Kitetidayta Ootho 7
1 Qeessista halaqay Isxifanose “haysi ne bolla shiqqida yozi tuumee?” gi oychides.
Ylipappi kysyi Stefanukselta: »Onko syyte oikea?»
2 Isxxifanoseykka hizigides “Ta ishaato, ta awwato ta giizaysa siyite nu awa Abramey Kaarane yanappe kasse buro Mesophoxomiyan dishin bonncho Goday izas qonccidi
Stefanus alkoi selittää: »Jumala ilmestyi Mesopotamiassa esi-isällemme Aabrahamille ja käski hänen jättää hyvästit sukulaisilleen ja muuttaa synnyinmaastaan Jumalan osoittamaan maahan.
3 (Ne dereppene ne dabbofe shakeistada ta neena bessizaso ba) gides.
4 Izikka Kaldawista biittafe kezidi Karane biittan uttides. Iza away hayqqidappe guye inte ha7i dizaso ha dere iza ehidees.
Hän lähtikin kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin. Kun hänen isänsä oli kuollut, Jumala johdatti hänet tänne Israeliin,
5 Haray atoshin issi toy eqiza gadey izas hayssafe immetibeyna. Gido attiin he wode izas issi naykka baynnida dishin izzine izappe guyen iza zerethi biittiyo laatana mala Xoossi izas ccaqqides.
mutta ei antanut hänelle omaksi yhtään maata. Kuitenkin Jumala lupasi, että joskus koko maa olisi Aabrahamin jälkeläisten hallussa. Tämä oli silloin vielä lapseton.
6 Qassekka Xoossi izas hizigi yotides (ne zerethi alagga biittan bete ass gidana. Oyddu xeettu layth aylletetha qammibara garsan wayistana.
Jumala ilmoitti Aabrahamille myös, että hänen jälkeläisensä joutuisivat lähtemään maasta ja elämään vieraassa maassa orjina neljäsataa vuotta.
7 Gido attiin ista aylle mala harza dere ta qaxxayana. Hessafe guye isti he biittafe kezzidi haanno ha soyin tas goynana.)
Jumala sanoi:’Minä rankaisen sitä kansaa, jonka orjiksi he joutuvat, ja oma kansani saa palata Israeliin ja palvella minua siellä.’
8 Hesafe guye qaxxara woga ccaqo izas immides. Abrameykka Yisaqa yellidi iza osppuntha gallasa qaxxarides. Yisaqayka Yaqobe yellides. Yaqobeykka tamane namm77u qomota yellides.
Tällöin Jumala teki Aabrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä oli ympärileikkaus. Kun Aabrahamin poika Iisak syntyi, hänet ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä. Iisakista tuli Jaakobin isä, ja Jaakobin kaksitoista poikaa taas olivat juutalaisten kantaisät.
9 He qommota awatti yosefo bolla qanattetidi iza aylletethas duge Gibixe bayzzida. Gido attiin Xoossi izara dees;
He olivat kateellisia Joosefille ja myivät hänet orjaksi Egyptiin, mutta Jumala oli hänen kanssaan
10 meto wursofe iza ashides. Gibxe kawo Faaronne sinthan bonncho qumma7isides. Faronney iza Gibxe biitaninne ba keeththa asa wurso bolla alafethethan shuumiides.
ja auttoi häntä selviytymään kaikista vaikeuksista. Hän pääsi Egyptin kuninkaan, faaraon, suosioon. Jumala antoi hänelle sellaisen viisauden, että faarao uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin ja kaikki palatsinsa asiat.
11 He wode Kanaaneninne Gibixen daro metto ehida gita koshay dennidides. Nu awataskka miza kaathi dhayides.
Egyptiin ja Kanaaniin tuli kova nälänhätä, josta esi-isämmekin joutuivat kärsimään.
