Kitetidayta Ootho 25
1 Fisxxossay ba ayssiza dere Qissariya gellidi hedzdzu gallas aqqetidi heppe Yerusalame bides.
Kuin siis Festus oli tullut maakuntaan, meni hän Kesareasta kolmannen päivän perästä ylös Jerusalemiin.
2 Hen diza qeessata hallaqatine issi issi Ayhudista garssafe gita gita asati Phawulossa bolla ba mooto shishshida; “Phawulossa ha Yerusalame ehidi nus loo7o ooso oththarkki” giidi wossida; istti hessa giday Phawulossa naagidi oge bolla wodhdhanas kooyda gishaskko.
Niin ylimmäinen pappi ja ylimmäiset Juudalaisista tulivat hänen eteensä Paavalia vastaan, ja rukoilivat häntä,
Ja pyysivät häneltä suosiota häntä kohtaan, että hän kutsuttais hänen Jerusalemiin, ja väijyivät häntä tappaaksensa tiellä.
4 Gido attin Fisxxossay “Phawulossay Qissariyan qachcho keeththan naggetes; takka ha7i elle simmada he izakko baana.
Niin Festus vastasi, että Paavali piti hyvin kätkettämän Kesareassa, ja että hän tahtoi itse pian sinne vaeltaa.
5 Inte garssafe dannateth dizaytti tanara Qissariya beeto; Phawulossay oththida qohoy diza gidikko hen mooteto” gides.
Jotka siis teidän seassanne, sanoi hän, voimalliset ovat, ne tulkaan alas meidän kanssamme, ja jos jotakin vääryyttä on tässä miehessä, niin kantakaan he hänen päällensä.
6 Fisxxossay osppun woykko tammu gaallassafe daroontta wode isttara gamm7idi guye Qissariya bides; He gakkida mala wonttetha gallas pirda wombbora bolla uttidi Phawulossa izakko shishshana mala azazides.
Kuin hän siis oli heidän tykönänsä viipynyt enempi kuin kymmenen päivää, läksi hän alas Kesareaan. Ja toisena päivänä istui hän tuomioistuimelle ja käski Paavalin tuoda edes.
7 Phawulossay iza sinthth shiiqin Yerussalamepe yida Ayhudati Phawulossa giddothidi markkay bayndda daroo deexxo mooto iza bolla shishshida.
Kuin hän oli tullut edes, seisoivat ne Juudalaiset ympärillä, jotka olivat Jerusalemista tulleet alas, ja toivat edes monta ja suurta vikaa Paavalia vastaan, joita ei he voineet vahvistaa;
8 Phawulossaykka “Tani Ayhuda woga bolla gidin Xoossa keeththa bolla woykko Rome kawoo Qessare bollaka gaaththida qoohoy deena” giidi istta mootoza shaariza mallththe isttas immides.
Sillä hän vastasi edestänsä: en minä ole mitään rikkonut Juudalaisten lakia, en templiä, enkä keisaria vastaan.
9 Gido attin Fisxxossay Ayhudata uhaaththaayssanas koyidi Phawulossa “Ne Yerusalame baada hayssa yooza hen ta sinththan pirdistana koyazii?” gides.
Niin Festus tahtoi Juudalaisten mieltä noutaa, vastasi Paavalia ja sanoi: tahdotkos mennä ylös Jerusalemiin ja siellä näistä oikeudella seisoa minun edessäni?
10 Phawulossay qasse hizzgidi izas zaarides “Hekko ta pirdistanas tas bessiza Qessare pirda wombbara sinththan eqqadis; nekka loo7etha erriza mala ta Ayhudata bolla ooththida aykko qoohoy deena.
Mutta Paavali sanoi: minä seison keisarin oikeudessa, ja siinä tulee minua tuomita: en minä ole Juudalaisille mitään vääryyttä tehnyt, kuin sinä itsekin paremmin tiedät.
11 Ta qoohida gidikko woykko tana hayqqos gaaththiza qooho ta ooththida gidikko ta hayqoppe attana giike; Gido attin istti shishshiza mootoy mela hada gidiko oonikka tana isttas aththi immanas dandda7ena; Takka ta yooy Qeessare sinthth shiiqana mala yigibaayne gadis.”
Sillä jos minä olen jonkun vahingoittanut, eli minun henkeni rikkonut, niin en minä tahdo välttää kuolemaa: jos ei taas mitään niistä ole, mitä he minun päälleni kantavat, niin ei yksikään taida minua antaa heidän käsiinsä: minä turvaan keisariin.
12 Hessa wode Fisxxossay bena zoorizayitara hasa7etidi “ne Qeessareko yigibaayne giza gidiko Qeessareko baanddassa” gides.
Silloin Festus puhutteli raatia ja vastasi: keisariin sinä turvasit, keisarin tykö pitää myös sinun menemän.
13 Guuththa gaallassatape guye kawoo Agirphphayne Barniqey Fisxxossa “Hashshu loo7on yadassa” gi mokkanas gede Qissariya bida.
Mutta kuin muutamat päivät olivat kuluneet, tuli kuningas Agrippa ja Bernise alas Kesareaan Festusta tervehtimään.
14 Istti hen daroo galas uttida gish Fisxxossay Phawulossa yooza kawoo Agirphphas hizzgi yootides “Filkisey qaachcho kethan yegi agiida issadey haan dees.
