Kitetidayta Ootho 13
1 Anxxokiyan diza wossa keeththan nabetine asttamareti deetes. Heyitika Barinabassane Negeere geetettiza simmoonara qarrena dere ass lukiyosara herodossara isfe diccida minaherane sawulera wuri isfe deetes.
Mutta Antiokian seurakunnassa oli muutamia prophetaita ja opettajia, Barnabas ja Simeon, joka Nigeriksi kutsuttiin, ja Lukius Kyreniläinen, ja Manahen, joka Herodes tetrarkan kanssa kasvatettu oli, ja Saulus.
2 Heyiti wuri Godas goyinshshene xoommishe dishin xiillo ayanay “barinabassane sawule ta istta xeeyigida ooththos taas shaaki kessite” gides.
Kuin siis nämät Herraa palvelivat ja paastosivat, sanoi Pyhä Henki: eroittakaat minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä heidät olen kutsunut.
3 Isttikka xoomii wossidi ba kushshe istta bolla wooththidape guye moyizzida.
Ja kuin he olivat paastonneet ja rukoilleet, ja kätensä heidän päällensä panneet, päästivät he heidät menemään.
4 Barinabassayne sawuley xiillo ayana kiitan dugge seleewuqiya wodhdhida, hepeeka markkaben geellidi qophphirose bida.
Ja kuin he Pyhältä Hengeltä lähetetyt olivat, menivät he Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kypriin.
5 Silmmana gizasso gakkidi ayhudista wossa keethatan xoossa qaala sabbakida, marqqosa geetettiza Yanssayka isttara biidi istta maddides.
Ja kuin he Salaminassa olivat, ilmoittivat he Jumalan sanan Juudalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palveliana.
6 Haruro biita qophphirosse ha gaxxape heni gaxxa gakkanaas kanththi kezidi phaafo gizasso gakkishin issi ayhude asashin marone wordo nabe Bariyesussa geetettiza ass demmida.
Ja kuin he sen luodon lävitse matkustaneet olivat hamaan Paphoon asti, löysivät he velhon, väärän prophetan, Juudalaisen, jonka nimi oli Barjesus,
7 Izikka issi sarigoosa phawulossa geetettiza wozanama dere ayisizzadeera isfe dees. Ha dere ayssizza addezi Xoossa qaala siiyana koydi Barinabassane Sawule xeeyigisiidees.
Joka oli maaherran Sergius Pauluksen, toimellisen miehen kanssa. Se kutsui Barnabaan ja Sauluksen tykönsä, ja halusi kuulla Jumalan sanaa.
8 Marozi Elliimassay ba sunththa birshechcha mala dere ayisizzayssi ammanontta mala dhubanas kooyidi isttara eqqetidees.
Mutta heitä vastaan seisoi Elimas velho (sillä niin tulkitaan hänen nimensä) ja pyysi kääntää maaherraa pois uskosta.
9 Phawulossa geetetida sawuley Xiillo Ayanay izan kumini maroza tishshi histti xeellidi
Mutta Saulus (joka myös Paavaliksi kutsutaan, ) oli täynnä Pyhää Henkeä, katsoi hänen päällensä,
10 “Neeno xiillootethas wursioos morkkeezo! geneyinne iitateeththi nenani kumiidayso haysso dabbuloossa noo! Goda suure ogge geelaseththafe shemipikii?
Ja sanoi: voi sinä perkeleen poika, täynnä kaikkea vilppiä ja petosta, ja kaiken vanhurskauden vihamies, et sinä lakkaa vääntelemästä Herran oikeita teitä.
11 Hekko ha7i Goda kushshey ne bolla dees. Ne qooqana, hannife guye awa poo7o issinokka beeyakka” gidees. Herakka sharumayne dhumay iza bolla wodhdhidees. Kushshe oykki bena kaallethanade koshshu hene hane gidees.
Ja nyt katso, Herran käsi on sinun päälläs; ja sinun pitää sokiana oleman eikä näkemän aurinkoa hetkessä aikaa. Ja hänen päällensä lankesi kohta synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri, etsein kuka häntä kädestä taluttais.
