< Kitetidayta Ootho 2 >
1 Phenxxaqonxxe geetettiza gaalas gakkanaas asay wurikka issi soon shiqii dishin,
Nyt oli kulunut seitsemän viikkoa Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, ja tuli helluntaipäivä. Kun Jeesukseen uskovat olivat kokoontuneet yhteen,
2 Qohaaththaay bayinnida daroo miinno gotte caariko mala girethi asay diza keeththa kummides.
he kuulivat äkkiä yläpuoleltaan kuin kovan tuulen huminaa. Humina täytti koko talon,
3 Tama lacco malay asas betidi shakeeti shakeeti issi issi urra bolla uttides.
ja näytti siltä, kuin tulenliekkejä olisi laskeutunut heidän jokaisen päälle.
4 Amanizayti wuri Xiillo Ayanan kummiidi Ayanay isttas hasa7anas immidayssa keena hara qaalara hasa7a oykkida.
Kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua kielillä, joita eivät ennestään osanneet. Pyhä Henki antoi heille tällaisen kyvyn.
5 He wode salo guhaaththaanththon diza derepe yida Xoossas babiiza ayhudati Yerusalamen deetes.
Jerusalemiin oli tullut Jumalaa kunnioittavia juutalaisia joka puolelta maailmaa.
6 He gireththa siyidi derey shiqides. Issi issi asay ba qaalara hasa7izaysa siyidi malaletides.
Kun ihmiset kuulivat oudon huminan, he lähtivät juoksemaan taloa kohti nähdäkseen, mitä siellä tapahtui. He hämmästyivät, kun kuulivat Jeesuksen oppilaiden puhuvan heidän omaa äidinkieltään.
7 Malaletidinne gizazi dhayin hizgida “hayti hasa7izayti wurikka Galila asi dettenee?
»Miten tämä on mahdollista?» he ihmettelivät. »Nämähän ovat kaikki galilealaisia,
8 Histtin nuni nu yelletida nu dere qaalara isti hasa7ishin wossti siyizonii?
ja kuitenkin kuulemme heidän puhuvan niiden maiden kieliä, joista olemme kotoisin!
9 Nuni Pharite asay Meede asay Eelame asay Mesphphoxxomiyan Yudan Qaphedoqqiyan phanxxosan Isiyan,
Olemme Partiasta, Meediasta ja Eelamista, Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Vähästä-Aasiasta,
10 Firgiyan, Phinhaaththailliyan Gibxen, Qaarena achchan diza Liibiyappenne Romeppe yida;
Frygiasta ja Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyan kyreneläiseltä alueelta. Jotkut juutalaiset tai uskoomme kääntyneet ovat tulleet käymään täällä Roomasta asti,
11 Nuni Ayhudatine gede Ayhudatethan gellida Qaarxesa asane Araabe asata gidishin Xoossa wolqama oosoza hayti nu qaalara hasa7ishin nu siyoos.
toiset ovat kreetalaisia tai arabialaisia. Kaikki me kuulemme noiden miesten kertovan omalla kielellämme Jumalan suurista ihmeistä!»
12 Wurikka kezi malaletidine gizazi dhayin ba giidon “Haysi azesha?” geetetida.
He kuuntelivat hämmästyneinä ja kyselivät toisiltaan: »Mitä tämä oikein on?»
13 Bagga asay “Hayti daro woyne ush uyida” gidi istta qidhida.
Mutta jotkut naureskelivat: »Humalassa he vain ovat!»
14 Hessa wode Phixxirossay taammane issinistara eqqidine ne qaala dhoqqu histtidi deeras hizzgides “Inteno yuda asatto! Yerusalame dizayto inte wurikka hayssa issi mishsh erritenne ta gizaysa siyte.
Silloin Pietari ja muut apostolit astuivat esiin, ja Pietari huusi väkijoukolle: »Kuulkaa, hyvät vieraat ja jerusalemilaiset!
15 Ha7i gadey wonttin buroo hedzdzu saate gidida gish inte qoppiza mala hayti asati maththotibeytena.
Luulette, että nämä ihmiset ovat humalassa, mutta se ei ole totta. Nythän on aamu, kello on vasta yhdeksän.
16 Gido attiin haysi kasse nabe yu7ellen hizzgi yootetida qaalay polistanasko,
Profeetta Jooel ennusti tämänaamuisen tapahtuman jo satoja vuosia sitten:
17 “Xoossi hizzgees (wursetha gaalas ta ayana ashsho mayida wursio bolla ta guussana; inte macca naytine inte atumma nayti buroppe hananaysa beeyana, yelaga nayti ajjutta beeyana, Cimaati agumo agumeistana.
