Kitetidayta Ootho 10
1 Qissariya giza deren “Xalliyata ola asa” geetettiza olla asa garasan xeistata hallaqqa gidida issi Qornolose geetettizadey dees.
Kesareassa asui Kornelius-niminen Rooman armeijan upseeri, joka toimi komppanian päällikkönä niin kutsutussa Italian rykmentissä.
2 Izikka ba keeththa asa kumeththara ayana hanon minone Xoossu babbizade, manqotaska daroo muxxata immizadenne daroo wode xoossu wossizade.
Hän ja hänen perheensä olivat Jumalaa kunnioittavia ihmisiä. He osallistuivat juutalaisten jumalanpalveluksiin ja harjoittivat hyväntekeväisyyttä.
3 Issi gallas gaallasafe uddufun saate bolla xoossa kittanchay izas ajjutan bettidi izaako yidi “Qornolossa” gi xeeygishshin qoncceen beeyides.
Eräänä iltapäivänä kolmen aikaan Kornelius sai selvän näyn: Jumalan enkeli tuli hänen luokseen. »Kornelius!» enkeli sanoi.
4 Qornolossaykka dagamara tiishi histti xeellishe “Godo azze?” gides. kittanchaykka zaariddi “ne woossayne ne muxxatay qohaaththaistanas puude xoossa sinththi gakkides.
Mies tuijotti enkeliä kauhuissaan ja sopersi: »Mistä on kysymys?» Enkeli vastasi: »Jumala on kuullut rukouksesi ja nähnyt hyvät työsi.
5 Ne ha7i ass yophphe yeeddada Phixiroossa geetettiza simmoona xeeygssa.
Lähetä muutamia miehiä Joppeen etsimään Simon Pietaria. Hän asuu lähellä rantaa nahkuri Simonin talossa. Kutsu hänet luoksesi.»
6 Izikka abba matan diza galliba qaacciiza Simmoona soon immaththateththi dees” gides.
7 Qorinolossa hasaisida kitanchay izape shakkettidi bidape guye ba ashikaratape namm7ata qasse ayana yoos minone izas daroo ammanetiiza olla asappe issa xeeyigisidi,
Heti kun enkeli oli lähtenyt, Kornelius kutsui kaksi palvelijaansa ja erään Jumalaa kunnioittavan sotilaan, joka kuului hänen henkivartijoihinsa.
8 Izi beeydayssa wursi isttas yootidi yophphe kittidees.
Hän selosti heille, mitä oli tapahtunut, ja lähetti heidät matkaan.
9 Kittetida asati, kittetida wonteththa gallas gede kaatamaykko matishiin Phixiroossay usuppun saate gidishin wossana puude fooqqe bolla kezzides.
Seuraavana päivänä, kun miehet olivat jo lähellä Joppea, Pietari meni asuntonsa katolle rukoilemaan. Hänen oli nälkä. Odottaessaan ruuan valmistumista hän näki näyn.
10 Hessa wode izi gahaaththaiida gish qumayi buroo kaxxishin dhiskkooyi liphiphi histtini agummo malara salooy doyetin issi giita xaxetida mayoo malay oydu baggara oyketidi duge biitan woodhdhishini beeyides.
Taivas avautui, ja sieltä laskettiin maahan kuin suurta valkoista liinaa, jota pidettiin neljästä kulmasta kiinni.
12 He mayooza bolla oyddu toyi diza dumma dumma doo7ati biitara gochchetiza medhetethatine saloo bolla piradhdhiza kahaaththaotti deetes.
Liinassa oli matelijoita, lintuja ja muita eläimiä.
13 Hessa wode “Phixiroossa dendda hayita shukkada maa” giza qaalay izas siyetides.
Ääni sanoi Pietarille: »Teurasta ja syö mitä haluat.»
14 Phixiroossay qasse “Godo hayssi hanena, geeshshi gidonttaysa woykko tuna mishsha ta mulerakka ma errikke” gidees.
Pietari vastusteli: »En suinkaan, Herra. Juutalaisten lakihan kieltää tuollaisten eläinten syömisen.»
15 He kasse qaalay qasseeka nammm7anththo izaako yidi “xoossi geshshidayssa ne tuna mala qoodopa” gides.
Ääni sanoi uudelleen: »Syö vain, sillä jos Jumala pitää jotakin puhtaana, myös sinä voit sen hyväksyä.»
16 Hesikka hedzdzu too shiretti shireti izaako yidape guye mayoozi herakka pudde saloo bides.
Sama näky toistui kolme kertaa. Sitten liina nostettiin takaisin taivaaseen.
17 Phixirossaykka ba beeyda agummoza birshechcha erranas daroo metootiddi woththi denththo bolla dishshin Qornoloossay kittidda asati Simmona keeth koyishshe demmidi peenggen eqqida.
Pietari oli hämmentynyt. Mitä tuollainen näky oikein merkitsi? Mitä hänen pitäisi tehdä? Sillä välin Korneliuksen lähettämät miehet olivat löytäneet talon ja seisoivat juuri silloin portilla
18 Qaala dhoqu histtidi “Phixiroossa geetettiza Simmona sooy hayssan awani dizzee?” gi oychida.
tiedustelemassa, sielläkö Simon Pietari asui.