12 Deere aysizaysi ha hanida yooza beeyidi goda gish siyida timmiriteni malaleetidi ammanidees.
Kuin maaherra näki, mitä tapahtui, uskoi hän ja ihmetteli Herran opetusta.
13 Phawulossayne izara dizaytti Phahaaththaupe denddiidi Phinihaaththailiya geetettizasoon diza Phergen geetettizasoo markaben geli bida, Yanissay isttafe shaaketidi guye Yerusalame simmides
Mutta kuin Paavali ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, Paphosta purjehtivat, tulivat he Pamphilian Pergeen; mutta Johannes erkani heistä ja palasi Jerusalemiin.
14 Istt gidikko Phargefe danddi Phisiidiya gidooni diza gede Anxxokiya bida, Sambbata gallas Ayhudata wossa keethi geeli uttida.
Mutta he vaelsivat Pergestä ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja menivät sabbatina synagogaan, ja istuivat.
15 Musse woga maxxahaaththaatine nabeta maxxahaaththaati nabbabeetidape guye Ayhudista wossa keeththa halaqqati “nu ishaato intes hayssa asa zoorana qaalay diikko has7aite” giidi isttakko assi yediida.
Ja sitte kuin laki ja prophetat olivat luetut, lähettivät synagogan päämiehet heidän tykönsä, sanoen: miehet, rakkaat veljet, onko teillä mitään kansaa neuvomista, niin sanokaat.
16 Phawulossaykka deenddi eqqidi ba kushshera malattidi hizzgides “inteeno Isra7ele asato qasseka inteno xoossas babbizza Isra7ele dere ass gidontayto siiyite.
Niin Paavali nousi ja viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja sanoi: Israelin miehet, ja jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaat.
17 Ha Isra7eele dere Xoossi kasse nu aawatta doorides, Istti gibixxe biittan dishshin istta dhoqqu dhoqqu histtidees. Be wolliqamaq qessera heepe istta kesiides.
Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkialla käsivarrella,
18 Oyddu taammu laythth kumeth istta bazzo biitan danddaides.
Ja kärsi heidän tapojansa korvessa lähes neljäkymmentä ajastaikaa.
19 kanane biittan dizayita lappun kawoota dhayissidi istta biitta ba deretas ista gade histti latissiides.
Ja perätti kadotti Kanaanin maalla seitsemän kansaa, ja arvalla jakoi heille niiden maan.
20 Hess wuri poletiday oyddu xeistane ichchachu taammu layththata garsana. Hessafe guye nabe Samela wode gakkanaas istta pirdiza dannata immides.
Ja sitte lähes neljäsataa ja viisikymmentä ajastaikaa antoi hän heille tuomarit, Samuel prophetaan asti.
21 Hessafe guye derey ba bolla kawoo kawoothana mala Samela wossides, Xoossikka Biiname baggafe Qisse na Sa7olle isttas immides. Izika istta oyddu tammu laythth hariidees.
Ja he pyysivät sitte kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin suvusta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.
22 Sa7olle sharidape guye dawute kawooththidees, Iza gish “Ta wozinna mala haniizadene ta kooyidayssa wursi oththiza Iseeyee na dawite ta demmadis” giidi Dawite gish Xoos markkatidees.
Ja kuin hän oli sen pannut pois, herätti hän Davidin heidän kuninkaaksensa, josta hän myös todisti ja sanoi: minä löysin Davidin, Jessen pojan, miehen minun sydämeni jälkeen, joka on kaikki minun tahtoni tekevä.
23 Xoossikka ba caaqoo qaaladan ha addeeza zeereththafe ass ashshizade Yesussa isiraeles ehidees.
Tämän siemenestä on Jumala lupauksensa perään herättänyt Jesuksen Israelille Vapahtajaksi,
24 Yesussay yanape kase Yanssay Isiraele derey wuri marootethan geelidi xamaqqistana mala sabbakkidees.
Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.
