Lamentations 5
1 Souvenez-vous, Seigneur, de ce qui nous est arrivé; considérez et regardez notre opprobre.
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
2 Notre héritage est passé à des ennemis, nos maisons à des étrangers.
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
3 Nous sommes devenus comme des orphelins sans pères, et nos mères comme des veuves.
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
4 Nous avons bu notre eau à prix d’argent, nous avons acheté chèrement notre bois.
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
5 Nous étions conduits par des chaînes attachées à nos cous, à ceux qui étaient fatigués on ne donnait pas de repos.
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
6 Nous avons donné la main à l’Egypte et aux Assyriens, afin de nous rassasier de pain.
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
7 Nos pères ont péché, et ils ne sont plus; et nous, nous avons porté leurs iniquités.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
8 Des esclaves nous ont dominés; il n’y a eu personne qui nous arrachât de leur main.
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
9 Au péril de nos âmes, nous allions nous chercher du pain à la face du glaive du désert.
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
10 Notre peau, comme un four, a été brûlée par les ardeurs de la faim.
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
11 Ils ont humilié des femmes dans Sion, et des vierges dans les cités de Juda,
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
12 Des princes ont été pendus par la main; on n’a pas révéré la face des vieillards.
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
13 Ils ont indignement abusé des jeunes hommes; et des enfants ont succombé sous le bois.
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
14 Des vieillards ont abandonné les portes, et de jeunes hommes, le chœur des joueurs de psaltérion.
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
15 La joie de notre âme a fait défaut; notre chœur a été changé en deuil.
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
16 Elle est tombée, la couronne de notre tête; malheur à nous, parce que nous avons péché!
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
17 À cause de cela, notre cœur est devenu triste; pour cela, nos yeux se sont couverts de ténèbres.
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
18 À cause de la montagne de Sion, qui a été détruite, les renards s’y sont promenés.
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
19 Mais vous, Seigneur, vous demeurerez éternellement; votre trône subsistera dans toutes les générations.
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
20 Pourquoi nous oublierez-vous à jamais? Pourquoi nous abandonnerez-vous dans la longueur des jours?
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
21 Convertissez-nous à vous, et nous serons convertis; Seigneur, renouvelez nos jours comme au commencement.
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
22 Mais nous rejetant, vous nous avez repoussés; vous êtes extrêmement irrité contre nous.
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
