Psaumes 44
1 Pour la fin, aux fils de Coré pour l’intelligence. Ô Dieu, nous avons entendu de nos oreilles; nos pères nous ont annoncé L’œuvre que vous avez opéré dans leurs jours et dans des jours anciens.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 Votre main a détruit entièrement des nations et établi nos pères; vous avez affligé des peuples et vous les avez chassés.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 Car ce n’est point par leur glaive qu’ils se sont mis en possession d’une terre, et ce n’est point leur bras qui les a sauvés: Mais votre droite, et votre bras, et la lumière de votre visage, parce que vous vous êtes complu en eux.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 C’est vous qui êtes mon roi et mon Dieu: c’est vous qui décrétez les victoires de Jacob.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 Avec vous, nous dissiperons nos ennemis par la force; et en votre nom, nous mépriserons ceux qui s’élèvent contre nous.
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 Car ce n’est pas en mon arc que j’espérerai: et mon glaive ne me sauvera pas.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 Car vous nous avez sauvés de ceux qui nous affligeaient, et vous avez confondu ceux qui nous haïssaient.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 C’est en Dieu que nous nous glorifierons tout le jour; et c’est votre nom que nous célébrerons à jamais.
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 Mais maintenant vous nous avez repoussés, et confondus; et vous ne sortirez pas à la tête de nos armées.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 Vous nous avez fait tourner le dos à nos ennemis, et ceux qui nous haïssent arrachaient nos dépouilles.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 Vous nous avez livrés comme des brebis que l’on mange, et vous nous avez dispersés parmi les nations.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 Vous avez vendu votre peuple pour rien; et il n’y a pas eu une multitude d’acheteurs à leurs ventes.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 Vous nous avez rendu un sujet d’opprobre à nos voisins, un objet d’insulte et de dérision à ceux qui sont autour de nous.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 Vous nous avez fait la fable des nations et le secouement de tête des peuples.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 Tout le jour ma honte est devant moi, et la confusion de ma face m’a couvert entièrement,
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 À la voix de celui qui m’adresse des reproches et qui m’invective, à la face de mon ennemi et de celui qui me persécute.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 Tous ces maux sont venus sur nous et nous ne vous avons pas oublié, et nous n’avons pas iniquement agi contre votre alliance.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 Et notre cœur ne s’est pas retiré en arrière; et vous avez détourné nos sentiers de votre voie.
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 Parce que vous nous avez humiliés dans un lieu d’affliction, l’ombre de la mort nous a enveloppés.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 Si nous avons oublié le nom de notre Dieu, et si nous avons étendu nos mains vers un Dieu étranger;
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 Est-ce que Dieu ne s’en enquerra pas? Car il connaît, lui, les choses cachées du cœur.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 Puisque, à cause de vous, nous sommes mis à mort tout le jour; nous sommes regardés comme des brebis de tuerie.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Levez-vous, pourquoi dormez-vous, Seigneur? Levez-vous, et ne nous rejetez pas pour toujours.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Pourquoi détournez-vous votre face, oubliez-vous notre misère et notre tribulation?
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 Car notre âme est humiliée dans la poussière, et notre ventre est collé à la terre.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Levez-vous, Seigneur, secourez-nous, et rachetez-nous à cause de votre nom.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!