Ja kuin he siellä monta päivää viipyivät, jutteli Festus Paavalin asian kuninkaalle ja sanoi: yksi mies on jäänyt Felikseltä sidottuna,
15 Ta Yerusalamen bida wode qeessista hallaqatinne Ayhudata ciimmati ha addeza yoo taako ehidi ta iza bolla pirdana mala oychchida.
Josta, kuin minä Jerusalemissa olin, ylimmäiset papit ja Juudalaisten vanhimmat tulivat ja ilmoittivat minulle, pyytäin tuomiota hänen ylitsensä.
16 Ta qasse mootetidadey mootizayta sinththan eqqidi bena mootiza yoozas beessiza malththe immontta dishin mootetidade aththi immooy Rome kawootethas woga gidena” gaada zaaradis.
Joille minä vastasin: ei se ole Roomalaisten tapa, että joku ihminen ennen annetaan surmata, kuin se, jonka päälle kannetaan, saa päällekantajat rinnallensa ja saa tilan edestänsä vastata kanteesta.
17 Hessa gish iza mootizayti shiiqetidi yida mala herakka wonttetha gallas pirda wombboran uttada Phawulossa ta sinthth shishshana mala azazadis.
Sentähden kuin he tänne kokoon tulivat, istuin minä kohta toisena päivänä viivyttelemättä tuomio-istuimelle, ja käskin miehen tuoda edes.
18 Iza mootizayti iza achchan eqqida wode istti iza bolla shishshida mootoy ta baggara izi iitta oothontta agena gaada qopida mala gidibeyna.
Kuin päällekantajat tulivat, niin ei he yhtään syytä tuoneet edes niistä, mitä minä luulin.
19 Gido attin istti izara mootetizay ba ammano gishshine Phawulossay issi hayqqidade (Paxa dees) giza Yesussa gish gidides.
Mutta heillä oli muutamia kysymyksiä häntä vastaan heidän taikauksistansa ja yhdestä kuolleesta Jesuksesta, jonka Paavali todisti elävän.
20 Takka hessa mala yoo qora xeellanas tana metida gish Phawulossa (Ne Yerusalame baada heyssa yooza hen pirdistana koyyaz?) gadis.
Vaan että minä siitä kysymyksestä epäilin, kysyin minä, josko hän olis tahtonut mennä Jerusalemiin ja siellä näistä tuomittaa.
21 Hizzgin izi qasse yoozi Rome kawoo sinththan beyistana mala koyidi (ta yooy Qeessare sinthth shiiqana mala oychchayss) gida gish iza yoo Qeessarekko ta yeeddana gakkanaas izi qachcho keeththan gamm77ana mala azazadis.”
Mutta koska Paavali lykkäsi asiansa keisarin tutkimisen alle, annoin minä hänen kätkettää, siihen asti kuin minä hänen keisarin tykö lähettäisin.
22 Agirphphay Fisxxossa “Takka izi giza siyana koyayss” gides; Fisxxossaykka “Wontto siyanddassa” gides.
Niin Agrippa sanoi Festukselle: minäkin kuulisin mielelläni sitä miestä. Hän sanoi: huomenna saat sinä häntä kuulla.
23 Hessa gish wonttetha gallas Agirphphayne Barniqey kawooti mayiza mayo maydine daro bonchora ola asa halaqatarane he kaataman diza giita asatan azhabbeti yiidi pirda keeth gellida. Hessafe guye Fisxxossay Phawulossa xeeyigisides.
Ja toisena päivänä tuli Agrippa ja Bernise suurella koreudella, ja menivät raastupaan, päämiesten ja kaupungin ylimmäisten kanssa, ja Paavali tuotiin edes Festuksen käskyn jälkeen.
24 Fisxosay hizzgides “Kawoo Agirphpha! qass nunara diza asato; Ayhuda asati wuri (hayssi addezi hayssafe guye paxxa daana beessena) giidi wassishe Yerussalamenkka haanikka iza bolla pirdistana mala istti tana oychchizay hayssa inte beeyiza addeza gishshaskko.
Ja Festus sanoi: kuningas Agrippa ja kaikki miehet, jotka tässä meidän kanssamme olette, te näette sen, josta kaikki Juudalaisten joukko on minua rukoillut Jerusalemissa ja myös täällä, huutain, ettei hänen pitäisi enempi elämän.
25 Ta ta boggara iza hayqqos gaaththiza issi balakka iza bolla demmabeyikke. Izi ta yooy Rome kawoo sinthth shiiqi beeyeto gida gish ta iza he yeeddanas qachchadis.
Mutta kuin minä ymmärsin, ettei hän ollut mitään kuoleman ansiota tehnyt, ja että hän myös itse turvasi keisariin, niin minä aioin hänen sinne lähettää.
26 Gido attin iza gish ta ta godas xaahaaththaana giza errettida yoy deena; Hessa gish iza issi issi pacce oychchota oychchiko tas xaahaaththaanaysi daanakkone gaada inteko; harapekka kawoo Agirphpha neekko shishshadis.
Josta ei minulla ole mitään vahvaa herralle kirjoittaa: sentähden tuotin minä hänen teidän eteenne, ja enimmiten sinun etees, kuningas Agrippa, että kuin hänen asiansa visummasti tutkittaisiin, minulla olis jotakin kirjoittamista;
27 Gasooykka qachcho assi puude bollattiza dhoqqa dannakko bishin izi mootetiza yo qonccisontta aggoy asa eyya kessizayssi tas bettides.”
Sillä se on minun nähdäkseni toimetoin, että hän sidottuna lähetetään, ja ei hänen syytänsä ilmoiteta.