12 Yaqobey Giibixe deren kaathi dizayssa siyiddi nu aawata koyyro Gibxe yediides.
Jaakob sai kuulla, että Egyptissä vielä oli viljaa, ja lähetti poikansa sitä ostamaan.
13 Istti nam77antho biza wode Yosefoy izi oonakkone bena ba ishatas qonccisides. Faroneykka Yosefo ishshata erides.
Kun he olivat toista kertaa samalla asialla, Joosef paljasti heille henkilöllisyytensä. Heidät vietiin faaraon luo.
14 Hessafe guye Yosefoy kiitidi ba aawa Yaqobenne laappuun tamane ichachu gidiza ba dabota kuummeth ehiisides.
Joosef kutsui luokseen myös isänsä ja veljiensä perheet, kaikkiaan seitsemänkymmentäviisi henkeä.
Tällä tavoin Jaakob ja hänen sukunsa tulivat Egyptiin, missä sekä Jaakob että kantaisämme kuolivat.
16 Ista ahaykka Seekkeme gizaso ehaaththain Abramey Eemore nayytappe ba miishan shammida duhaaththaon moggettides.
Aabraham oli ostanut sukuhaudan Emmorin lapsilta Sikemistä. Heidät kaikki haudattiin sinne.
17 Xoossi Abrames caaqqida qalay polletiza wodey maatishin Gibixen diza nu asa qodday dari dari bides.
Jumala oli Aabrahamille luvannut vapauttaa hänen jälkeläisensä orjuudesta. Kun lupauksen täyttymisen aika lähestyi, juutalaisten joukko oli kasvanut Egyptissä suureksi. Sitten maa sai uuden hallitsijan, jolle Joosefin muisto ei merkinnyt mitään.
18 Hesafe guye Gibixe bitan yoosefo eronta hara kawoy kawotides.
19 Izikka nu asa ba geene oothon metoothides. Buuro yelletida guutha naytti hayqqana malane yelliidayta kare kessi wora yeganamala wolliqathides.
Uusi kuningas punoi juonia kansaamme vastaan ja pakotti vanhemmat jättämään lapsensa heitteille, että nämä kuolisivat.
20 He wode Musey yeletides. Izikka Xoossa achan dosetida malla loo7o na gidides. Be aawa keeththan hedzdzu aggina all7isson diccides.
Siihen aikaan syntyi Mooses – kaunis lapsi, jota Jumala rakasti. Vanhemmat piilottelivat poikaa kolme kuukautta,
21 Izi gede worra yeegettida wode kawwo Farone macca nayya deemada bees ekkadus. Be na mala oothada dichadus.
ja kun heidän lopulta oli jätettävä hänet heitteille, faaraon tytär löysi hänet ja otti kasvatikseen.
22 Museykka Gibxista eraatetha wurssi tammarides. Yoon erra, oothonikka miinno gididees.
Mooses sai parhaan mahdollisen kasvatuksen ja koulutuksen, niin että hän pystyi toimimaan muiden johtajana.
23 “Muse laaythi ooydu tamu gida wode Musey ba ishata Isira7elle nayta beyanas ba wozinan qoppides.
Kerran – Mooses oli silloin nelikymmenvuotias – hänen mieleensä tuli lähteä tapaamaan oman kansansa jäseniä, israelilaisia.
24 Izikka isi Giibixe assi Muse baga asappe isi ura bolla qooho gaathishin beyiddi ba bagga adeza madidi he Gibxe adeza wodhidi he qoheetidayssa hallo keesides.
Hän näki erään egyptiläisen pahoinpitelevän israelilaista miestä. Silloin Mooses löi egyptiläisen kuoliaaksi.
25 Muses Xoossi iza kushshen issta wozanayssa iza asay akekkiza millatides. Gido atiin issti hessa yuushi qoppibeyteena.
Hän oletti veljiensä tajuavan, että Jumala oli lähettänyt hänet heitä auttamaan, mutta eivät he sitä ymmärtäneet.
