Yanisa Mishiracho 1
1 Qaalay kasse koyro dees. Qallakka Xoossa achan dees. He qalaaykka Xoossa.
Jeesus Kristus oli olemassa jo ennen kuin mitään muuta olikaan.
2 Izee koyro Xoossa achchan dees.
Alussa hän oli Jumalan luona. Kristus on ollut olemassa aina, ja hän on Jumala.
3 Medheteththi wurii izann medhetdes. Medhettdazan izi baynda medhetiday isiinaka dukku.
Jo luomistyössä hän oli mukana – mitään ei ole luotu ilman häntä.
4 Deyooy ezann deyssu. hana deyooya asas poo7.
Kristuksessa on ikuinen elämä, valo koko ihmiskunnalle.
5 Poo77y dhumaan poo7ses. dhumayy poo7 muleeka xonena.
Tämä valo loistaa pimeään maailmaan, mutta maailma ei sitä ymmärrä.
6 Xoossafe kiitetda Yanissa getettiza isadeey dess.
Jumala lähetti Johannes Kastajan todistamaan siitä, että Jeesus Kristus on ainoa oikea valo.
7 Iza markkatithaan asi wurii amanna malla Po77s markka giddii yidess.
8 Izi poo7o gish markatana yides atiin izi ba hues po7o gidena.
Itse Johannes oli vain todistaja, jonka tehtävänä oli osoittaa, kuka valo on.
9 Asa wursoos po7o imiiza tumu poo7oy hayssa ha alamezan yusan dess.
Kun Kristus sitten tuli tänne maailmaan, todellinen valo alkoi loistaa jokaiselle. Se valo oli ihmistä varten.
10 Qaalayka kase alamen dess. almeykka medhetdday izana. Gido atin alameey iza erribeeyna.
Mutta vaikka Kristus oli osallistunut jo maailman luomiseen, maailma ei tuntenut häntä.
11 Izi ba bagtako yiin iza bagaty iza ekiibetena.
Ei edes hänen oma kansansa, juutalaiset, häntä hyväksynyt. Vain harvojen mielestä hän oli tervetullut.
12 Gido attin iza ekdaytii iza sunesaa amaniddayta isti xossa naytia gidana maata isstass iimdess.
Mutta kaikille niille, jotka ottivat hänet vastaan ja luottivat hänen tarjoamaansa pelastukseen, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.
13 Isttikka xossa nayta gididay xoossafe yelettida gish attin asa zeerethafe heskka asa wogan woykko asho shenen gidena.
Tällaiset ihmiset ovat saaneet uuden elämän, syntyneet uudelleen – eivät ruumiillisesti, ihmisten suunnitelmien tai himojen tähden, vaan Jumalan tahdosta.
14 Qaallayka ass giddies, Xossa kiyatethinne tumann kumidii nunaan aqqides, Isi nass awa matan diza bonchoo milatza iza booncho nu beydos.
Kristus tuli ihmiseksi ja eli ihmisten kanssa täällä maan päällä. Hän oli täynnä armahtavaa rakkautta ja totuutta. Muutamat meistä ovat nähneet hänen kirkkautensa, Jumalan ainoalle Pojalle kuuluvan kirkkauden.
15 Yanssaykka “tappe guyera yizaysi tafe adhees, gasooyka izi tape kaseka dess gada ta intees yotidaysi hekoo haysi izako” gii matatidess.
Johannes osoitti häntä ihmisjoukoille: »Hänestä minä puhuin sanoessani, että se, joka tulee minun jälkeeni, on minua paljon suurempi. Hän on ollut olemassa kauan ennen minua.»
16 Iza kumetha kiyatethan nu wuri keyatetha bolla kiyateth ekkidos.
Jeesus toi Jumalan lahjat kaikkien meidän ulottuvillemme.
17 Wogay musse baggara immetidas, kiyatethine tumay gidiikoo Yesuss Kirsitosa baggara nusii yidess.
Mooseshan antoi meille ainoastaan lain jyrkkine vaatimuksineen ja armottomine oikeudenkäyttöineen, mutta Jeesus on tuonut meille armahtavan rakkauden.
18 Xooss beyedaye oonnkka bawa, gido attin Xossa aawa matan diza xoossa na xoossay issay xalala iza qonccissidess.
Kukaan ei ole koskaan silmillään nähnyt Jumalaa paitsi hänen ainoa Poikansa, joka on hänen lähellään ja josta me näemme, millainen Jumala on.
19 Ayhudata dannatii Yerusalamappe qeessistane Lewe nayetta Yanssakoo kitidii “ne oonee?” gidi oychchishin,
Juutalaisten johtomiehet lähettivät Jerusalemista pappeja ja heidän apulaisiaan kysymään Johannekselta, väittikö tämä olevansa Messias.
