Kitetidayta Ootho 13
1 Anxxokiyan diza wossa keeththan nabetine asttamareti deetes. Heyitika Barinabassane Negeere geetettiza simmoonara qarrena dere ass lukiyosara herodossara isfe diccida minaherane sawulera wuri isfe deetes.
Antiokian seurakunnassa oli useita profeettoja ja opettajia: Barnabas, Simeon (»Musta»), kyreneläinen Lukius, kuningas Herodeksen kasvatusveli Manaen sekä Saulus.
2 Heyiti wuri Godas goyinshshene xoommishe dishin xiillo ayanay “barinabassane sawule ta istta xeeyigida ooththos taas shaaki kessite” gides.
Kun he kerran pitivät jumalanpalvelusta ja paastosivat, Pyhä Henki sanoi: »Vapauttakaa Barnabas ja Saulus suorittamaan sitä tehtävää, johon minä olen heidät valinnut.»
3 Isttikka xoomii wossidi ba kushshe istta bolla wooththidape guye moyizzida.
Jatkettuaan paastoa ja rukoilemista miehet panivat kätensä heidän päälleen ja siunasivat heidät matkaan.
4 Barinabassayne sawuley xiillo ayana kiitan dugge seleewuqiya wodhdhida, hepeeka markkaben geellidi qophphirose bida.
Pyhä Henki ohjasi heidät Seleukiaan, josta he purjehtivat Kyprokseen.
5 Silmmana gizasso gakkidi ayhudista wossa keethatan xoossa qaala sabbakida, marqqosa geetettiza Yanssayka isttara biidi istta maddides.
Siellä he puhuivat Salamiissa juutalaisten synagogassa. Johannes Markus oli tullut matkalle mukaan toimiakseen heidän apulaisenaan.
6 Haruro biita qophphirosse ha gaxxape heni gaxxa gakkanaas kanththi kezidi phaafo gizasso gakkishin issi ayhude asashin marone wordo nabe Bariyesussa geetettiza ass demmida.
He kulkivat tämän jälkeen koko saaren läpi ja kertoivat Jeesuksesta kaikissa kaupungeissa. Pafossa he tapasivat juutalaisen noidan, Barjeesuksen, joka esiintyi profeettana. Tämä oli asettunut taloksi maaherra Sergius Pauluksen luo, joka oli hyvin viisas mies. Maaherra kutsui Barnabaan ja Sauluksen kuullakseen, mitä nämä puhuivat Jumalasta.
7 Izikka issi sarigoosa phawulossa geetettiza wozanama dere ayisizzadeera isfe dees. Ha dere ayssizza addezi Xoossa qaala siiyana koydi Barinabassane Sawule xeeyigisiidees.
8 Marozi Elliimassay ba sunththa birshechcha mala dere ayisizzayssi ammanontta mala dhubanas kooyidi isttara eqqetidees.
Barjeesus, jonka kreikkalainen nimi oli Elymas, tuli kuitenkin väliin ja yritti estää Sergius Paulusta uskomasta Jumalaan.
9 Phawulossa geetetida sawuley Xiillo Ayanay izan kumini maroza tishshi histti xeellidi
Saulus, jota oli alettu sanoa myös Paavaliksi, katsoi silloin ankarasti Elymasta ja sanoi Pyhän Hengen täyttämänä:
10 “Neeno xiillootethas wursioos morkkeezo! geneyinne iitateeththi nenani kumiidayso haysso dabbuloossa noo! Goda suure ogge geelaseththafe shemipikii?
»Sinä olet saatanan asialla, olet ovela ja kiero. Etkö jo lakkaa vastustamasta Jumalaa ja hänen hyvyyttään?
11 Hekko ha7i Goda kushshey ne bolla dees. Ne qooqana, hannife guye awa poo7o issinokka beeyakka” gidees. Herakka sharumayne dhumay iza bolla wodhdhidees. Kushshe oykki bena kaallethanade koshshu hene hane gidees.
Herra rankaisee sinua: tulet joksikin aikaa sokeaksi.» Elymas menetti heti näkönsä ja kuljeskeli avuttomana ympäriinsä pyytäen, että joku taluttaisi häntä.
12 Deere aysizaysi ha hanida yooza beeyidi goda gish siyida timmiriteni malaleetidi ammanidees.
Kun maaherra näki, mitä oli tapahtunut, hän uskoi ja ihmetteli Jumalan voimaa.
