< Psaumes 92 >
1 Au jour du sabbat. Il est bon de louer le Seigneur, et de chanter votre nom, ô Très-Haut,
Psalmi sabbatina veisattava. Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
2 Pour annoncer le matin votre miséricorde, et votre vérité pendant la nuit;
Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
3 Sur le psaltérion à dix cordes, avec un cantique sur la harpe.
Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
4 Parce que vous m’avez réjoui, Seigneur, parce que vous avez fait, et à la vue des œuvres de vos mains je tressaillirai.
Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
5 Que vos œuvres sont magnifiques, Seigneur! Vos pensées sont infiniment profondes.
Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
6 Un homme insensé ne les connaîtra pas, et un fou ne les comprendra pas.
Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.
7 Lorsque les pécheurs se seront produits au dehors comme le foin, et qu’auront apparu tous ceux qui opèrent l’iniquité.
Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.
8 Vous, au contraire, vous êtes éternellement le Très-Haut, ô Seigneur.
Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.
9 Parce que voici que vos ennemis périront, Seigneur, parce que voici que vos ennemis périront, et que seront dispersés tous ceux qui opèrent l’iniquité.
Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.
10 Et ma corne sera élevée comme la corne d’une licorne, ma vieillesse comblée d’une miséricorde abondante.
Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,
11 Mon œil a regardé d’en haut mes ennemis, et mon oreille entendra avec complaisance la ruine des méchants qui s’insurgent contre moi.
Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.
12 Le juste, comme un palmier, fleurira; comme un cèdre du Liban, il se multipliera.
Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.
13 Plantés dans la maison du Seigneur, dans les parvis de la maison de notre Dieu, ils fleuriront.
Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.
14 Ils se multiplieront encore dans une heureuse vieillesse; et ils montreront une patience persévérante,
Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,
Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.