Proverbes 9
1 La sagesse s’est bâtie une maison, elle a taillé sept colonnes.
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Elle a immolé ses victimes, mêlé le vin et dressé sa table.
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Elle a envoyé ses servantes pour appeler ses conviés, à la forteresse et aux murs de la cité:
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 Si quelqu’un est tout petit, qu’il vienne à moi. Et à des insensés elle a dit:
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 Venez, mangez mon pain, et buvez le vin que je vous ai mêlé.
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Quittez l’enfance, et vivez, et marchez par les voies de la prudence.
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Celui qui instruit un railleur se fait injure à lui-même; et celui qui reprend un impie se crée une tache.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Ne reprends pas un railleur, de peur qu’il ne te haïsse. Reprends un sage, et il t’aimera.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Donne à un sage une occasion, et il recevra un surcroît de sagesse. Enseigne un juste, et il se hâtera de recevoir l’instruction.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Le principe de la sagesse est la crainte du Seigneur; et la science des saints est la prudence.
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Car par moi seront multipliés tes jours, et te seront données des années de vie.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Si tu es sage, c’est pour toi-même que tu le seras; mais si tu es moqueur, seul, tu en porteras le mal.
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Une femme insensée, criarde, pleine d’attraits et ne sachant absolument rien,
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 S’est assise à la porte de sa maison, sur un siège, en un lieu élevé de la ville,
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 Afin d’appeler ceux qui passent par la voie, et qui poursuivent leur chemin:
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 Que celui qui est tout petit se détourne et vienne vers moi. Et elle a dit à un jeune homme sans cœur:
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 Des eaux dérobées sont plus douces, et un pain caché est plus suave.
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
