Yanisa Mishiracho 4
1 He woode Yesussay Yanssapa bollara daaro asa bena kalizadey othizayssane xammaqzayssa Paarssaweti siyyda.
Jeesus sai tietää fariseusten kuulleen, että hän kastoi suurempia ihmisjoukkoja kuin Johannes – vaikka Jeesus itse ei kastanut, vaan hänen oppilaansa – ja että hänen oppilaihinsa liittyi enemmän ihmisiä kuin Johanneksen oppilaihin.
2 Gido attn xmmaqizayti iza kalizzytape atin izi xmmaxxbeyna.
3 Iza gish hasettizaysa Paarsaweti siyydayssa Yesussay eerdi Yihhudda derre aggdi Gaalia dere simmi bidees.
Sen vuoksi hän lähti Juudeasta takaisin Galileaan.
4 Izi he bishshin Sammaryara adhi busi izas dosa gidoonta maane gidides.
Matkalla hänen oli kuljettava Samarian halki.
5 Heesa gissh Sikkaro getettizzaso Smmarya Katamma bidees. Sikkara Yaqoobeey ba naa Yoosehaaththaos imida bita achan daysu.
Puolen päivän aikaan hän tuli lähelle Sykarin kylää. Siellä on Jaakobin kaivo maalla, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. Pitkä kävelymatka kuumassa auringossa oli uuvuttanut Jeesuksen, ja hän istui kaivolle lepäämään.
6 Henika Yaaqobbe hatha olay dees. Yesussay o7gge haamutti dabburidi gish he o7llay achchan uttidees. Wodeykka gllassape usuppune Ssaate mala.
7 Hesaa woode isi Saammarya dere Mccash dizaara haathe tikkanas he hatha tikanas he hatha olakko yaddus. Yesussyka izo “tana haath ushsha” gides.
Pian tuli eräs samarialainen nainen hakemaan vettä, ja Jeesus pyysi häneltä juotavaa.
8 Hessi hanishin Yesusaa kallizzayta qumma shshamana kattamma bida.
Jeesus oli sillä hetkellä yksin, sillä hänen oppilaansa olivat lähteneet kylään ostamaan ruokaa.
9 Hinna sammarrya Maacashaya Yesussa “ne Ayyhhuda Assi gida utada waanaada tana saammariyya machchas (hathe ushsha) ga o7ychazii?” gadus. Iza hessa gidaay Ayyhhudda Assasinne Sammarriya asa gagoteththi donnta gishasa.
Nainen hämmästyi. »Olet juutalainen! Kuinka sinä pyydät juotavaa minulta – samarialaiselta naiselta?» hän sanoi. Juutalaiset eivät näet yleensä suostuneet edes puhumaan samarialaisten kanssa.
10 Yesussayka Izis “Xoossa iimotaayne nena (tana hathe uusha) gizzadey izi o7naakone ne eeriazzko ne iza woosana beses. Izika ness deeyo hath nees immanakoshin” gides.
Jeesus vastasi: »Jos tietäisit, minkä ihmeellisen lahjan Jumala tahtoo sinulle antaa ja kuka minä olen, sinä pyytäisit ja saisit minulta elävää vettä.»
11 Izaka Izas hizgadus. “Goodo nees hath duqqza miishi deena haththa olaykka darro cimma, histin ne deeyo hatha Awaappe demmane?
»Mutta eihän sinulla ole edes köyttä eikä astiaa», nainen sanoi, »ja tämä on syvä kaivo. Mistä sinä sitä elävää vettä saisit?
12 Ne haayssa haththa o7llazza nuus immida nu Aawwa Yiqqoobeppe Addazzi Izzine iza nayti iza mmhhetikka haaysa ha o7llape haath uyydaa.”
Oletko muka suurempi kuin esi-isämme Jaakob? Kuinka sinulla voisi olla parempaa vettä kuin tämä, joka kelpasi Jaakobille, hänen pojilleen ja karjalleen?»