’Viimeisinä päivinä annan Pyhän Henkeni ihmiskunnalle’, Jumala sanoo.’Silloin poikanne ja tyttärenne ennustavat, nuoret miehet saavat näkyjä ja vanhat miehet näkevät unia.
18 Hessa wode ta macca ashkarata bollanne ta atumma ashkarata bolla ta ayanappe ta guussana. Isttika buro hananaysa hassa7na.
Kaikkiin palvelijoihini, sekä miehiin että naisiin, tulee Pyhä Henki, ja he profetoivat.
19 Bolla salon malalisiza hanota ta beessana, garssa biittan malatata ta immana; suuththi, tammayinne tulaley hanana.
Annan näkyä avaruudessa ja maassa outoja merkkejä: verta, tulta ja savupilviä.
20 Gitanne boncho gidida Goda gaalasay yanappe kassetidi awa ayhaaththaey dhummana, agiinnaykka suuththu milatana.
Aurinko muuttuu mustaksi ja kuu verenpunaiseksi, ennen kuin suuri Herran päivä tulee.
21 Goda sunththu xeeyigizay wuri attana.
Mutta jokainen, joka pyytää apua Herralta, pelastuu.’
22 Isra7eele nayto hayssa qaala siyte; inte inte baggara errizayssa mala inte garssan malatanne assi siyi erroontta miishshata iza kushshen ooththidi Xoossi naziirete Yesussas markkatides.
Kuulkaa, Israelin miehet! Jumala on julkisesti osoittanut hyväksyvänsä Jeesus Nasaretilaisen antamalla hänelle vallan tehdä suuria ihmeitä, niin kuin tiedätte.
23 Xoossi kase ba qachchidayssa izas beni erratetha mala hayssade inte kushshen aaththi immides. Intekka iita asata kushshen kaaqqeti hayqqana mala ooththidista.
Jumala myös toteutti suunnitelmansa loppuun asti: hän salli teidän teloittaa Jeesuksen Rooman viranomaisten avulla.
24 Gido attin Xoossi iza bollafe hayqqo wolqa diggidi hayqqope denththides. Hayqqoykka iza oykki ashshanas dandda7ibeyna.
Sitten Jumalan vapautti hänet kuoleman kauhuista ja herätti eloon, sillä eihän kuolema voinut pitää sellaista miestä otteessaan.
25 Dawiteykka iza gish hizzgides “Tanni Goda wurso wode ta sinththan beeyayis, izi ta oshachchan dees, mulekka hirigike.
Kuningas Daavid viittasi juuri Jeesukseen sanoessaan:’Tiedän, että Herra on aina kanssani. Hän auttaa minua. Jumalan suunnaton voima on tukenani.
26 Hessa gish ta wozinay uhaaththaa7etes, ta dunaykka galates, ta ashshoy uhaaththaayssan dees.
Ei ihme, että sydämeni on iloa täynnä ja kieleni ylistää häntä! Tiedän, että minun käy kuollessani hyvin.
27 Ne ta shemmipiyo dufoon agaakka, ne na geshshaza wooqana mala agaagaaka. (Hadēs )
Sinä et anna sieluni mennä kadotukseen etkä pyhän Poikasi ruumiin maatua. (Hadēs )
28 Ne deyoo ogge ta errana mala ooththadasa, ne tanara diza gish ta uhaaththaayssay kumeth.”
Annat minun palata elämään ja elää lähelläsi täynnä iloa.’
29 Ta ishshato beni aawatappe Dawitey hayqqi moggetiddayssane iza dufooy hach gakkanaas nu achchan dizayssa babontta ta intes yootana dandda7ays.
Ajatelkaa, rakkaat veljet! Daavid ei tarkoittanut näillä sanoilla itseään, sillä hän kuoli ja hänen hautansa tunnetaan yhä.
30 Izi nabe gidida gish Xoossi iza zeerethafe issade iza kawootetha aliigga bolla wothanayssa kase caaqo qaalan yootidayssa errides.
Mutta hän oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli vannonut Messiaan olevan hänen oma jälkeläisensä ja istuvan hänen valtaistuimellaan.
31 Hessa kasetidi errida gishine iza ashshoy wooqqi duufon atoontta doretida kirstosa denththa gish hassa7ides. (Hadēs )
Hän näki tulevaisuuteen ja sanoi, ettei Messiaan sielu jäisi tuonelaan eikä ruumis maatuisi, vaan että hän heräisi kuolleista. (Hadēs )
32 He Yesussa Xoossi hayqqope denththidees. Nukka wuri hayssas markkata.
Daavid puhui Jeesuksesta, ja me kaikki voimme todistaa, että Jeesus nousi kuolleista.
