Proverbes 19
1 Mieux vaut un pauvre qui marche en sa simplicité qu’un riche qui tord ses lèvres et qui est insensé.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 Où n’est point la science de l’âme, il n’y a pas de bien: et celui qui hâte ses pieds tombera.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 La folie de l’homme renverse ses pas; et contre Dieu il brûle de colère en son cœur.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Les richesses donnent beaucoup de nouveaux amis; mais ceux mêmes qu’avait le pauvre se séparent de lui.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 Un témoin faux ne sera pas impuni; et celui qui dit des mensonges n’échappera pas.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Beaucoup honorent la personne d’un homme puissant, et sont amis de celui qui donne des présents.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 Les frères d’un homme pauvre le haïssent: en outre ses amis mêmes se retirent loin de lui. Celui qui court seulement après les paroles n’aura rien.
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 Mais celui qui possède de l’intelligence aime son âme, et celui qui garde la prudence trouvera des biens.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 Un faux témoin ne sera pas impuni, et celui qui dit des mensonges périra.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 À l’insensé ne conviennent pas les délices, ni à l’esclave la domination sur les princes.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 La doctrine d’un homme se connaît à sa patience, et sa gloire est de laisser de côté les choses iniques.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 Comme est le rugissement du hon, ainsi est la colère du roi; et comme la rosée qui tombe sur l’herbe, ainsi son hilarité.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 La douleur d’un père est un fils insensé; et ce sont des toits continuellement dégouttants qu’une femme querelleuse.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 La maison et les richesses sont données par les pères; mais c’est par le Seigneur proprement qu’est donnée une femme prudente.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 La paresse envoie l’assoupissement; et l’âme indolente aura faim.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 Celui qui garde le commandement garde son âme; mais celui qui néglige sa voie trouvera la mort.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 Celui-là prête à intérêt au Seigneur, qui a pitié du pauvre; et il lui rendra son bienfait.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Corrige ton fils, n’en désespère pas; mais à le tuer ne dispose pas ton âme.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 Celui qui est impatient en souffrira du dommage; et s’il prend quelque chose avec violence, il prendra encore autre chose.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Ecoute le conseil et reçois la discipline, afin que tu sois sage dans tes derniers moments.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 Il y a beaucoup de pensées dans le cœur de l’homme; mais la volonté du Seigneur demeurera à jamais.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 L’homme indigent est miséricordieux; et mieux vaut le pauvre que l’homme menteur.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 La crainte du Seigneur conduit à la vie: elle reposera dans l’abondance sans être visitée par le mal.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 Le paresseux cache sa main sous son aisselle; et il ne la porte pas à sa bouche.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 L’homme pernicieux ayant été flagellé, l’insensé deviendra plus sage: mais, si tu reprends le sage, il comprendra la discipline.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 Celui qui afflige son père et met en fuite sa mère est ignominieux et malheureux.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Ne cesse pas mon fils, d’écouter la doctrine; n’ignore pas les paroles de la science.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 Un témoin inique se raille du jugement; et la bouche des impies dévore l’iniquité.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Les jugements sont préparés pour les railleurs; et les marteaux pour frapper les corps des insensés.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