13 Yesussay izis hizgidees “hayyssa ha haththafe uyzzaye wuri namma7nthoo ssamottidi zari hara uyaanashshn.
»Tämä vie janon vain hetkeksi», Jeesus sanoi.
15 Maccashshayaka “Goodo heeyssafe guye tanna heththi saammonta mallane qaseesaka ta heththi tikkana ha yonnta mmalla hessa ne giza haththa malla hathth tass imaarrkii!” gadus.
»Anna minulle sellaista vettä», nainen sanoi. »Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse tehdä joka päivä tätä pitkää vedenhakumatkaa.»
16 Yesussayka izo “baadane ne azzinna xega ekkada ya” gides.
»Hae miehesi tänne», Jeesus kehotti.
17 Maaccashayakka zaradaa “tas azinnay deena” hizgiin Yesussay hizgidees “(ne tas azzinay deena) guussay tumukko.”
»En minä ole naimisissa», nainen vastasi. »Et todellakaan», Jeesus sanoi.
18 Gasooykka kase nes iichachuu azznati detes, qasse ha7i nenara dizzayyssi ne azzina giddenaa, hessa gish ne tummu gaddasa.”
»Sinullahan on ollut viisi miestä, eikä sekään, jonka kanssa nyt asut, ole aviomiehesi.»
19 Maccashaya izas hizgadus “Goodo neni nabe gdisayssa ta ha7i erraddis.”
»Sinun täytyy olla profeetta, kun sen tiedät», nainen vastasi.
20 Kasse nu awwatti haayssa zumaa bolla gooynidaa. Innte qasse “Assaye gooynnanass besizzasay Yerrussallamekko geista.”
»Mutta sano minulle, miksi te juutalaiset väitätte, että Jerusalem on ainoa oikea jumalanpalveluspaikka. Meidän samarialaisten mielestä se on täällä Garissimin vuorella, jossa esi-isämme pitivät jumalanpalveluksia.»
21 Yesussaykka izzis hizgides “hanne maaccashshaye Xoossa aawas haayysa zuma boolla woykko Yerrussallamen inte gooynnota wodey yanaysa amaana”
Jeesus vastasi: »Nyt on tulossa aika, jolloin ei enää väitellä siitä, onko Isää rukoiltava täällä vai Jerusalemissa.
22 Intene inte eroonta Xoossas goyynetta. Nu gidikko asas atootethi Ayyhudeppe giddida gishsha nuni nu erriza Xoossas goyynos.
Tärkeämpää kuin [missä] Jumalaa palvotaan ja rukoillaan, on [miten] se tehdään. Jumala, Isämme, on Henki, ja hän tahtoo, että rukoillessamme annamme Pyhän Hengen ohjata meitä totuuteen. Te palvelette Jumalaa, jota ette tunne. Minun oppilaani palvelevat Jumalaa, jonka tuntevat. Maailman pelastus tulee juutalaisten keskuudesta.»
23 Gido atin tuumu goynnizzayti Xoossa aawas Ayyananinne tumatethan goynizza woddey buuro yaanna. Haray atoshshn haiikka yiddes. Xoossa aawaykka kooyzay heesa malla gooyniizaytta.
24 “Xossi ba hu7es a7yanna. Iza goynizayti aynaninne tumatethan gooynanass beesees.”
25 Macashayakka “Xossay tiyidade Kirstosay yanaassa ta errayys, izi yiidi haniizzaz wurrsi nuus yoottana” gaddus.
Nainen sanoi: »Sen ainakin tiedän, että Messias tulee – hän, jota kutsutaan Kristukseksi – ja kun hän tulee, hän selittää meille kaiken.»
26 Yesussayka izis “hii neenara hssaizzay ta izzakko.” giddes.
Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen Messias!»
27 Hessi haniishshin izza kallizzayta ba biddassoppe simmida. Yesussay Maaccashshara hassa7izaysa maallalletida. Giddo atiin “hane a77y kooyazi? wykko haniira a7zzas hassazz?” giiddi o77nikka oychchana.