26 Wontetha gallas qasekka Isira7elle naytappe nam7ati ba garssan oyeetishin gakkidi oyetizayta iginthanas koyydi (haytto asato inte inte garssan ishantakko, inte wannidi issay issa qoheetii?) gides.
Seuraavana päivänä Mooses meni taas israelilaisten luo. Nähdessään kahden miehen riitelevän hän yritti sovitella:’Teidän ei pitäisi tapella keskenänne, kun kuulutte samaan kansaan.’
27 Be lageza bolla qoho gathidaysi Muse suggi yeggidi (Nena nu bolla nuna haarizadene nu bolla piridizade oothi shuumiday oonee? woykko qamma Gibxe adeza wodhoyssatho tannaka wodhana koyaazii?) gides.
Se, joka oli tehnyt vääryyttä, sanoi Moosekselle, että tämän oli paras olla sekaantumatta heidän asioihinsa.’Kuka sinulle on antanut luvan määräillä ja neuvoa meitä?’ hän kysyi.
’Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen sen egyptiläisen?’
29 Musey hessa siyidda mala Midiyame biitta beettidi hen bete ass gidi deyyides. Heenkka nam77u atuma na yeellides.
Silloin Mooses pakeni maasta. Hän asettui midianilaisten maahan, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.
30 Hessafe oydu tammu laythafe guuye Siina zuma achchan diza bazza biittan qerii worra gidon exxiizza taamma laccon kiitannchay izas bettides.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin enkeli ilmestyi hänelle palavassa pensaassa autiomaassa lähellä Siinain vuorta.
31 Museykka iza beeydamala mallaleetides. Azakone shaki eranas izzi he izako shiqqishin Goda qalay “tanni ne awannta Xoossa abirame Yisaqane Yaqobe Xoossa gishin siydees. Museykka daro dagammides, xeellanaskka xalibeyna.
Nähdessään pensaan palavan Mooses juoksi ihmeissään tarkemmin katsomaan sitä, ja silloin hän kuuli Herran sanovan:
’Minä olen esi-isiesi Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ Mooses vapisi pelosta eikä uskaltanut nostaa katsettaan.
33 Godaykka izas hayssi ne eqqidasoy geeshaso gidiida gish ne toope ccamma shoda. Gibxen diza ta dereta waye ta tuumappe beyadis. Issti wasiza issta waye waso siiyada ista ashshanas woodhdhadis. Ne ha7ikka haya ta nena duge Giibixe zarada kiitana gides.
Herra sanoi:’Riisu kenkäsi, sillä seisot pyhällä maalla.
Olen nähnyt kansani ahdistuksen Egyptissä ja kuullut sen avunhuudot. Olen tullut vapauttamaan sen. Siksi lähetän sinut Egyptiin.’
35 Histtin heyyti (nu bolla neena haarizadenne piridizade histti ooni shuumedee?) giidi asay kaase kadhdhida Musse Xoossi qeeri woora gidon izas beetida kiitancha bagara issta haarizadenne ashizade hisitidi istaako zarri yeedides.
Näin Jumala lähetti sinne takaisin saman miehen, jonka hänen maanmiehensä aikaisemmin olivat torjuneet. Mooseksesta tuli heidän johtajansa ja pelastajansa, vaikka he olivat kysyneet:’Kuka sinulle on antanut luvan määreillä ja neuvoa meitä?’
36 Izikka ista kallethidi Gibxeppe keesides. Gibxen, zo7o abbanine bazo biittan oyydu taammu laythi daro mallalsiza miishatane gita malatata istas oothides.
Hän johti heidät pois Egyptistä ja teki monia ihmeitä Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljäkymmentä vuotta kestäneen harhailun aikana.
37 Isrra7elle nayytas ta mala nabe Xoossi inte garsafe dennthana gidaysi hayssa Musekko.
Mooses kertoi israelilaisille, että Jumala herättäisi kansan keskuudesta profeetan, joka olisi kuin hän.
