe kezida wode shemppo koyishe haathi bayndda mela son wayetesi, shempo soy dhaykko tani kase kezidaso guye simana gees.
Kun paha henki karkotetaan ihmisestä, se lähtee asumattomiin paikkoihin etsimään lepoa. Kun se ei saa rauhaa, se palaa takaisin
25 Izappe simmidi yishin kase izi aggi bida keethay pitettidinne giigi utidaysa demmes.
ja huomaa, että sen entinen koti onkin nyt lakaistu ja puhdas.
26 Hessafe simmidi biiddi izappe iitiza hara laappun dayiddanthata benara ekkidi yes, istikka gelidi heen dana, he uraskka koyroysafe guyyeys keehi iita gidana.”
Nyt se käy hakemassa seitsemän muuta henkeä, jotka ovat vielä pahempia kuin se itse, ja ne kaikki asettuvat sinne asumaan. Ihmisraukan tila on nyt seitsemän kertaa huonompi kuin aikaisemmin.»
27 Yesussay hessa haasa7iza wode asa giddofe issi maccash dizara ba qaala dhoqqu oothada nena tookkida qanthinne ne dhammida dhanthati anjjettidayta gadus.
Hänen puhuessaan joku nainen huusi väkijoukon keskeltä: »Jumala siunatkoon äitiäsi, joka sinut synnytti ja sinua rinnoillaan ravitsi.»
28 Gido attin izi anjjettidayti Xoossa qaala siiyidi azazettizayta gides.
Hän vastasi: »Vielä enemmän Jumala siunaa niitä, jotka kuulevat hänen sanansa ja elävät niiden mukaan.»
29 Daro derey Yesussako shiiqida wode Yesussay hizgides “haysi ha yellistay iita yellista, gita malaata beyana koyees. Gido attin Yoonassa malaatappe hara dumma malaatay imetenna.
Kun kansaa tungeksi hänen ympärillään, hän puhui heille: »Aika on paha ja ihmiset pahoja. He vaativat minulta merkkiä taivaalle todisteeksi siitä, että olen Messias, mutta he saavat minulta vain Joonan todisteen. Se, mitä Joona koki, osoitti Niiniven asukkaille, että hän oli Jumalan lähettämä. Samoin se, mitä minulle tapahtuu, todistaa teille, että minä olen Jumalan lähettämä.
30 Gaassoyka Yoonassay Nanawe asas malaata gidida mala asa nay tani ha yellistaas malaata gidana.
31 Duge baga dere macca kawoya Solomone erateth beyanas biitta gaxappe denddada yida gish pirda wode iza ha yellistara denddada pirdana heko Solomoneppe aadhdhizaddey han dees.
Saban kuningatar nousee tuomiopäivänä tätä sukupolvea vastaan ja tulee sille tuomioksi; hän teki pitkän ja vaivalloisen matkan päästäkseen kuulemaan Salomon viisautta, ja teillä on nyt joukossanne paljon suurempi mies kuin Salomo, mutta vain harvat välittävät hänestä.
32 Yoonassay sabbakishin siiyidi Nanawe asay ba naggarappe maaretethan gelida gish ha yellistara issife dendidi pirdana.
Myös Niiniven miehet heräävät tuomitsemaan tämän kansan, sillä Joonan puhuessa he katuivat, ja Joonaa paljon suurempi mies on nyt täällä, mutta tämä kansa ei halua kuunnella.»
33 Xomppe oythidi kareppe geliza asas poo7ana mala qoncceson wothetes attin geemason wothiza asi deenna.
Ei kukaan pane lamppua piiloon sytytettyään sen ensin palamaan. Se pannaan näkyviin, jotta valosta olisi hyötyä kaikille huoneeseen tuleville.
34 Ne asatetha poo7oy ne ayfe ne ayfey paxa gidiko ne kumetha asatethay poo7o gidana ne ayfey sakettikko ne kumetha asatethay dhuma gidana.
Silmäsi antaa sisimpääsi valon. Terveet silmät välittävät auringonpaisteen sieluusi. Himoitsevat silmät sammuttavat valon, ja joudut pimeään.
35 Hessa gish nenan diza poo7oy dhumonta mala naageista.
Ole varuillasi, ettei auringonpaiste peity!
36 Histikko ne asatethay poo7o gidikko dhumida asatethi deenna agikko ne kumetha asatethay xomppe lo7ethi po7iza mala lo7i beettanna.
Jos sisimpäsi on täynnä valoa, niin ettei mikään nurkka jää pimeään, on ympärilläsikin valoisaa – aivan kuin olisit kirkkaan lampun loisteessa.
37 Yesussay haasa7a wursida mala issi parsawey benara quma maanaas Yesussa xeygides.
Samassa yhteydessä eräs fariseus pyysi Jeesusta kotiinsa syömään. Tultuaan sisään Jeesus kävi heti pöytään eikä peseytynyt niin kuin juutalaisten tapa vaati. Hänen isäntänsä oli tästä hyvin hämmästynyt.