13 Phawulossayne izara dizaytti Phahaaththaupe denddiidi Phinihaaththailiya geetettizasoon diza Phergen geetettizasoo markaben geli bida, Yanissay isttafe shaaketidi guye Yerusalame simmides
Paavali matkusti seuralaisineen laivalla Pafosta Vähään-Aasiaan ja nousi maihin Pergen satamassa. Johannes palasi sieltä Jerusalemiin.
14 Istt gidikko Phargefe danddi Phisiidiya gidooni diza gede Anxxokiya bida, Sambbata gallas Ayhudata wossa keethi geeli uttida.
Barnabas ja Paavali jatkoivat matkaa Pisidian Antiokiaan. Sapattina he menivät synagogaan jumalanpalvelukseen.
15 Musse woga maxxahaaththaatine nabeta maxxahaaththaati nabbabeetidape guye Ayhudista wossa keeththa halaqqati “nu ishaato intes hayssa asa zoorana qaalay diikko has7aite” giidi isttakko assi yediida.
Kun Mooseksen ja profeettojen kirjoja oli tavan mukaan luettu, vieraat saivat synagogan johtajilta sanan: »Veljet, jos teillä on jotain sanottavaa seurakunnalle, niin puhukaa.»
16 Phawulossaykka deenddi eqqidi ba kushshera malattidi hizzgides “inteeno Isra7ele asato qasseka inteno xoossas babbizza Isra7ele dere ass gidontayto siiyite.
Paavali nousi, viittasi kädellään tervehdykseksi ja aloitti: »Kuulkaa, israelilaiset ja te muut, jotka kunnioitatte Jumalaa!
17 Ha Isra7eele dere Xoossi kasse nu aawatta doorides, Istti gibixxe biittan dishshin istta dhoqqu dhoqqu histtidees. Be wolliqamaq qessera heepe istta kesiides.
Israelin Jumala valitsi esi-isämme ja auttoi heidät ihmeellisellä tavalla pois Egyptistä, jossa he olivat orjina.
18 Oyddu taammu laythth kumeth istta bazzo biitan danddaides.
Hän hoiti heitä hyvin neljäkymmentä vuotta kestäneen autiomaamatkan aikana.
19 kanane biittan dizayita lappun kawoota dhayissidi istta biitta ba deretas ista gade histti latissiides.
Sitten hän hävitti Kanaanin maasta seitsemän kansaa ja antoi Israelille näiden alueen. Noin neljänsadanviidenkymmenen vuoden kuluttua tulivat kansan johtajiksi tuomarit. Heidän jälkeensä kansaa johti profeetta Samuel.
20 Hess wuri poletiday oyddu xeistane ichchachu taammu layththata garsana. Hessafe guye nabe Samela wode gakkanaas istta pirdiza dannata immides.
21 Hessafe guye derey ba bolla kawoo kawoothana mala Samela wossides, Xoossikka Biiname baggafe Qisse na Sa7olle isttas immides. Izika istta oyddu tammu laythth hariidees.
Kansa tahtoi kuningasta, ja Jumala antoi sille Saulin, Benjaminin sukuun kuuluvan Kiisin pojan. Saul hallitsi neljäkymmentä vuotta,
22 Sa7olle sharidape guye dawute kawooththidees, Iza gish “Ta wozinna mala haniizadene ta kooyidayssa wursi oththiza Iseeyee na dawite ta demmadis” giidi Dawite gish Xoos markkatidees.
mutta sitten Jumala antoi hänen tilalleen kuninkaaksi Daavidin. Jumala sanoi:’Daavid, Iisain poika, on minun mieleiseni ihminen, sillä hän tottelee minua.’
23 Xoossikka ba caaqoo qaaladan ha addeeza zeereththafe ass ashshizade Yesussa isiraeles ehidees.
Daavidin jälkeläisistä Jumala on antanut lupauksensa mukaan Israelille vapauttajan, Jeesuksen.
24 Yesussay yanape kase Yanssay Isiraele derey wuri marootethan geelidi xamaqqistana mala sabbakkidees.
Ennen hänen tuloaan Johannes Kastaja julisti voimakkaasti, että jokaisen israelilaisen oli luovuttava synnistä ja tultava Jumalan luo.
25 Yanssay ba kittetidayssa pollo bolla dishe “ta intees oonna milatazzina? ta kittetidayssa gidikke haray attoshin ta izas too caamma kire birshanas besoonttadey taape guyera yana” giides.
Kun Johannes oli suorittanut tehtävänsä, hän kysyi:’Pidättekö minua Messiaana? Hän tulee pian, ja häneen verrattuna minä en ole mitään.’