38 Izikka Siina zuma bolla hassa7ida kitancharanne bazo biitan nu awatara dere dullata giidon dees. Deyyo qalakka ha nuus aathanas ekkides.
Autiomaassa hän toimi välittäjänä, kun enkeli antoi Israelin kansalle Jumalan lain. Mooses otti Siinain vuorella Jumalalta vastaan elävät sanat ja antoi ne meille.
39 Nu awati gidiko izara eqqetida attiin izas azazistanas koyoonta gish ba wozinara guuye Giibbxe simmida.
Mutta esi-isämme kyllästyivät Moosekseen ja halusivat takaisin Egyptiin.
40 Aarooneskka (Nu sinnthara biiza eeqqa nus gigisa nuna Giibbixefe kaallethi kessida Musey wanidako nu erroko) giida.
He pyysivät Aaronia tekemään epäjumalia, jotta he pääsisivät niiden avulla palaamaan.’Mooses opasti meidät Egyptistä tänne, mutta nyt emme tiedä, miten hänen on käynyt’, he sanoivat.
41 He wode mara miisile meedhdhidi eqqas yarsho shishida. Berkka medhida ba kuushe oothon uhaaththaa7ettidane guppiida.
He tekivät itselleen epäjumalan, kultaisen vasikan, jolle uhrasivat tyytyväisinä aikaansaannokseensa.
42 Gido attiin Xoossi isttas zokko zarides. Isti sallo xollinntistas goynana mala aththi immides. Hesikka nabbista mxxaafan “inteno Isra7elle nayto inte baazo biittan oyddu tamu layth diza wode intefe yarshone muuna tas shishi ereetii?
Silloin Jumala jätti heidät palvomaan aurinkoa, kuuta ja tähtiä. Profeetta Aamoksen kirjassa Herra kysyy:’Minulleko te uhrasitte autiomaassa noiden neljänkymmenen vuoden aikana, israelilaiset?
43 Harappekka inte goynanaso othiida eeqqa Molookke dunkenane inte eqqa Refanne xollinnte misile dhoqu dhoqu hissti oykkidista. Hessa gisha ta intena inte dizasoppe dennthada Babiloonera aatha yeddana.” geetetidi xaahaaththaetides.
Ei, vaan teitä houkuttivat pakanajumalat ja heidän kuvansa. Kannoitte Molokin telttaa ja Refan-jumalan tähteä. Siksi lähetän teidät vankeuteen kauas Babylonin toiselle puolelle.’
44 Xoossi Muse bessida lemmusoza malane azazzidayssa mala oothetida Xoossi asara gagiza dunkkaneya nu awatara baazzo biittan deyadus.
Esi-isillämme oli autiomaassa mukanaan siirrettävä temppeli, ilmestysmaja. Siinä säilytettiin kivitauluja, joihin kymmenen käskyä oli kirjoitettu. Telttatemppeli oli tehty tarkasti niiden ohjeiden mukaan, jotka Mooses oli saanut enkeliltä.
45 Nu aawati dunkeneyo ekkidayssappe guye Xoossi Iyaaso kallethin kaase ista gooddida dereta lattida wode dunnkaneyo ekki geellida. Dawite wode gakanas dunkaneyaa he biittan deyadus.
Vuosia myöhemmin ilmestysmaja tuotiin maahan, joka Joosuan johdolla vallattiin pakanakansoilta. Siellä sitä käytettiin Daavidin aikaan asti.
46 Dawiteykka Xoossa sinthan boncho demidi Yaqoobe Godas aqqoso gigisanas woossides.
Jumala siunasi runsaasti Daavidia. Tämä halusi rakentaa Jaakobin Jumalalle pysyvän temppelin,
47 Gido attiin Solmoney izas aqoso kexides.
mutta Salomo sen lopulta rakennutti.
