Kitetidayta Ootho 17
1 Phawulossayne Sillasey Anhaaththaipholane Aphpholiya geetettiza derera adhdhidi Teslonqqe geetettiza dere bida. Henkka Ayhudata wossa keeth dees.
Mutta kuin he Amphipolin ja Apollonian lävitse vaeltaneet olivat, tulivat he Tessalonikaan, jossa Juudalaisten synagoga oli.
2 Phawulossaykka izas dose gidida mala Ayhudata wossa keeth geliides. Heedzdzu saamintta kumeth qaalape yoot yoot isttara hasa7ettidees.
Ja Paavali, tapansa jälkeen, meni sisälle heidän tykönsä ja jutteli heille kolme lepopäivää Raamatuista,
3 Kiristtossay waaye ekkanassinne hayqqi denddanas bessizayssa qoonccis ammanththon “hayssi ta sabbakiiza Yesussay izi kitteti yaana geetetidayssakko” gidees.
Selitti ne ja todisti, että Kristuksen tuli kärsiä ja nousta ylös kuolleista, ja että tämä Jesus, josta minä (sanoi hän, ) teille ilmoitan, on Kristus.
4 Ayhudistape issi issi asay ba syidayssa ammanidi Phawulossarane Sillasera issife gidides. Qassekka daroo derey Xoossu babbiza girkkistape daroo erretida maccashati ba siyida qaalan ammanidi isttara issino gidida.
Ja muutamat suostuivat heihin, antain itsensä Paavalin ja Silaan seuraan, niin myös suuri joukko jumalisia Grekiläisiä ja ei vähä ylimmäisiä vaimoja.
5 Ayhudati qass istta qanatidi giyan diza woriddo asata shishshidi kummetha dere istta bolla denththethidi kaataman shiiro medhdhida. Phawulossane Sillase shishshidi dereza sinththan essanas issi Iyassone geetettizadesoo koyanas elleli bida.
Mutta epäuskoiset Juudalaiset kadehtivat sitä ja saattivat tykönsä muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, ja kokoontuivat yhteen joukkoon, nostivat kapinan kaupungissa ja tunkeutuivat Jasonin huoneeseen, ja etsivät heitä viedäksensä kansan eteen.
6 Gido attin istta Iyaasoonee keeththan deemontta aggida gish Iyaasoonenne hara ammaniza asata kaatama dannata sinththara goochishe “hayiti asati dere wursii mullaki ka7ishe gamm7idi qasse ha7i ha yida.
Ja ettei he heitä löytäneet, riepoittivat he Jasonin ja muutamia veljiä kaupungin päämiesten eteen ja huusivat: nämät koko maan piirin vietteliät ovat myös täällä,
7 Iyaasooneykka istta ba keeththan woththides. Hayiti asati wuri (Yesussa geetettiza hara kawooy dees gidi Qeessare woga ekketena)” gishe waasida.
Jotka Jason otti vastaan; ja nämät kaikki tekevät keisarin käskyä vastaan, sanoen toisen kuninkaan olevan, nimittäin Jesuksen.
8 Deereynne he kaatama dannati hessa siydi ba garssan buqqetida.
Ja he kehoittivat kansan ja kaupungin päämiehet, jotka näitä kuultelivat.
9 Iyaasoonenne haratakka hurbbuta xeeygissidi yeedida.
Ja kuin he Jasonilta ja niiltä muilta olivat puhdistuksen ottaneet, päästivät he heidät.
10 Ammanizayti herakka Phawulossane Sillase qammara beriya yeedida. Isttikka he gakkida mala Ayhudata wossa keeth gellida.
Mutta veljet lähettivät kohta yöllä Paavalin ja Silaan Bereaan. Kuin he sinne tulivat, menivät he Juudalaisten synagogaan.
11 Beriya asay Teslonqqe asaappe adhdhidi akekara diza asa. Gasooyikka hayisi yoozi tumeshsha gi gidi geisha maxaafata qaala wonttin wonttin pacci xeelidi ufaysan ekkidees.
Sillä he olivat jalompaa sukua kuin ne, jotka Tessalonikassa olivat, ja ottivat juuri mielellänsä sanan vastaan ja tutkivat joka päivä Raamatuita, jos ne niin olisivat.
