Proverbes 15

1 Une douce réponse brise la colère: une parole dure excite la fureur.

Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.

2 La langue des sages embellit la science; la bouche des insensés fait jaillir la folie.

Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.

3 En tout lieu, les yeux du Seigneur observent les bons et les méchants.

Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.

4 La langue pacifique est un arbre de vie; mais celle qui est immodérée brisera l’esprit.

Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.

5 L’insensé se moque de la discipline de son père; mais celui qui est docile aux réprimandes deviendra plus sage. Dans une abondante justice est une très grande vertu; mais les pensées des méchants seront déracinées.

Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.

6 La maison du juste est une grande force; et dans les fruits de l’impie il n’y a que trouble.

Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.

7 Les lèvres des sages répandront la science: le cœur des insensés sera tout à fait différent.

Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.

8 Les victimes des impies sont abominables au Seigneur, les vœux des justes lui sont agréables.

Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

9 C’est une abomination pour le Seigneur, que la voie de l’impie: celui qui suit la justice est aimé de lui.

Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.

10 La doctrine est odieuse à celui qui abandonne la voie de la vie; celui qui hait les réprimandes mourra.

Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.

11 L’enfer et la perdition sont à nu devant le Seigneur; combien plus les cœurs des fils des hommes? (Sheol h7585)

Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)

12 L’homme pernicieux n’aime pas celui qui le reprend, et ne va pas vers les sages.

Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.

13 Un cœur joyeux rassérène le visage; par la tristesse de l’âme, l’esprit est abattu.

Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

14 Le cœur du sage cherche la doctrine; et la bouche des insensés se repaît d’ignorance.

Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.

15 Tous les jours du pauvre sont mauvais; l’âme tranquille est comme un continuel festin.

Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.

16 Mieux vaut peu avec la crainte du Seigneur que des trésors grands et inépuisables.

Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

17 Mieux vaut être convié à un repas d’herbes où règne la charité, qu’à manger avec de la haine un veau engraissé.

Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

18 L’homme colère excite des querelles; celui qui est patient apaise celles qui étaient déjà suscitées.

Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.

19 Le chemin des paresseux est comme une haie d’épines; la voie des justes est sans pierre d’achoppement.

Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.

20 Un fils sage réjouit son père; et un homme insensé méprise sa mère.

Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

21 La folie est joie pour l’insensé: et l’homme prudent dirige ses pas.

Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.

22 Les pensées se dissipent là où il n’y a point de conseil; mais où il y a plusieurs conseillers, elles s’affermissent.

Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.

23 L’homme se réjouit de la sentence sortie de sa bouche; et la parole opportune est excellente.

Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.

24 Le sentier de la vie est au-dessus de l’homme instruit, afin qu’il se détourne de l’enfer le plus profond. (Sheol h7585)

Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol h7585)

25 Le Seigneur démolira la maison des superbes; et il affermira les bornes du champ de la veuve,

Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.

26 C’est l’abomination du Seigneur que les pensées mauvaises; mais la parole pure, très belle, sera affermie par lui.

Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.

27 Celui-là trouble sa maison, qui court après l’avarice; mais celui qui hait les présents vivra. Par la miséricorde et par la foi se purifient les péchés; mais c’est par la crainte du Seigneur que chacun se détourne du mal.

Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.

28 L’esprit du juste médite l’obéissance: la bouche des impies déborde en mauvais discours.

Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.

29 Le Seigneur est loin des impies; et il exaucera les prières des justes.

Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.

30 La lumière des yeux réjouit l’âme; la bonne réputation engraisse les os.

Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.

31 L’oreille qui écoute les réprimandes de vie demeurera au milieu des sages.

Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.

32 Celui qui rejette la discipline méprise son âme: mais celui qui acquiesce aux réprimandes a du cœur.

Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.

33 La crainte du Seigneur est une discipline de sagesse; et l’humilité précède la gloire.

Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.