48 Gido attiin woogga Goday asa kushey keexida keeththan deena. Hesikka nabey (salloy ta zuuppane biittaykka tas tos shemmposo, hiistiin inte tas ay mala keeth kexxeti woykko ta shemmppanasoy awaysse? Hayssa wursi ta kuushshey oothibeynnee? gees Goday) getetti xafetida mala.
Jumala ei kuitenkaan asu ihmiskäsin rakennetuissa temppeleissä. Hän on sanonut profeetan välityksellä:’Taivas on minun valtaistuimeni ja maa jalkajakkarani. Millaisen asumuksen te voisitte minulle rakentaa? Minäkö asuisin teidän rakennuksissanne?
Minähän olen tehnyt sekä taivaan että maan!’
51 Inteno wozana mumeto, haytha tuleto, intekka inte aawata amala wursio wode Xiillo Ayanara eqateista.
Olette itsepäisiä ja sydämeltänne pakanoita! Aina vain te vastustatte Pyhää Henkeä niin kuin esi-isännekin.
52 Nbistappe inte aawati gooddonnta naabey oonee? Xiillozi yanayssa kasseti yottida nabetakka wodhida intekka ha7i izza aathi immidistane wodhidista.
Mainitkaa yksikin profeetta, jota he eivät olisi vainonneet. He tappoivat nekin, jotka ennustivat Messiaan tulon. Tämän Jumalan valitseman Messiaan te puolestanne petitte ja murhasitte.
53 Kitanncha bagara intes immetida woga ekkidista attiin naggibeykista.” Isxxifanosey Shuchchan Cadeti Hayqidess.
Te olette ehdoin tahdoin rikkoneet Jumalan lainkin, jonka saitte enkeleiltä.»
54 Duulatan diza asay hessa siydamala daro hanqitidi, iza bolla ba achche gariccides.
Stefanuksen puhuessa ja esittäessä syytöksiä kansan johtomiehet tulivat raivoihinsa.
55 Gidinkka Isxxifanosey Xiillo Ayanan kummidine puude salo tish histi xeellishin Xoossa bonchon Yesussay Xoossa oshachan eqqidayssa beydi “Heeko ta saaloy doyeetidayssane asa nay Xoossa ushachan eqqiidayssa beyays” gidees.
Mutta Pyhän Hengen täyttämänä Stefanus katsoi kiinteästi kohti taivasta. Hän näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisomassa Jumalan oikealla puolella.
Stefanus sanoi: »Nyt näen taivaat avoimina ja Jeesuksen, Messiaan, seisovan Jumalan oikealla puolella.»
57 Hesa wode asay qaala dhoqu histi waasishe ba haythe tuucci oykidi izako isppe woxxida.
Ympärillä olijat ryntäsivät hänen kimppuunsa, tukkivat korvansa ja huusivat niin että hänen äänensä hukkui heidän huutoonsa.
58 Isxxifanose oykkidi katamappe gede kare hallida. Shuchan cach oykkida. Hesi wuri hannishin marikkatikka ba mayo Sawulle gettetiza pantha achchan wothida.
He raahasivat hänet kaupungin ulkopuolelle kivitettäväksi. Viralliset todistajat riisuivat takkinsa Saulus-nimisen nuoren miehen jalkojen juureen.
59 Isti shuchara iza cadishin Isxxifanosey “ta Goda Yesussa ta sehmppiyo neeko eekka” gidi woosides.
Kun tappavia kiviä alkoi sadella, Stefanus rukoili: »Herra Jeesus, ota minun henkeni.»
60 Qassekka gulbatidi dhoqa qalan “Godo haytananta nagara qodopa” gidi wassides. Hesa gidappe guye hayqqides
Hän lysähti polvilleen ja huusi: »Herra, älä syytä heitä tästä synnistä.» Ja Stefanus oli kuollut.