12 Hessa gish isttafe daroo asay ammanides. qasseka isttara qoodan darooti bonchetida girkke dere maccashatine Addetikka ammanida.
Niin monta heistä uskoivat, niin myös kunniallisista Grekiläisvaimoista ja miehistä ei harvat.
13 Teslonqqen diza Ayhuda asati Phawulossay Xoossa qaala Beriyankka sabbakizayssa errida mala dereza denththethanas qassekka gede isttakko bida.
Kuin Juudalaiset Tessalonikassa ymmärsivät, että Jumalan sana oli myös Bereassa Paavalilta ilmoitettu, tulivat he sinnekin ja kehoittivat kansan.
14 Hessa wode ammanizayiti Phawulossa ellesidi gede abba achch yeeddida. Sillaseyne ximtoossay hen attia.
Mutta veljet lähettivät kohta Paavalin ulos menemään hamaan mereen asti; vaan Silas ja Timoteus jäivät sinne.
15 Phawulossa mooyizida asati iza Atena gaththida. Qassekka Sillaseyne ximmotoossay izakoo elleeli gakkana mala giza kiita Phawulossape ekkidi simmida.
Ja ne, jotka Paavalia saattivat, johdattivat hänen hamaan Ateniin. Ja kuin he saivat käskyn Silaan ja Timoteuksen tykö, että he rientäisivät hänen tykönsä, läksivät he matkaan.
16 Phawulossay atenan istta naggishin atena kaataman eqqati kummidayssa beeyidi daroo shenetidees.
Ja kuin Paavali odotti heitä Atenissa, syttyi hänen henkensä, että hän näki kaupungin aivan epäjumaliseksi.
17 Hessa gish Ayhudista wossa keeththan Ayhudistarane Xoossas babbiza Girkke asara qassekka giyyay dizasoon gallas gallas benara gaggiza asara hasa7etidees.
Niin hän puheli Juudalaisten ja muiden jumalisten kanssa synagogassa, niin myös turulla joka päivä niiden kanssa, jotka tulivat hänen tykönsä.
18 Ehaaththaiqorossene Isxoykke geetettiza eranchata bagga gididayiti Phawulossako shiiqidi izara hasa7ettida. Istta issi issi asati “hayssi lommi7u lommi7ay ay gaana kooyze?” gida. Baggati qasse Yesussa gishine hayqqope iza denththa mishshirachcho izi sabbakishin siyidi “heyssi hara orraththa eeqqata gish yootiza milattes” gida.
Ja muutamat Epikurilaiset ja Stoalaiset philosophit riitelivät hänen kanssansa, ja muutamat sanoivat: mitä tämä lipilaari tahtoo sanoa? Mutta muut sanoivat: hän näkyy tahtovan outoja jumalia ilmoittaa: että hän saarnasi heille evankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.
19 Iza oykkidi arriyoshaaththaagossa geetettiza dere dulata sinthth ehaaththaidi “ha ne tammarisiza orratha timmirittey azzakoone nu errana mala ne kooyazi?” gida.
Ja he ottivat hänen ja veivät oikeuden paikkaan ja sanoivat: emmekö me mahda tietää, mikä uusi opetus tämä on, josta sinä puhut?
20 Qasse ne nuna nu hayththan sissiza yooy nu errontta orrath gidida gish izi azzakoone nu errana kooyosu.
Sillä sinä tuotat jotakin outoa meidän korvillemme. Sentähden tahdomme me tietää, mitä ne ovat.
21 Atena asay kummeth qassekka han diza hara dere asaykka bees wode aththanas orratha yoo hasa7anine siissan attin hara mishshan aththetena.
(Mutta kaikki Atenalaiset ja muukalaiset vieraat ei olleet mihinkään muuhun soveliaat kuin jotakin uutta sanomaan ja kuultelemaan.)
22 Hessa gish Phawulossay Arriyoshaaththaagossa geetetza dulatan shiiqida dereza sinthtan eqqidi “hayito Atena asato inte beetto mishsh wursii ammanizadentta gididayssa ta beeyayis.
Niin Paavali seisoi keskellä oikeuspaikkaa, ja sanoi: Atenan miehet! minä näen teidät kaikissa kappaleissa epäjumalisiksi;
23 Ta gede ha yuyishin inte isttas gooyiniza miishshata ta xeellishin (erretoontta Xoossu) geeteti xaafetiidayssa issi yarsho soo demmadis, hessa gish heyssa inte errontta gooyinizayssa ta intena errissana.