20 Yanssay “tani Kiristtosa gidikee” gidi geshshi markkatides attin markkatanas ixxibeyna.
Johannes vastasi heti: »En minä ole Messias.»
21 Isttika “histtine ne oonne? ne Elassa? gidi oychchida, izki gidike” gidi isttas zaaridess, Isttika “izi yana kittetida nabey nene?” gida. izika “akaye tana gidke” gidas.
»Kuka sitten olet?» häneltä kysyttiin. »Oletko Elia?» »En», hän vastasi. »Oletko se ennustusten profeetta?» »En.»
22 Istii qaas “histin ne onee? nuna kitda asas nu yotanamalla ne nena ona gay?” gida.
»Kuka sitten olet? Sano meille, että voimme vastata niille, jotka lähettivät meidät tänne. Mitä sanot itsestäsi?»
23 Izika “nabe Isayasay yootidaysa mala tani xoossa ogge suriistte gishe bazoo biitann wasiizade qalla girethth” gidess.
Johannes vastasi: »Minä olen huutavan ääni autiomaasta, huudan niin kuin profeetta Jesaja ennusti:’Valmistautukaa Herran tuloon!’»
24 parssawistappe kittettda issi issi asati
Silloin kansan johtajien lähettämät fariseukset kysyivät: »Jollet siis ole Messias tai Elia tai se profeetta, niin mikä oikeus sinulla on kastaa ihmisiä?»
25 Hesa gish “ne Xoossi kittidade woykko buroo yana getetida nabaye nene gidontta gidikoo hstiin azaas nuna xmaqqazi?” gidii iza oychchida.
26 Yanssaykka istasi hzgidass “ta haththn xamaqqays gido atiin inte eroontadey inte giddon eqqides.
Johannes selitti: »Minä kastan vain vedellä, mutta tässä ihmisjoukossa seisoo mies, jota te ette tunne.
27 Tappe guyera yanaysi iza, ta iza ccama qachcho birshanass besizade gidikke.
Hän tulee minun jälkeeni suorittamaan oman tehtävänsä. Minusta ei ole edes hänen orjakseen.»
28 Haysi wuri haniday Yanssay xamiqqiza Yordanosse shshafappe he pinththan diza Biitaniyaa getetiza katamana. Biitaniyay
Tämä tapahtui Jordanin toisella puolella olevassa Betaniassa, jossa Johannes kastoi ihmisiä.
29 “Wonteththa glass Yanissay Yasussay beeko yishshin beydi (deree nagara biitappe digana Xoossa doorssay hekko hysichchi!
Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: »Katsokaa, Jumalan uhrikaritsa, joka ottaa pois maailman synnin!
30 Tapee guyerra yanayysi izi tappe kassekka diza gish tappe adhdhess) gada ta intess yotizzay haysichch!
Häntä minä tarkoitin sanoessani, että pian tulee mies, joka on paljon minua suurempi ja joka on ollut kauan ennen minua.
31 Takaa ta bagaraa iza eraabeyke shin gidikooka izi Isra7ele deress qonchnamala ta haththan xxamaqashshe yadiss.”
Ensin en tuntenut häntä, vaikka olen täällä kastamassa vedellä voidakseni osoittaa Israelin kansalle, kuka hän on.»
32 Kaleththidika Yanissayy hizgi markatidess. “Xiiloo Ayanay woole kafoo milattdii salopee woodhishshinne iza bolla uttshin beyadiss.
Sitten Johannes kertoi, miten hän oli nähnyt Pyhän Hengen laskeutuvan taivaasta kuin kyyhkynen Jeesuksen päälle.
33 Ta tabagara iza eriike shin ta haththan xmaqqanamalla tana kiitidadey (Xiilloo Ayanay iza bola wodhidi shempishshin nee beyanadey Xiiloo Ayanan meccnay izakko) gidii tas yoottidess.
»En tiennyt, että se oli tämä mies», Johannes toisti, »mutta lähettäessään minut kastamaan Jumala ilmoitti:’Kun näet Pyhän Hengen laskeutuvan ja jäävän jonkun päälle, tiedät, että siinä on henkilö, jota etsit: hän kastaa Pyhällä Hengellä.’
34 Taka hessa beyadiss. Hessa gish izi Xoossa na gididaysa ta markatays.”
Tämän miehen päälle näin Pyhän Hengen laskeutuvan, ja sen vuoksi voin varmasti vakuuttaa, että hän on Jumalan Poika.»
35 Wontetha galass Yanissay bena kaliza nam7atara heen eqqides.
Seuraavana päivänä, kun Johannes seisoi keskustelemassa kahden oppilaansa kanssa, Jeesus kulki heidän ohitseen.
36 Yesussay iza achchara adhdhishshn Yanissay beydii “Xoossa dorssay hekkoo haysichch!” gides.
Johannes katsoi häntä pitkään ja sanoi sitten: »Siinä on Jumalan uhrikaritsa.»
