Psaumes 69

1 Pour la fin, pour ceux qui seront changés, par David. Sauvez-moi, ô Dieu, parce que des eaux sont entrées dans mon âme.

Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

2 Je suis enfoncé dans une boue profonde et sans consistance. Je suis venu dans la profondeur de la mer, et une tempête m’a submergé.

Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.

3 Je me suis fatigué en criant, ma gorge est devenue enrouée: mes yeux défaillent, pendant que j’espère en mon Dieu.

Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.

4 Ils se sont multipliés plus que les cheveux de ma tête, ceux qui me haïssent sans sujet. Ils se sont fortifiés, ceux qui me persécutent injustement; ce que je n’avais pas pris, je l’ai pourtant payé.

Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.

5 Ô Dieu, c’est vous qui savez ma folie; et mes péchés ne vous sont point cachés.

Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.

6 Qu’ils ne rougissent pas à cause de moi, ceux qui vous attendent, Seigneur, Seigneur des armées. Qu’ils ne soient pas confondus à mon sujet, ceux qui vous cherchent, ô Dieu d’Israël.

Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.

7 Puisque c’est à cause de vous que j’ai souffert l’opprobre, et que la confusion a couvert ma face.

Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.

8 Je suis devenu étranger à mes frères, un inconnu aux fils de ma mère.

Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.

9 Parce que le zèle de votre maison m’a dévoré, et que les outrages de ceux qui vous insultaient sont tombés sur moi.

Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.

10 J’ai couvert mon âme dans le jeûne, et on m’en a fait un sujet d’opprobre.

Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.

11 Et j’ai pris pour mon vêtement un cilice, et je suis devenu pour eux un proverbe.

Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.

12 Ceux qui étaient assis à la porte de la ville parlaient contre moi, et ceux qui buvaient du vin me chantaient en dérision.

Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.

13 Pour moi, je vous adresse ma prière, Seigneur; c’est le temps de votre bienveillance, ô Dieu.

Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.

14 Retirez-moi de la fange, afin que je n’y demeure pas enfoncé; délivrez-moi de ceux qui me haïssent, et du fond des eaux.

Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.

15 Qu’une tempête d’eau ne me submerge pas, qu’un abîme ne m’engloutisse pas; qu’un puits ne referme pas sa bouche sur moi.

Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.

16 Exaucez-moi, Seigneur, parce que votre miséricorde est bienfaisante; selon la multitude de vos bontés, jetez un regard sur moi.

Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.

17 Et ne détournez pas votre face de votre serviteur; parce que je suis tourmenté, exaucez-moi promptement,

Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.

18 Soyez attentif à mon âme et délivrez-la à cause de mes ennemis: sauvez-moi.

Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.

19 C’est vous qui connaissez mon opprobre, ma confusion et ma retenue.

Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.

20 Ils sont en votre présence, tous ceux qui me tourmentent: mon cœur a attendu l’opprobre et la misère.

Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.

21 Ils m’ont donné pour nourriture du fiel, et dans ma soif ils m’ont abreuvé de vinaigre.

Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.

22 Que leur table devienne devant eux un filet, et la punition qu’ils méritent, une pierre d’achoppement.

Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.

23 Que leur yeux s’obscurcissent, afin qu’ils ne voient point: et tenez leur dos toujours courbé.

Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.

24 Répandez sur eux votre colère, et que la fureur de votre colère les saisisse.

Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,

25 Que leur habitation devienne déserte, et que dans leurs tabernacles il n’y ait personne qui habite.

Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.

26 Parce qu’ils ont persécuté celui que vous-même vous avez frappé, et qu’ils ont ajouté à la douleur de mes plaies.

Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.

27 Mettez iniquité sur leur iniquité, et qu’ils n’entrent point dans votre justice.

Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.

28 Qu’ils soient effacés du livre des vivants, et qu’avec les justes ils ne soient point écrits.

Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.

29 Pour moi, je suis pauvre et souffrant; votre secours, ô mon Dieu, m’a soutenu.

Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!

30 Je louerai le nom du Seigneur par un cantique, je le glorifierai par ma louange.

Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.

31 Et cela sera plus agréable à Dieu qu’un jeune veau qui pousse ses cornes et ses ongles.

Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.

32 Que les pauvres voient et se réjouissent: cherchez Dieu et votre âme vivra;

Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.

33 Parce que le Seigneur a exaucé les pauvres, il n’a pas méprisé ceux qui sont dans les liens.

Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.

34 Que les cieux le louent, ainsi que la terre, la mer et tous les reptiles qu’ils contiennent.

Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.

35 Parce que Dieu sauvera Sion, et que les cités de Juda seront rebâties.

Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.

36 Et la race des serviteurs de Dieu la possédera; et ceux qui aiment son nom y habiteront.

Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.