Sillä minä kävelin tässä ympäri ja katselin teidän jumalanpalvelustanne, ja löysin alttarin, jossa oli kirjoitettu: tuntemattomalle Jumalalle. Jota te siis tietämättä palvelette, sen minä teille ilmoitan.
24 Hayssa allamezane iza gidoon diza wursii medhdhida Xoossi izi salone sa7a Goda. Hessa gish izi asa kushshen kexxetida keeththan deena.
Jumala, joka maailman teki ja kaikki mitä siinä on, joka on taivaan ja maan Herra, ei hän asu käsillä rakennetuissa templeissä,
25 Izi asa wursioos deyoone shamppo qassekka haraka wursii immizade gidida gish izas paccizazi doontta gish asa kushshepe maado ekkena.
Eikä häntä ihmisten käsillä palvella, niinkuin hän jotakin tarvitsis; sillä hän itse antaa jokaiselle elämän ja hengen sekä kaikki.
26 Asa zereth wursii issadefe medhdhidi asi biita bolla daana mala ooththides; asay daana wodene wursietha dhaassi woththides.
Ja hän on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä verestä kaiken maan piirin päälle asumaan, ja määräsi aivotut ajat ja heidän asumisensa rajat:
27 Heskka asi Xoossu kooyidine paccidi demmanakoone gidi wothides; Hessi hessa gidikokka izi nupe issi issi urrape hakkida gish gidena.
Että heidän piti Jumalaa etsimän, jos he hänen taitaisivat tuta ja löytää; vaikka ei hän tosin ole kaukana yhdestäkään meistä.
28 Nu diza dussayne nu qaxxetiizay qaththaykka izankko; Inte deren yethi kessiza issi issi asati (nukka iza naytakko) gida malakko.
Sillä hänessä me elämme, ja liikumme, ja olemme: niinkuin muutamat teidän runosepistänne sanoneet ovat: sillä me olemme myös hänen sukunsa.
29 Histtikoo nu Xoossa nayita gidikko Xooss asa errateththan medhdhi kessida worqqa woykko bira woykko shuuchchu milates giidi nu qoppanas beessena.
Koska me siis Jumalan sukua olemme, niin ei meidän pidä luuleman, että Jumala on kullan eli hopian eli kiven kaltaisen kuvan kaltainen, joka ihmisen taidon ja ajatuksen jälkeen on kaivettu.
30 Kasetidi Xoossi hayssa mala hanota asay errontta ooththidayssa dandda7an adhdhides; Hai gidikko asi wuri ba dizason dizason maaroteththan gelana mala azazzes” gides.
Nämät eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille ihmisille joka paikassa, että he parannuksen tekisivät.
31 Izi ba doosidade baggara biita bolla xiillotethan pirdana gallas bare woththides. Izakka hayqqope denththidi asa wursios hayssa tummatetha errissides.
Sillä hän on päivän säätänyt, jona hän on maan piirin tuomitseva vanhurskaudessa, sen miehen kautta, jonka hän on säätänyt, ja jokaiselle ilmoittaa uskon, siinä että hän hänen kuolleista herätti.
32 Isttikka hayqqidayta denththa gish siyda mala issi issi asati iza qidhida baggati qass “hayssa qassekka neepe hara gallas siyana kooyos” gida.
Kuin he kuulivat kuolleiden ylösnousemisen, niin muutamat nauroivat sitä, vaan toiset sanoivat: me tahdomme sinua siitä vielä kuunnella.
33 Herakka Phawulossay istta gidoofe keezi bidees.
Ja niin Paavali läksi heidän keskeltänsä.
34 Issi issi asati qass Phawulossay iza kaallidane ammanida; Heytapekka diyoonasiyossa geetettiza arriyoshaaththaagose dulata keeththa abaalle gidida Deemarisso geetettiza maccashayane haratikka isfe deetes.
Ja muutamat miehet riippuivat hänessä ja uskoivat: joidenka seassa myös Dionysius oli, yksi raadista, ja vaimo, nimeltä Damaris, ja muita heidän kanssansa.