Jeesuksen oppilaat tulivat takaisin. He hämmästyivät löytäessään Jeesuksen puhumasta naisen kanssa, mutta kukaan heistä ei kysynyt, miksi hän niin teki tai mistä he olivat puhuneet.
28 Hessafe guuyye Mccashshaya otooza hen agagada geede kattama bada, asas.
Nainen jätti silloin vesiastiansa kaivon viereen, meni kylään ja sanoi siellä kaikille:
29 “Ta oththidaz wurrssi tass yottdadey ha yiddi beeyte, oone erazzy yanna Xossay tiyida Kirstosay izakkonne!” gadus.
»Tulkaa katsomaan miestä, joka tietää minusta kaiken! Voisiko hän olla Messias?»
30 Assayka kattamape kezzidi Yessusako bides.
Kyläläisiä lähti suuri joukko katsomaan häntä.
31 He wode Yesussa kalizzyti Yesussa “Asstamarre qumma ma” gdii wossida.
Sillä välin Jeesuksen oppilaat kehottivat häntä syömään.
32 Izi qaas “inte eronttay ta mizza qummay tas dees.” gidees.
»Minun ei ole nälkä», hän sanoi. »Minulla on sellaista ruokaa, mistä te ette tiedä mitään.»
33 Hssa gsha iza kalizayti “aykko miza kathth asii izas ehideshsh” giidi ba grrssan hasaeetda.
»Kukahan sitä on tuonut?» oppilaat kyselivät toinen toisiltaan.
34 “Yesussayka istas zaridi ta quumay tana kiitda ta aawa shene o7thone iza ootho polo” gides.
Silloin Jeesus selitti: »Minun ruokani on sitä, että teen, mitä lähettäjäni, Jumala, tahtoo.
35 Inte qaas “kaththa mxxay gkkans buro o7yddu agnna a7tddes gista gideketi? Qaas ta gidikko intena (doqu giidi kaththay maxaa gakiidaysa xeelitee.) gays.
Kuvitteletteko te, että korjuuaika alkaa vasta sitten, kun kesä neljän kuukauden kuluttua on ohi? Katsokaa ympärillenne! Leikkuutyö voi alkaa, sillä vilja on kypsynyt korjattavaksi.
36 Maxxizadey ba damussa ekaana, medhianas gidizza ayfe shishana, hessagish zerizzadeynne maxizadeey isfe ufe7istana. (aiōnios g166)
Sadonkorjaajan palkkana on ilo saada koota satoa ikuiseen elämään. Kylväjän ja leikkaajan ilo on yhteinen. (aiōnios g166)
37 Hesa gsha isadey zerana hara uray maxxana getettiza lemusooy tuuma.
Usein toinen kylvää ja joku toinen korjaa sadon.
38 Ta intena inte daburontayssa maxnamalla yedadis. Harati oothon daburida gido attin inte ista dabursan go7etidista.”
Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan viljaa sieltä, minne ette ole kylväneet; toiset tekevät työn, ja te saatte korjata sadon.»
39 Mcashaya “ta oothidazi wurrsi tas izi yootides” gada asas marrkatida malla katamape daroo Samariya asay izan amanides.
Monet tuon samarialaiskylän asukkaista uskoivat Jeesuksen olevan Messias, koska nainen oli sanonut: »Hän tiesi minusta kaiken!»
40 Hesagisha Samarriya asay Yesussako yidine istakoon gmaa7nmalla wosiida. Izikka nma7u gallas hen gamides.
Ihmiset, jotka olivat tulleet kaivolle Jeesusta katsomaan, pyysivät häntä jäämään heidän kyläänsä. Hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi.
41 Iza Qalla siydi daroo asay Iza amaanides.
Monet uskoivat häneen kuultuaan hänen puhuvan.
42 Macashayokka “ha7i nu iza amanizzay ne yootida qalla gish xalla gidonta nuuka nu baggra izape siyyda gishane tumaappe izi derre ashshizade gididaysa erida gishasa” gida.
