Psaumes 77

1 Pour la fin, pour Idithun, psaume d’Asaph. De ma voix j’ai crié au Seigneur; de ma voix j’ai crié à Dieu, et il m’a prêté attention.

Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.

2 Au jour de ma tribulation j’ai recherché Dieu: mes mains durant la nuit, ont été étendues vers lui; et mon espérance n’a point été déçue.

Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.

3 Je me suis souvenu de Dieu, et j’ai été ravi de joie; je me suis exercé à méditer, et mon esprit a défailli.

Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)

4 Mes yeux ont anticipé les veilles de la nuit; j’ai été troublé, et je n’ai point parlé.

Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.

5 J’ai pensé aux jours anciens; et j’ai eu les années éternelles dans l’esprit.

Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:

6 Et j’ai médité la nuit avec mon cœur, je m’exerçais à prier et je sondais mon esprit.

Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:

7 Est-ce que Dieu nous rejettera éternellement? ou ne sera-t-il pas de nouveau plus favorable encore?

Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?

8 Ou retranchera-t-il sans fin sa miséricorde, de génération en génération?

Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?

9 Ou Dieu oubliera-t-il d’avoir pitié? ou contiendra-t-il, dans sa colère, ses miséricordes?

Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)

10 Et j’ai dit: C’est maintenant que je commence; ce changement est l’ œuvre de la droite du Très-Haut.

Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.

11 Je me suis souvenu des œuvres du Seigneur, je me souviendrai aussi de vos merveilles depuis le commencement.

Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,

12 Je méditerai sur toutes vos œuvres, et je m’exercerai dans vos desseins.

Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.

13 Ô Dieu, votre voie est sainte: quel Dieu est grand comme notre Dieu?

Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?

14 Vous êtes le Dieu qui faites des merveilles. Vous avez fait connaître parmi les peuples votre puissance;

Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.

15 Vous avez racheté par votre bras votre peuple, les fils de Jacob et de Joseph.

Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)

16 Les eaux vous ont vu, ô Dieu, les eaux vous ont vu; et elles ont craint, et les abîmes ont été troublés.

Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,

17 Il y a eu un grand bruit des eaux: les nuées ont fait entendre leur voix.

Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.

18 La voix de votre tonnerre a éclaté sur la roue.

Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.

19 Dans la mer a été votre route, et vos sentiers ont été de grandes eaux: et vos traces ne seront pas connues.

Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.

20 Vous avez conduit, comme des brebis, votre peuple par les mains de Moïse et d’Aaron.

Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.