< Proverbes 6 >

1 Mon fils, si tu t’es rendu garant pour ton ami, et que tu aies engagé à un étranger ta main,
Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
2 Tu t’es enlacé par les paroles de ta bouche, et tu as été pris par tes propres discours.
Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
3 Fais donc ce que je dis, mon fils, délivre-toi toi-même, parce que tu es tombé dans la main de ton prochain. Cours de tous côtés, hâte-toi, réveille ton ami;
ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
4 N’accorde point de sommeil à tes yeux, et que tes paupières ne s’assoupissent point.
Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
5 Dégage-toi, comme un petit daim qui échappe de la main, et comme un oiseau qui fuit de la main d’un oiseleur.
Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Va à la fourmi, ô paresseux, et considère ses voies, et apprends la sagesse;
Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
7 La fourmi, quoiqu’elle n’ait ni chef, ni maître, ni prince,
Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
8 Prépare dans l’été sa nourriture, et rassemble durant la moisson ce qu’elle doit manger.
Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
9 Jusqu’à quand, paresseux, dormiras-tu? quand sortiras-tu de ton sommeil?
Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
10 Tu dormiras un peu, tu sommeilleras un peu, tu mettras un peu les mains l’une dans l’autre, afin que tu dormes:
Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
11 Et viendra à toi, comme un coureur de chemin, la détresse; et la pauvreté comme un homme armé. Mais si tu es actif, viendra ta moisson comme une source abondante, et la détresse fuira loin de toi.
Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
12 Un homme apostat, homme inutile, va tenant des discours pervers,
Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
13 Fait signe des yeux, frappe du pied, parle avec un doigt,
Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
14 Avec un cœur dépravé il machine le mal, et en tout temps il sème des querelles;
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
15 En un moment lui viendra sa perte, et soudain il sera brisé, et il n’aura plus de remède.
Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
16 Il y a six choses que hait le Seigneur, et la septième, son âme la déteste:
Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
17 Des yeux altiers, une langue menteuse, des mains versant un sang innocent,
Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18 Un cœur formant des pensées très mauvaises, des pieds prompts à courir au mal,
Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19 Un témoin fallacieux proférant des mensonges, et celui qui, entre des frères, sème des discordes.
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
20 Conserve, mon fils, les préceptes de ton père, et ne rejette pas la loi de ta mère.
Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
21 Lie-les dans ton cœur continuellement, et mets-les autour de ton cou.
Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
22 Lorsque tu vas et viens, qu’ils marchent avec toi: lorsque tu dors, qu’ils te gardent, et te réveillant, parle avec eux;
Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
23 Parce qu’un commandement est un flambeau, et la loi, une lumière, et que c’est la voie de la vie qu’une remontrance de discipline;
Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
24 Afin qu’ils te préservent d’une femme corrompue et de la langue flatteuse d’une étrangère.
Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
25 Que ton cœur ne se passionne point pour sa beauté; et ne sois point pris par les signes de ses yeux;
Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
26 Car le prix d’une prostituée est à peine d’un pain seul; mais une femme ravit l’âme précieuse d’un homme.
Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
27 Est-ce qu’un homme peut cacher du feu dans son sein, sans que ses vêtements s’embrasent?
Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
28 Ou marcher sur des charbons ardents, sans que soient brûlées les plantes de ses pieds?
Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
29 Ainsi celui qui s’approche de la femme de son prochain ne sera pas pur lorsqu’il l’aura touchée.
Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
30 Ce n’est pas une grande faute, lorsque quelqu’un dérobe afin de remplir son âme affamée;
Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
31 Pris, il rendra même le septuple, et il livrera tout ce qu’il a dans sa maison.
Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
32 Mais celui qui est adultère, à cause de son manque de cœur, perdra son âme;
Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
33 Il rassemble sur lui la turpitude et l’ignominie, et son opprobre ne sera pas effacé;
Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
34 Parce que la jalousie et la fureur du mari ne pardonneront pas au jour de la vengeance,
Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
35 Et il n’acquiescera aux prières de personne, et il ne recevra pas pour satisfaction les dons les plus nombreux.
Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.

< Proverbes 6 >