Proverbes 15
1 Une douce réponse brise la colère: une parole dure excite la fureur.
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 La langue des sages embellit la science; la bouche des insensés fait jaillir la folie.
Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 En tout lieu, les yeux du Seigneur observent les bons et les méchants.
Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 La langue pacifique est un arbre de vie; mais celle qui est immodérée brisera l’esprit.
Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 L’insensé se moque de la discipline de son père; mais celui qui est docile aux réprimandes deviendra plus sage. Dans une abondante justice est une très grande vertu; mais les pensées des méchants seront déracinées.
Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 La maison du juste est une grande force; et dans les fruits de l’impie il n’y a que trouble.
Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 Les lèvres des sages répandront la science: le cœur des insensés sera tout à fait différent.
Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 Les victimes des impies sont abominables au Seigneur, les vœux des justes lui sont agréables.
Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 C’est une abomination pour le Seigneur, que la voie de l’impie: celui qui suit la justice est aimé de lui.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 La doctrine est odieuse à celui qui abandonne la voie de la vie; celui qui hait les réprimandes mourra.
Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11 L’enfer et la perdition sont à nu devant le Seigneur; combien plus les cœurs des fils des hommes? (Sheol h7585)
Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol h7585)
12 L’homme pernicieux n’aime pas celui qui le reprend, et ne va pas vers les sages.
Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Un cœur joyeux rassérène le visage; par la tristesse de l’âme, l’esprit est abattu.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Le cœur du sage cherche la doctrine; et la bouche des insensés se repaît d’ignorance.
Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Tous les jours du pauvre sont mauvais; l’âme tranquille est comme un continuel festin.
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Mieux vaut peu avec la crainte du Seigneur que des trésors grands et inépuisables.
Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Mieux vaut être convié à un repas d’herbes où règne la charité, qu’à manger avec de la haine un veau engraissé.
Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 L’homme colère excite des querelles; celui qui est patient apaise celles qui étaient déjà suscitées.
Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Le chemin des paresseux est comme une haie d’épines; la voie des justes est sans pierre d’achoppement.
Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 Un fils sage réjouit son père; et un homme insensé méprise sa mère.
Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 La folie est joie pour l’insensé: et l’homme prudent dirige ses pas.
Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Les pensées se dissipent là où il n’y a point de conseil; mais où il y a plusieurs conseillers, elles s’affermissent.
Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 L’homme se réjouit de la sentence sortie de sa bouche; et la parole opportune est excellente.
Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
24 Le sentier de la vie est au-dessus de l’homme instruit, afin qu’il se détourne de l’enfer le plus profond. (Sheol h7585)
Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Le Seigneur démolira la maison des superbes; et il affermira les bornes du champ de la veuve,
Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 C’est l’abomination du Seigneur que les pensées mauvaises; mais la parole pure, très belle, sera affermie par lui.
Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Celui-là trouble sa maison, qui court après l’avarice; mais celui qui hait les présents vivra. Par la miséricorde et par la foi se purifient les péchés; mais c’est par la crainte du Seigneur que chacun se détourne du mal.
Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 L’esprit du juste médite l’obéissance: la bouche des impies déborde en mauvais discours.
Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 Le Seigneur est loin des impies; et il exaucera les prières des justes.
Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 La lumière des yeux réjouit l’âme; la bonne réputation engraisse les os.
Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 L’oreille qui écoute les réprimandes de vie demeurera au milieu des sages.
Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Celui qui rejette la discipline méprise son âme: mais celui qui acquiesce aux réprimandes a du cœur.
Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 La crainte du Seigneur est une discipline de sagesse; et l’humilité précède la gloire.
Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