19 Phixiroossay ba beeydayssa woththi keessi qoopishe dishshini Xiillo Ayanay iza “Heeko hedzdzu asati nena koyetes. Dendda duge wodhdhada ista yediday tana gidida gish sidheyi bayndda isttara baa” gides.
Pietari pohti yhä näyn merkitystä, mutta Pyhä Henki sanoi hänelle: »Kolme miestä on tullut tapaamaan sinua.
Mene heidän luokseen ja lähde epäröimättä heidän mukaansa, sillä minä olen lähettänyt heidät.»
21 Phixiroossaykka duge wodhdhidi “Heko inte kooyzadey tanako. Inte yiday aazasee?” gides.
Pietari meni alas ja sanoi vieraille: »Minä olen mies jota etsitte. Mitä asiaa teillä on?»
22 Asattika izas “Nuni Xeetu olla asata halaqa Qrnolosa matappe yidos. Izikka Xoossas babbiza xiillo asanne Ayhuda asa wurso matan daroo bonchetidade. Neekka iza keeth baana malane ne giza izi siyana mala geeshsha kitanchay izas yootidees” gida.
He kertoivat hänelle Korneliuksesta, hyvästä, jumalaapelkäävästä Rooman armeijan upseerista, joka nautti kaikkien juutalaisten arvonantoa. Miehet kuvailivat, miten enkeli oli neuvonut Korneliusta etsimään Pietarin käsiinsä, jotta tämä sanoisi hänelle, mitä Jumala tahtoi hänen tekevän.
23 Phixiroossaykka asata ba soo mookki ekkidi besoon aysides. Phixirossaykka wonttetha gallas denddidi isttara bides. Yophphefe yida issi issi amaniza asati izara isife bidda.
Pietari pyysi miehet sisään ja majoitti heidät yöksi. Seuraavana päivänä he lähtivät matkaan. Muutamat Joppen uskovat tulivat mukaan.
24 Qornolossaykka ba dabbotane mata laggeta ba soon shishshidi nago bolla dishin izi namm7anththo gallas Qissariya gakkides.
Matkustettuaan vuorokauden he tulivat Kesareaan, missä Kornelius odotti heitä. Hän oli kutsunut paikalle myös sukulaisiaan ja läheisiä ystäviään.
25 Phixiroossaykka gede qorinolossa keeth geliini qorinolossay iza moki ekkidi iza too bolla hokki goyinides.
Kun Pietari tuli sisään, Kornelius heittäytyi kunnioittavasti hänen eteensä maahan.
26 Gido attin phixiroossay “Takka ne mala assekko, dendda” giidi denththides.
Pietari sanoi silloin: »Nouse toki, en minä ole mikään jumala!»
27 Phixiroossaykka iza hasaissishe izara soo gellishin daroo derey shiqii uttidayssa beeyides.
Kornelius nousi. He vaihtoivat muutaman sanan ja menivät sitten muiden luo sisälle.
28 Izikka istas “Ayhuda assi hara dere asara gagontta mala woykko hara dere ass gididayta mata shiqontta mala nu wogay digizayssa inte errista. Gido attin ta oonnakka tuna woykko izi geshsh gideena gontta mala xoossi taas qoncisides.
Pietari kertoi: »Tiedätte varmaan, että juutalaisten laki ei sallisi minun tulla luoksenne, koska te ette ole juutalaisia. Jumala osoitti minulle kuitenkin näyssä, etten saa koskaan pitää ketään alempiarvoisena.
29 Hessa gish ta xeeygetida wode hekko sidhontta yadis. Histtin inte tana aazas xeeygidakone errana koyaaysi” gides.
Siksi tulin heti kun pyysitte. Haluaisin nyt kuulla, miksi minut haettiin.»
30 Qornolossaykka “Oydu gaallasafe kase liikke hani wode gaallasafe uddufun saaten ta tasoon wossishin qopoontta booththa mayoo mayida assi yidi ta sinththan eqqiddi.
Kornelius vastasi: »Olin neljä päivää sitten juuri näihin aikoihin rukoilemassa, kun edessäni äkkiä seisoi häikäisevän kirkkaaseen viittaan pukeutunut mies.
31 Tana hizzgides (Qornolossa! Ne wossay siyetides, ne manqqotas immiza muxxatay xoossa sinththi gakkidees.
Hän sanoi, että Jumala on kuullut rukoukseni ja nähnyt hyvät työni,
32 Heesa gish Yophphe katama ass kittada phixiroossa geetettiza simmona ehiissa. Izi abba achchan galliba qaccizza Simmona keeththan immaththatetha dees) gides.
ja käski lähettää hakemaan sinua Joppesta. Hän sanoi sinun asuvan meren rannalla nahkuri Simonin talossa.