26 Inteno Abirame zeerethafe yeeletida nu ishato; qasseka inte giidoonkka xoossas babbizayti wuri hayisi atooteetha kiitay kittetiday nus wursotaskko.
Tämä pelastus koskee meitä kaikkia, sekä Aabrahamin jälkeläisiä että teitä muita, jotka kunnioitatte Jumalaa.
27 Yerusalame asatine istta hallaqati Yesussa erribeytena. Gido attin isti iza bolla pirdida; hessanikka sambbatan sambbatan nabbabetiza kasse nabeta qaalay iza bolla pooletidees.
Jerusalemin juutalaiset ja heidän johtajansa tappoivat Jeesuksen, niin kuin oli ennustettukin. He eivät tajunneet kuka hän oli, vaikka olivat kuulleet joka sapatti, mitä profeetat olivat kirjoittaneet hänestä.
28 Iza hayqqoos gaththiza issi gasokka isti demoontta agiikokka Philaxoossay iza bolla hayqqo pirda pirdana mala wossida.
He eivät keksineet mitään syytä, mistä hän olisi ansainnut kuolemantuomion, mutta kuitenkin he vaativat Pilatusta surmauttamaan hänet.
29 Iza gish xafeetidayssa isti wursi poolidape guye iza kaqqetida miiththa bollafe gaden woththidi duhaaththaon moogiida.
Kun kaikki hänen kuolemaansa koskevat ennustukset olivat toteutuneet, hänet otettiin alas ristiltä ja haudattiin.
30 Gido attin Xoossi iza hayqqoppe denththides.
Mutta Jumala herätti hänet eloon!
31 Gallilape Yerusalame gakkanaas benara dizayitas daroo wode beettides; heeytikka ha7i iza gish deretas markkata.
Seuraavien päivien aikana monet, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin, näkivät hänet useita kertoja. He puhuvat jatkuvasti tästä kaikille.
32 Nukka kasse Xoossi nu aawatas caqqida mishirachcho qaala intes sabbakkos.
Barnabas ja minä olemme myös täällä tuomassa teille tätä hyvää uutista. Lupaus, jonka Jumala antoi esi-isillemme, on toteutunut meidän aikanamme, kun Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Toisessa psalmissa sanotaan juuri Jeesuksesta:’Sinä olet minun poikani, jonka tänään synnytin.’
33 Yesussa kitidi isttas caqqida qaala nus; istta nayitas poolides, Hessika mazumure maxxafan namm7anththo shemppon “ne ta na; ta nena hach yeladiis” geeteti xafeetides.
34 Qasseeka izi wooqqontayssanne Xoossi iza hayqqooppe denththidayssa shaakki erana mala “anjjetidayssane ammanetida Dawutte anjjoo ta intes immana” gides.
Jumala oli luvannut, ettei Jeesus enää kuolisi. Raamatussa hän vakuuttaa:’Annan teidän kokea jotakin ihmeellistä, jonka lupasin Daavidille.’
35 Hessa gish harasonkka “ne geshshay hayqqi wooqana mala ne kooyaka” gees.
Toisessa kohdassa hän ilmaisee vielä selvemmin tarkoituksensa sanoessaan:’Jumala ei anna Pyhänsä joutua maatumaan.’
36 Dawitey ba woden Xoossa sheene mala ooththidape guye hayqidees, kase ba aawatara mogeetiini iza ashshoy wooqqidees.
Hän ei tarkoittanut Daavidia, joka kuoli sen jälkeen kun oli palvellut aikalaisiaan Jumalan tahdon mukaan. Hänet haudattiin, ja hänen ruumiinsa tuli maaksi.
37 Xoossi iza hayqqoope denththidadeey izi gidikko wooqibeyna.
Jumala herätti elämään toisen, jonka ruumis siis ei maatunut.
38 Hessa gish ta ishshato nagaras marooteethi bettizay Yesussa baggara gididayss intes sabbaketidayssa errite.
Kuulkaa, rakkaat veljet! Tämä Jeesus voi antaa teidän syntinne anteeksi.
39 Iza ammanizadeey wuri kase musse woga baggara deemmontta xiillotethth deemmana.
Jokainen, joka uskoo häneen, vapautuu kaikesta syyllisyydestä, mistä Mooseksen laki ei pysty ihmistä vapauttamaan, ja Jumala hyväksyy hänet lapsekseen.