38 Yesussay quma maana kushe mecetonta agiddayssa beyidi malalettida.
39 Goday izas hizgides ha7i inte parsaweti xu7asinne keres bollabbagga meeci geeshista inte garssa bagaz uuzetethaninne iitatethan kumides.
Jeesus sanoi hänelle silloin: »Te fariseukset olette kyllä päältäpäin puhtaita mutta sisältä likaisia – täynnä ahneutta ja pahuutta.
40 Inteno eeyato kare baga medhdhiday garssa baga medhibeynee?
Olette järjettömiä! Eikö Jumala ole tehnyt niin sisä- kuin ulkopuoltakin?
41 Yohon gidiko giddon dizaysa muxaata immite he wode wurikka intes geesh gidana.
Sisäinen puhtaus tulee näkyviin anteliaisuutena.
42 Inteno Farsaweto intes ayye anugappenne xalotappe qassekka dumma dumma kaththafe tamappe isino kessista. Gido attin tuma firdane Xoossa dosanaysa aggi aadhdheetta. Yohon gidiko inte aggi aadhdhannas beesena. Hankoysa aggonta inte oothanna bessizayttikka haayta.
Voi teitä fariseuksia! Kyllä te luovutatte tarkkaan kymmenykset pienimmistäkin tuloistanne, mutta unohdatte oikeudenmukaisuuden ja Jumalan rakkauden. On hyvä, että annatte kymmenykset, mutta teidän ei pitäisi sivuuttaa muuta tärkeää.
43 Inteno Farsaweto intes ayye mukuraben uttana boncho oydde koyyista giya giddonka asay inte sinthan hokana mala doseista.
Voi teitä fariseuksia! Te rakastette synagogan kunniapaikkoja ja vastaantulijoiden kohteliaita tervehdyksiä.
44 Asi eronta iza bollara biza qoteti diza duufo inte milatiza gish intena ayye.
Ankara tuomio odottaa teitä. Olette kuin merkitsemättömät haudat, joiden ohi ihmiset kulkevat tietämättä, mitä saastaa niissä on sisällä.»
45 Muse woga erizaytappe issay zaaridi tamarisizayso ne hessaththo haasa7iza wode nunaka cayaassa gides.
Eräs uskonnollisen lain tuntija, joka seisoi siinä lähellä, sanoi silloin: »Opettaja, nyt loukkasit myös meidän ammattikuntaamme.»
46 Yesussaykka zaaridi inteno Muse woga erizayto inteskka ayye asi tookanaas dandda7onta deexo toho asa toosista inte gidikko intes biradhdhe xeeranika bochchekkista.
»Sama tuomio on edessä teilläkin», Jeesus vastasi. »Te näännytätte ihmiset mahdottomilla uskonnollisilla vaatimuksillanne, joita itse ette koskaan yritäkään täyttää.
47 Inte aawati wodhida nabeta duufo inte lo7ethiza gish intes ayye.
Voi teitä! Olette juuri samanlaisia kuin esi-isänne, jotka kauan sitten tappoivat profeetat.
48 Histtikko inte inte aawata ootho minnithiza markata istinabista wodhida intekka ista duufo lo7etheista.
Murhaajat! Hyväksytte sen, mitä isänne tekivät, ja olisitte itse toimineet samoin.
49 Hessa gish Xoossa erateth hizgadus nabetanne hawarista ta istas yeddana isttikka istafe issa issa wodhana haratakka gooddanna.
Jumala sanoo teistä:’Minä lähetän luoksenne profeettoja ja apostoleita: muutamia heistä te tapatte ja loput ajatte pois.’
50 Hessa gish ha yellistay biittay medhetosooppe ha7i gakkanaas gukida nabeta wurso suutha gish oychistana.
Tämä sukupolvi on vastuussa jokaisesta Jumalan palvelijan murhasta, joka maailman alusta asti on tehty:
51 Aabelle suuthafe oykkidi yarshiza sooppene Xoossa keeththa giddon gukida Zakarasa suutha gakkanaas koyetes Ee ta intes gizay ha yellistay hayssas oychchistana.
te olette syyllisiä kaikkien kuolemaan Aabelista Sakarjaan asti, joka menehtyi alttarin ja temppelin pyhimmän osan välillä.
52 Inteno woga erizayto intena ayye eratetha qulfe wolqara wothi ekkidi inteskka gelibeykista gelanaytaka digeista.
Voi teitä uskonnon tuntijoina pidettyjä miehiä! Te estätte ihmisiä näkemästä totuutta. Itse ette halua sitä hyväksyä ja viette muiltakin mahdollisuuden sen vastaanottamiseen.»
53 Yesussay heeppe kezidappe guye Xafetinne Farsaweti eqettishe oychchan shemppo diggida.
Fariseukset ja lain tuntijat olivat raivoissaan ja ahdistivat häntä tämän jälkeen kiihkeästi monenlaisilla kysymyksillä. He toivoivat hänen sanovan sellaista, mikä antaisi aiheen hänen pidättämiseensä.
54 Iza duunappe keziza qaalan iza qaxi oykkanas naagettida.