33 Takka heraka neekko ass kittadis. Ne yusaykka loo77o. Hsttikko Goday nena azazidayssa ne nus yootikko Xoossi yootidayssa neepe siyanas nu wurikka hayssan xoossa sinththan doos” gides.
Lähetin miehet heti matkaan ja olen iloinen, kun tulit näin pian. Odotamme tässä nyt kaikki Jumalan edessä, mitä hän on käskenyt sinun puhua meille.»
34 Pixirossaykka hizgi yooto oykkides “Xoossi oonnaka shaakki maadonttayssa ta tumape erradis.
Pietari vastasi: »Käsitän nyt, että Jumala on kiinnostunut muistakin kuin juutalaisista.
35 Gido attin xoossas babbizaytane xiillo ooththizayita wursi oonna baggafe gidinkka izi ekkees.
Kaikissa kansoissa on ihmisiä, jotka palvelevat häntä ja tekevät hänen mielensä mukaisia tekoja.
36 Xoossi wursos Goda gididda Yesuss kiristtossa baggara Isra7eele asas kittida saarotetha mishiracho kittayi hayssakko.
Olette varmasti kuulleet Israelin kansalle julistetusta hyvästä uutisesta: meidän ja Jumalan välillä on rauha Jeesuksen tähden. Hän on Messias, koko luomakunnan Herra.
37 Yanssay xinqqata gish sabakidappe guyepe Galilappe oykidi kumeetha Yudan handdayssa inte errista.
Tämä sanoma lähti liikkeelle Galileasta, ja Johannes Kastajan julistustoiminnan jälkeen se levisi myös kaikkialle Juudeaan.
38 Xoossi Nazirete Yesussa xiillo ayananine wolqan tiyides. Izika Xoossi izara diza gish ba gakkidasson wurson loo77o ooththishe Xaala7e godatetha garssan dizayita wursi paththides.
Tiedätte varmaan, että Jumala antoi Jeesus Nasaretilaiselle voiman ja Pyhän Hengen. Hän vaelsi ympäri maata, auttoi ihmisiä ja paransi kaikki pahojen henkien valtaan joutuneet, sillä Jumala oli hänen kanssaan.
39 Izi Ayhudata derenine Yerusalame kaataman ooththidayssa wursos nu markka. Qassekka asay iza miththa bolla kaqqi wodhides.
Me apostolit olemme omin silmin nähneet kaiken, mitä hän teki Israelissa ja Jerusalemissa – siellähän hänet murhattiin, ristiinnaulittiin.
40 Gidinkka Xoossi iza hedzdzanththo gallas heyqqope denththidesine assi iza beeyana mala ooththidees.
Kolme päivää myöhemmin Jumala kuitenkin herätti hänet eloon ja antoi muutamien todistajiksi valitsemiensa ihmisten nähdä hänet – ei kansanjoukkojen, vaan meidän, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan hänen ylösnousemuksensa jälkeen.
41 Izi bettiday asa wursos gidontta hayqqope denddin izara midayitasin izara uyyidayitas Xoossi koyro doorida nuss iza markkatsakko.
42 Izi nu dereezas sabbakkana malanne hayqqidayta bollanne paxxa dizayta bolla pirdanas xoossay shuumidayi iza gididayssa nu markkatana mala nuna azazides.
Hän käski meidän kertoa kaikille hyvän uutisen: Jumala on asettanut hänet koko maailman – elävien ja kuolleiden – tuomariksi.
43 Iza ammanidadeey wuri iza sunththan nagarafe maaro demmanayssa nabbeti izas markkatetes.
Kaikki profeetat ovat kirjoittaneet, että ne, jotka uskovat häneen, saavat hänen tähtensä synnit anteeksi.»
44 Phixiroossay hessa hasa7ishin qaala siyiizayita wursio bolla Xiilloo Ayanay wodhidese.
Pyhä Henki tuli Pietarin puhuessa kaikkiin kuulijoihin.
45 Qaxxaretidayta baggafe Phixiroossara yida amanizayit Xiillo Ayana imotethi Ayhudata gidontta asa bolla wodhishin beeyidi malaletida.
Pietarin mukana seuranneet juutalaiset ihmettelivät, kun Pyhän Hengen lahja annettiin pakanoillekin.
46 Hessika istti hara qaalan hasa7ishininne Xoossa galatishini siyiida gishshasa. He wode phixiroossay;
Siitä ei kuitenkaan ollut epäilystäkään, sillä Kornelius ja hänen vieraansa puhuivat kielillä ja kiittivät Jumalaa. Pietari kysyi: »Ei kai kenelläkään voi olla mitään sitä vastaan, että nämä ihmiset kastetaan, kun he ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin me?»
47 “Hayiti asatti nu mala Xiillo Ayana ekkida gish istt hathan xaamaqeetontta mala istta digganayi oonne?” gides.
48 Hessa gish Yesuss kiristtossa sunththan xamaqqistana mala azazidees. Hessafe guye phixiroossay guththa wode isttara danna mala woossida.
Heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Sen jälkeen Kornelius pyysi Pietaria jäämään vieraakseen muutamaksi päiväksi.