He sanoivat silloin naiselle: »Me uskomme nyt, kun itse kuulimme hänen puhuvan – emme enää vain sen perusteella mitä sinä kerroit. Hän on todella maailman pelastaja, Messias.»
43 Yesusay Samariyan nm77u gallasa gam7idappe guye Galillaa bidess.
Niiden kahden päivän kuluttua Jeesus meni Galileaan.
44 Izi ba baggra “nabey ba derren boonchistan” gi yootides.
Hänellä oli tapana sanoa: »Muualla profeettaa kunnioitetaan, mutta ei hänen omassa maassaan.»
45 Gido atn izi Gallila bin Gallia asay Iza loo7ethi mooki ekkides. Gasoykka pazziga Ba7ale boonchana Yerusalame bidason hen dishshin izi oothidaysa wurrsi deyyda gishshasa.
Nyt galilealaiset ottivat hänet vastaan avosylin, sillä he olivat olleet Jerusalemissa pääsiäisjuhlan aikana ja nähneet hänen tekevän joitakin ihmeitä.
46 Hessafe guye yesussay hathe Wayyne cajje oothida Gllilla derre garrsan dzza Qanna getittza ktama namantho bidees. He wode Qifrnahomen izas nay sakettida isi kawo shuumey dees.
Ollessaan matkalla Galilean halki Jeesus saapui Kaanan kaupunkiin, jossa hän oli muuttanut veden viiniksi. Kun hän oli siellä, eräs kapernaumilainen hallituksen virkamies, jonka poika oli hyvin sairas, kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta ja olevan nyt Galileassa. Mies meni Kaanaan, löysi Jeesuksen ja pyysi hartaasti tätä tulemaan Kapernaumiin parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemaisillaan.
47 Izika Yesussay Yihudda dereppe gede Galilla yidayysa siydi Yesussako bidees. Yesussay dugge Qifrnahoome wodhanmallane daroo saketdii haykqqana gizza naaza pathanamalla Yesussa woossidees.
48 Yesussaka izas “inte gita malatatanne malallsizaaz beyoonta aykokka amanekkta” gidees.
Jeesus kysyi: »Eikö kukaan teistä usko minuun, ellen tee yhä uusia ihmeitä?»
49 Shumezikka zaridi “Godoo ta naazi hayyqoonta elela woodharkki?” gides.
Virkamies hätääntyi: »Voi tule, ennen kuin lapseni kuolee!»
50 Yesussaka iza “neni ne soo ba nazi paxideess.” gidess. Adezikka Yesussay izas yootida Qalla amaniidi soo smmi bides.
Jeesus sanoi silloin miehelle: »Palaa kotiin. Poikasi on parantunut.» Mies uskoi Jeesusta ja lähti kotiinsa.
51 Izi soo bishshn iza ahskkarati izara ogen gagidi “ne nazi paxideskoo.” gidi izas yootida.
Kun mies oli vielä matkalla, muutamia hänen palvelijoitaan tuli häntä vastaan. Heiltä hän kuuli, että kaikki oli hyvin: hänen poikansa oli terve!
52 Shumezika nazi ay saten paxxidakoone issta zari oychchides. isstikka izazs “qama gllasappe Lapuun Saten iza michchizayssi agides” gida.
Mies kysyi, milloin poika oli alkanut toipua, ja hänelle kerrottiin: »Eilen kello yhden maissa päivällä kuume yhtäkkiä laski.»
53 Naza awaykka Yesussay “ne naazi paxidees” giday he issti izass yotizza woode gidaysa eriddess. Hessa gshsha he galassfe oykkdi izine iza so asay wuri Yesussa ammidda.
Silloin isä tajusi, että juuri samaan aikaan Jeesus oli sanonut hänelle: »Poikasi on parantunut.» Hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat, että Jeesus oli Messias.
54 Hayssi malattay Yesussay Yihudappe Galila yiidi oothida nma77antho malata.
Tämä oli toinen ihme, jonka Jeesus Juudeasta lähtönsä jälkeen teki Galileassa.