33 Hessa gish izi Xoossa ushshachchan dhoqqu dhoqqu giddape guye xiillo Ayana uhaaththaayssa ba aawappe ekkidi ha7i inte beeyzayssane siyzayssa duge guussides.
Nyt hän istuu kunniapaikalla taivaassa Jumalan luona. Isä on lähettänyt lupaamansa Pyhän Hengen, jonka nyt näette ja kuulette toimivan.
34 Dawitey pude salo kezibbeyna, izi ba dunnan hizzgides (Goday ta Godas; “ta ne morketa ne to garssan yeedhissana gakkanaas ta oshshachchan utta.” )
Daavid ei puhunut itsestään, sillä ei hän ole noussut taivaaseen. Sen sijaan hän kirjoittaa:’Jumala puhui Messiaalle, Herralleni, ja pyysi häntä istumaan viereensä kunniapaikalle
odottamaan, kunnes kukistaisi hänen vihollisensa täydellisesti.’
36 Hessa gish Xoossi inte kaqqida Yesussa Godane Kiristtossa hisitidayssa Isiraele asay wuri lo7ethi erro.
Tulkoon siis jokaiselle israelilaiselle selväksi, että Jumala on tehnyt Herran ja Messiaan tästä Jeesuksesta, jonka te teloititte ristillä.»
37 Deerey hessa siyda mala wozinay bochetides, Phixxirossane hanko yesussay kittidayta “nu ishshato histtin nu ay ooththino? gida.
Pietarin puhe kosketti kuulijoita syvästi, ja he kysyivät häneltä ja muilta apostoleilta: »Kuulkaa, hyvät veljet, mitä meidän oikein pitäisi tehdä?»
38 Phixxirossayka hizzgides marotethan gellite; inte nagaray maristana mala intefe issi issi urray Yesuss Kiristtossa sunththan xammaqetite, izi immiza Xiillo Ayana inte ekkana.
Pietari vastasi: »Jokaisen teistä on käännyttävä synnistä, palattava Jumalan luo ja otettava kaste Jeesuksen nimeen. Jumala antaa teille syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen.
39 Izi uhaaththaayssa qaalay intesine inte naytasa, qassekka Godaa Xoossay beeko xeeygiza hahon dizaytasara wursosiko.
Kristushan lupasi tämän lahjan kaikille teille, teidän lapsillenne ja eri maissa asuville ihmisille, jotka Jumala kutsuu.»
40 Hara daroo qaalara isttas markkatishe “hayssa geella yeletethafe intena ashshite” gidi istta qofisides.
Pietari kertoi vielä paljon muutakin Jeesuksesta ja kehotti vakavasti: »Antakaa pelastaa itsenne tämän pahan ajan keskeltä.»
41 He gaalas qaala ekkidaytine xaammaqetidayti hedzdzu shiya mala asay kaseyta bolla gujjetides.
Ne, jotka uskoivat Pietarin puheen, kastettiin; heitä oli noin kolmetuhatta.
42 Isttika kittetidayta timmiritenn, isife qumma mussaninne wossan minnida.
He osallistuivat sitten muiden uskovien kanssa säännöllisesti apostolien antamaan opetukseen, yhteisiin aterioihin, joilla murrettiin leipää, sekä rukoushetkiin.
43 Kittetidayta kushshen daroo malatati ooththetida gish asi wuri isttas babiides.
Kunnioituksen ja pelonsekaisin tuntein ihmiset seurasivat apostolien ihmetekoja.
44 Ammanidayti wurikka isife deyida; bees dizazkka wursii issi bolla go7etida.
Jeesukseen uskovat olivat yhdessä ja jakoivat keskenään omaisuutensa.
45 Bees diza mishshene mehe bayzi bayzi ba garssan koshshida mala gishechida.
He myivät maatilansa, ja yhteisistä varoista kukin sai mitä tarvitsi.
46 Gaalas gaalas xoossa keeththan isife shiiqetes, ba keeththankka qumma isife uhaaththaayssanine suure wozinara meetes.
He kokoontuivat joka päivä säännöllisesti temppeliin jumalanpalvelukseen, mursivat leipää kodeissa pieninä ryhminä ja nauttivat yhteiset ateriansa iloisina ja kiitollisina.
47 Istti Xoossa galatishe dere sinththan bonchetida, Godaykka istta bolla gaalas gaalas orathth ammanizata gujjidees.
Koko kaupunki piti heistä, ja joka päivä Jumala lisäsi uusia pelastuneita heidän joukkoonsa.