Psaumes 107
1 Louez le Seigneur, parce qu’il est bon, parce que pour jamais est sa miséricorde.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Qu’ils le disent, ceux qui ont été rachetés par le Seigneur, qu’il a rachetés de la main d’un ennemi, qu’il a rassemblés en les retirant des contrées,
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 De l’orient et du couchant, de l’aquilon et de la mer.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 Ils ont erré dans la solitude, dans un lieu sans eau; ils n’ont pas trouvé de voie vers une cité habitée;
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Affamés et altérés, leur âme a défailli en eux-mêmes.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a arrachés à leurs nécessités pressantes.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 Et il les a conduits dans une voie droite, afin qu’ils allassent dans une cité habitable.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 Parce qu’il a rassasié l’âme vide, et qu’il a rassasié de biens l’âme affamée;
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Ceux qui étaient assis dans des ténèbres et dans l’ombre de la mort, enchaînés dans l’indigence et les fers;
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Parce qu’ils aigrirent
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 Aussi leur cœur a été humilié dans les travaux, ils ont été affaiblis, et il n’y eut personne qui les secourût.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 Et il les a tirés des ténèbres et de l’ombre de la mort, et il a rompu leurs liens.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 Parce qu’il a brisé des portes d’airain, et rompu des verroux de fer.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Il les a recueillis en les tirant de la voie de leur iniquité; car à cause de leurs injustices, ils avaient été humiliés.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 Leur âme avait eu horreur de toute nourriture; aussi ils approchèrent jusqu’aux portes de la mort.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 Il a envoyé sa parole, et il les a guéris, et il les a arrachés à leur destruction.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 Qu’ils sacrifient un sacrifice de louange, et qu’ils annoncent ses œuvres dans l’exultation.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, et qui font la manœuvre sur les grandes eaux.
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 Ceux-là même ont vu les œuvres du Seigneur, et ses merveilles dans le profond de l’abîme.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 Il a dit, et un vent de tempête s’est levé, et les flots de la mer se sont soulevés.
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 Ils montent jusqu’aux cieux, et ils descendent jusqu’aux abîmes; leur âme dans les maux se consumait.
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 Ils ont été troublés, ils ont chancelé comme un homme ivre, et toute leur sagesse a été absorbée.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 Il a changé la tempête en une brise légère, et les flots de la mer se sont tenus en silence.
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Et ils se sont réjouis de ce que les flots se tenaient en silence, et il les a conduits au port de leur désir.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Et qu’on l’exalte dans l’assemblée du peuple, et que dans la chaire des anciens, on le loue.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 Il a changé des fleuves en désert, et des cours d’eau en un sol aride,
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 Une terre fertile en un champ de sel, à cause de la malice de ceux qui y habitaient.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 Mais ensuite il a changé un désert en un étang plein d’eau, et une terre sans eau en des cours d’eaux.
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 Il a placé là ceux qui étaient affamés, et ils ont élevé une cité habitable.
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 Ils ont ensemencé des champs, et ont planté des vignes: et elles ont fait naître du fruit.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 Et il les a bénis, ils se sont multipliés, et il n’a pas diminué leurs bestiaux.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 Mais ils sont devenus en petit nombre, et tourmentés par la tribulation des maux et par la douleur.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 Le mépris s’est répandu sur leurs princes, et le Seigneur les a fait errer dans un lieu sans chemin frayé, et non dans une voie.
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 Et il a aidé le pauvre en le délivrant de son indigence, et il a fait ses familles nombreuses comme des brebis.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 Les justes verront et se réjouiront, et toute iniquité fermera sa bouche.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Qui est sage et gardera ces choses, et comprendra les miséricordes du Seigneur?
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