25 Yanssay ba kittetidayssa pollo bolla dishe “ta intees oonna milatazzina? ta kittetidayssa gidikke haray attoshin ta izas too caamma kire birshanas besoonttadey taape guyera yana” giides.
Mutta kuin Johannes juoksun täyttänyt oli, sanoi hän: kenenkä te luulette minun olevan? En minä se ole, mutta katso, hän tulee minun jälkeeni, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen jaloista riisumaan.
26 Inteno Abirame zeerethafe yeeletida nu ishato; qasseka inte giidoonkka xoossas babbizayti wuri hayisi atooteetha kiitay kittetiday nus wursotaskko.
Miehet, rakkaat veljet, Abrahamin suvun lapset, ja jotka teissä ovat Jumalaa pelkääväiset, teille on tämän autuuden sana lähetetty.
27 Yerusalame asatine istta hallaqati Yesussa erribeytena. Gido attin isti iza bolla pirdida; hessanikka sambbatan sambbatan nabbabetiza kasse nabeta qaalay iza bolla pooletidees.
Sillä Jerusalemin asuvaiset ja heidän ylimmäisensä, ettei he tätä tunteneet, ovat he myös prophetain äänet, joita kunakin sabbatina luetaan, tuomitessansa täyttäneet.
28 Iza hayqqoos gaththiza issi gasokka isti demoontta agiikokka Philaxoossay iza bolla hayqqo pirda pirdana mala wossida.
Ja vaikka ei he yhtään kuoleman syytä löytäneet, anoivat he kuitenkin Pilatukselta, että hän piti tapettaman.
29 Iza gish xafeetidayssa isti wursi poolidape guye iza kaqqetida miiththa bollafe gaden woththidi duhaaththaon moogiida.
Ja kuin he kaikki olivat täyttäneet, mitä hänestä kirjoitettu oli, ottivat he hänen puun päältä ja panivat hautaan.
30 Gido attin Xoossi iza hayqqoppe denththides.
Mutta Jumala herätti hänen kuolleista.
31 Gallilape Yerusalame gakkanaas benara dizayitas daroo wode beettides; heeytikka ha7i iza gish deretas markkata.
Ja hän on monta päivää niiltä nähty, jotka hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin olivat menneet ylös, jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.
32 Nukka kasse Xoossi nu aawatas caqqida mishirachcho qaala intes sabbakkos.
Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen, joka isille luvattiin, että Jumala on sen meille heidän lapsillensa täyttänyt, herättäin Jesuksen.
33 Yesussa kitidi isttas caqqida qaala nus; istta nayitas poolides, Hessika mazumure maxxafan namm7anththo shemppon “ne ta na; ta nena hach yeladiis” geeteti xafeetides.
Niinkuin toisessa psalmissa kirjoitettu on: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
34 Qasseeka izi wooqqontayssanne Xoossi iza hayqqooppe denththidayssa shaakki erana mala “anjjetidayssane ammanetida Dawutte anjjoo ta intes immana” gides.
Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin armot.
35 Hessa gish harasonkka “ne geshshay hayqqi wooqana mala ne kooyaka” gees.
Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkevän.
36 Dawitey ba woden Xoossa sheene mala ooththidape guye hayqidees, kase ba aawatara mogeetiini iza ashshoy wooqqidees.
Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.
37 Xoossi iza hayqqoope denththidadeey izi gidikko wooqibeyna.
Mutta se, jonka Jumala herätti, ei ole nähnyt turmelusta.
38 Hessa gish ta ishshato nagaras marooteethi bettizay Yesussa baggara gididayss intes sabbaketidayssa errite.
Sentähden olkoon teille tiettävä, miehet, rakkaat veljet, että teille tämän kautta ilmoitetaan syntein anteeksi antamus:
39 Iza ammanizadeey wuri kase musse woga baggara deemmontta xiillotethth deemmana.
Ja kaikista niistä, joista ette voineet Moseksen lain kautta vanhurskaaksi tulla, tämän kautta jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.