37 Yanssa kalliza nam7ati hessa siiydii Yesussa kallida.
Johanneksen oppilaat kääntyivät katsomaan ja lähtivät Jeesuksen perään.
38 Istii iza kaliishshn yesussa guye yuuy xellidii “ayy kooyetii?” gidees. Istkka “asstamaare ne dussasoy awaa?” gida.
Jeesus vilkaisi taakseen ja näki heidät. »Mitä te haluatte?» hän kysyi. »Tahtoisimme tietää missä sinä asut», he vastasivat.
39 Izikka ista “ha ydii beyte” gidess. Hessa gish bidii izii awan dizakko be7idane he gllass izara isppe pe7ida. Wodeykka gedee tamuu sateso bidess.
»Tulkaa mukaan», Jeesus sanoi. He lähtivät hänen majapaikkaansa ja viettivät hänen luonaan sen iltapäivän.
40 Yanissay yotida qaala siydii Yesussa kallida nam7atappe issay Simoona Phixiroossa ishsha Indirassa.
Toinen näistä oppilaista oli Andreas, Simon Pietarin veli.
41 Indirassay koyroo ba ishsha simoonakko bidinne “Xoossi kitida kirstossa nu demidos!” gidess.
Seuraavana aamuna Andreas lähti jo varhain etsimään veljeään Pietaria ja kertoi tälle: »Me olemme löytäneet Messiaan!»
42 Hesafe guye Indirassay Simoona Yesussakko ekii yides. Yesussaykka iza tishsh hisiti xelidii. “hayso ne Yoonna na Simoonakko, hayssafe guye ne Keehaaththaa geetistana.” Kehaaththaa gusi Phixrossa gusa wyykoo zlaa shuchu gusa.
Andreas vei sitten Pietarin Jeesuksen luo. Jeesus katsoi hetken tarkasti Pietaria ja sanoi sitten: »Sinä olet Simon, Johanneksen poika, mutta tästä lähtien sinua kutsutaan Pietariksi, kallioksi.»
43 Wonteththa gallas Yesusay Galilla banass koydees. Piliphoosska demiidi “tana kalla” gidess.
Seuraavana päivänä Jeesus päätti lähteä Galileaan. Siellä hän näki Filippuksen ja sanoi tälle: »Tule minun mukaani.»
44 Pilphoossaykka Indirasamalane Phixiroossamala Batesaydda kattama asa.
Filippus oli Beetsaidasta, samalta seudulta kuin Andreas ja Pietari.
45 Piphoossay natina7ele demiidi “Mussey woga maxxafan qase nabetiikka burope hanana yotiza bee maxxafatann iza gish xafida adeza nuu demidos, izikka Yosefo na Nazirete Yesussakko” gides.
Filippus lähti nyt etsimään ystäväänsä Natanaelia ja kertoi tälle: »Me olemme löytäneet Messiaan, sen, josta Mooses ja profeetat puhuivat! Hänen nimensä on Jeesus, ja hän on Joosefin poika Nasaretista.»
46 Natina7eley qass “Nazireteppe lo7o miishi beti erizee?” gi oychin Pilphossay iza “ha yada beya” gides.
»Nasaretista!» Natanael huudahti. »Voiko sieltä tulla mitään hyvää?» »Lähde itse katsomaan», Filippus sanoi.
47 Natina7eley Yesussa beyana yishin yesussay beydi iza “hekko geney bayndda tumu Isra77ele ass!” giidi iza gish yotidess.
Nähdessään Natanaelin tulevan Jeesus sanoi: »Siinä on rehellinen mies – oikea israelilainen.»
48 Natina77eleykka zaridi “tana woosta eradii?” gi oychin Yesussaykka “Pilipoossay nena xeyiganappe kase Balasse miththa garsan ne dishshin ta nena beyaddis” gi zarin.
»Mistä tiedät millainen minä olen?» Natanael ihmetteli. Jeesus vastasi: »Näin sinut viikunapuun alla ennen kuin Filippus tapasi sinut.»
49 Natina77eleay “asstammarea! ne Xoossa na ne Israe77ele kawo” gides.
»Opettaja, sinä olet Jumalan Poika – Israelin kuningas!» Natanael sanoi.
50 Yesussaykka izas “ne amaniiday ta neena baallass miththa garsan beyadis” gidagsshe? ne buro hessafe adhdhiza daro miish beyana.
Jeesus kysyi häneltä: »Uskotko niin vain siksi, että sanoin nähneeni sinut viikunapuun alla? Saat paljon parempiakin todisteita.
51 Gujidikka ta intes tumu gays buro sallooy dooyetin Xoossa kiitanchati asa na bolla wdhishininne kezishin inte beyana.
Saat jopa nähdä taivaan avoimena ja Jumalan enkelien tulevan luokseni – sillä minä olen taivaasta kotoisin.»