40 Hessa gish kasse nabeeti “inteeno qidhdhiizayto xeellite, malalletiitenne, dhayite, intes oonikka yootin ammananas inteena metiza miishshi ta inte woden ooththana” gida qaalay inte bolla gakkontta mala naggeetite.
Toivottavasti teihin ei tarvitse soveltaa profeettojen sanoja:
’Kuulkaa ja hukkukaa, totuuden halveksijat, kun ette usko vaikka kuulette kerrottavan, mitä teen teidän elinaikananne.’»
42 Phawulossayne Barinabassay Ayhudata wossa keethafe kezzishin asay istta ha istti yootida qaala kaalliza sambbata gallas zaari yootana mala wossides.
Kun ihmiset lähtivät jumalanpalveluksesta, he pyysivät Paavalia puhumaan heille taas viikon kuluttua.
43 Shiiqooy lalletidappe guye daroo Ayhudatine Ayhudata ammanon geelidi Xoosu goyniza asati phawuloossane Barinabassa kaallida. Phawulossanitkka istta qoofisishe istti Xoossa keyatethan minni deyana mala zoorida.
Monet juutalaiset ja ulkomaalaiset, jotka olivat olleet synagogassa, lähtivät Paavalin ja Barnabaan perässä. Paavali ja Barnabas kehottivat heitä ottamaan vastaan kaiken hyvän, mitä Jumala tarjosi heille lahjaksi.
44 Kaalliza sambbata gallas kaatama asape guththati xalala attin dariza baggay wuri Goda qaala siiyana shiiqides.
Seuraavalla viikolla melkein koko kaupunki oli liikkeellä, kun apostolit puhuivat Jumalan sanaa.
45 Ayhudatikka daroo dere beeyidi qanateetethan kuumida. Phawuloossa hasa7a eqqeetishe iza cayiida.
Kun juutalaisten johtajat näkivät ihmisjoukon, he vimmastuivat ja väittivät vastaan ivaten, sanoipa Paavali mitä tahansa.
46 Phawuloossayne Barinabassay babbontta xalateththan “Xoossa qaalay kooyiro intes hasa7istanas beeses. Shin inte qaala leqqidista. Intes merina deyooy beesonttayssa interkka inte bolla piriddida gish hai nuni gede ayhude gidoontta deretakko baana koyees. Qassekka Goday nuna “ass attiza ogge biitta gaxxa gaththana mala ta nena Ayhuda gidonta deretas poo7o histta kittadis gi azazides” gida. (aiōnios g166)
Silloin Paavali ja Barnabas selittivät rohkeasti: »Jumalan sanaa oli ensin tarjottava teille juutalaisille. Koska olette torjuneet sen ja osoittaneet olevanne sopimattomia ikuiseen elämään, viemme hyvän uutisen pakanoille. (aiōnios g166)
Sitä Herra tarkoitti sanoessaan:’Olen tehnyt sinut pakanoiden valoksi, että johtaisit heitä maailman ääristä pelastukseen.’»
48 Ayhude gidoontta derey hassa siyidi daroo uhaaththaaetides. Goda qaalaskka boncho immidees. Medhdhina deyoos gigetida derey wuri ammanides. (aiōnios g166)
Kun pakanat kuulivat tämän, he tulivat hyvin iloisiksi. Kaikki, jotka Jumala oli valinnut ikuiseen elämään, uskoivat hänen sanaansa. (aiōnios g166)
49 Goda qaalay heran diza dere wursoso gakidees.
Jumalan sana levisi koko maakuntaan.
50 Ayhudati qass ayana hanoon kassepe miinnizayitane duussan bonchetida maccashshata hessathoka kaataman diza gita asata denththethiidi Phawulosa bollane Barinabassa bolla godetethi denththidi ba derepe kessi goddida.
Juutalaisten johtajat yllyttivät uskonnollismielisiä rikkaita naisia ja vaikutusvaltaisia miehiä vastustamaan Paavalia ja Barnabasta. Vieraat ajettiin ulos kaupungista.
51 Phawulossayne Barinabassay ba baggara asay istta ixxidayssa beessanas ba too bolla diza guduula ba toope piitidi Iqooniyo gizaso bida.
He pudistivat kaupungin pölyt jaloistaan ja menivät Ikonioniin.
52 Ammaniizayti uhaaththaayssanine xiillo ayanan kuumida.
Ne, jotka olivat heidän työnsä tuloksena alkaneet uskoa Jeesukseen, saivat kokea suurta iloa, ja Herra täytti heidät Pyhällä Hengellä.