40 Hessa gish kasse nabeeti “inteeno qidhdhiizayto xeellite, malalletiitenne, dhayite, intes oonikka yootin ammananas inteena metiza miishshi ta inte woden ooththana” gida qaalay inte bolla gakkontta mala naggeetite.
Katsokaat siis, ettei teidän päällenne se tule, mitä prophetain kautta sanottu on:
Katsokaat, te ylönkatsojat, ja ihmetelkäät ja hukkukaat; sillä minä teen yhden työn teidän aikananne, sen työn, jota ei teidän pidä uskoman, jos joku sanois teille.
42 Phawulossayne Barinabassay Ayhudata wossa keethafe kezzishin asay istta ha istti yootida qaala kaalliza sambbata gallas zaari yootana mala wossides.
Kuin Juudalaiset synagogasta läksivät, rukoilivat pakanat, että sabbatin välissä heille niitä sanoja puhuttaisiin.
43 Shiiqooy lalletidappe guye daroo Ayhudatine Ayhudata ammanon geelidi Xoosu goyniza asati phawuloossane Barinabassa kaallida. Phawulossanitkka istta qoofisishe istti Xoossa keyatethan minni deyana mala zoorida.
Ja kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa pysymään.
44 Kaalliza sambbata gallas kaatama asape guththati xalala attin dariza baggay wuri Goda qaala siiyana shiiqides.
Mutta sitte lähimmäisenä lepopäivänä kokoontui lähes kaikki kaupunki Jumalan sanaa kuulemaan.
45 Ayhudatikka daroo dere beeyidi qanateetethan kuumida. Phawuloossa hasa7a eqqeetishe iza cayiida.
Kuin Juudalaiset näkivät kansan, täytettiin he kateudesta, ja sanoivat vastaan niitä, mitä Paavalilta sanoittiin, sanoen vastaan ja pilkaten.
46 Phawuloossayne Barinabassay babbontta xalateththan “Xoossa qaalay kooyiro intes hasa7istanas beeses. Shin inte qaala leqqidista. Intes merina deyooy beesonttayssa interkka inte bolla piriddida gish hai nuni gede ayhude gidoontta deretakko baana koyees. Qassekka Goday nuna “ass attiza ogge biitta gaxxa gaththana mala ta nena Ayhuda gidonta deretas poo7o histta kittadis gi azazides” gida. (aiōnios g166)
Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö. (aiōnios g166)
Sillä niin on Herra meitä käskenyt: minä panin sinun pakanain valkeudeksi, ettäs olisit autuus, maan ääriin asti.
48 Ayhude gidoontta derey hassa siyidi daroo uhaaththaaetides. Goda qaalaskka boncho immidees. Medhdhina deyoos gigetida derey wuri ammanides. (aiōnios g166)
Ja kuin pakanat sen kuulivat, iloitsivat he ja kunnioittivat Herran sanaa; ja niin monta uskoi, kuin ijankaikkiseen elämään säädetty oli. (aiōnios g166)
49 Goda qaalay heran diza dere wursoso gakidees.
Ja Herran sana leveni kaikkeen siihen maakuntaan.
50 Ayhudati qass ayana hanoon kassepe miinnizayitane duussan bonchetida maccashshata hessathoka kaataman diza gita asata denththethiidi Phawulosa bollane Barinabassa bolla godetethi denththidi ba derepe kessi goddida.
Mutta Juudalaiset yllyttivät jumalisia ja kunniallisia vaimoja, niin myös kaupungin ylimmäisiä, ja kehoittivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan; ja he sysäsivät heidät ulos maansa ääristä.
51 Phawulossayne Barinabassay ba baggara asay istta ixxidayssa beessanas ba too bolla diza guduula ba toope piitidi Iqooniyo gizaso bida.
Mutta he pudistivat tomun jaloistansa heidän päällensä, ja tulivat Ikonioon.
52 Ammaniizayti uhaaththaayssanine xiillo ayanan kuumida.
Niin opetuslapset täytettiin ilolla ja Pyhällä Hengellä.
