Lamentations 3
1 Je suis un homme voyant ma misère sous la verge de son indignation.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 Il m’a conduit et amené dans les ténèbres et non à la lumière.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 C’est seulement contre moi qu’il tourne et retourne sa main durant tout le jour.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 Il a fait vieillir ma peau et ma chair, il a brisé mes os.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 Il a bâti autour de moi, et il m’a environné de fiel et de peine.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 Il m’a mis dans des lieux ténébreux comme les morts éternels.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Il a bâti autour de moi, afin que je ne sorte pas; il a appesanti mes fers aux pieds.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Mais lors même que je crierais et que je prierais, il a repoussé ma prière.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 Il a fermé mes voies avec des pierres de taille, il a détruit mes sentiers.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Il est devenu pour moi un ours en embuscade, un lion dans des lieux cachés.
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 Il a détruit mes sentiers et il m’a brisé, il m’a mis dans la désolation.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 Il a tendu son arc, il m’a fait comme le but de ses flèches.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 Il a lancé dans mes reins les filles de son carquois.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 Je suis devenu la raillerie de tout mon peuple, leur chanson durant tout le jour.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 Il m’a rempli d’amertume, il m’a enivré d’absinthe.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 Et il a brisé toutes mes dents, il m’a nourri de cendre.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Et mon âme a été éloignée de la paix, et j’ai oublié le bonheur.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Et j’ai dit: Elle a péri, ma fin, et ce que j’espérais du Seigneur.
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Souvenez-vous de ma pauvreté, et de l’excès commis contre moi, de l’absinthe et du fiel.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 J’en conserverai toujours la mémoire, et mon âme séchera en moi de douleur.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 Je repasserai ces choses dans mon cœur, c’est pourquoi j’espérerai.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 C’est grâce aux miséricordes du Seigneur que nous n’avons pas été consumés; c’est parce que ses bontés n’ont pas fait défaut.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Elles se renouvellent au point du jour; votre fidélité est grande.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Mon partage est le Seigneur, a dit mon âme; à cause de cela je l’attendrai.
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 Le Seigneur est bon à ceux qui espèrent en lui, à l’âme qui le recherche.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 Il est bon d’attendre en silence le salut de Dieu.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 Il est bon à l’homme de porter un joug dès sa jeunesse.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Il s’assiéra solitaire, et il se taira, parce qu’il a mis ce joug sur lui.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Il mettra sa bouche dans la poussière, pourvoir si par hasard il y a espérance.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Il tendra la joue à celui qui le frappera, il sera rassasié d’opprobres.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Parce que le Seigneur ne rejettera pas toujours;
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 Parce que s’il a rejeté, il aura aussi pitié selon la multitude de ses miséricordes.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Car il n’a pas humilié d’après son cœur, il n’a pas rejeté les fils des hommes,
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 Afin de fouler sous ses pieds tous les captifs de la terre,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 Afin de faire incliner le droit de l’homme devant la face du Très-Haut.
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 Perdre un homme dans son jugement, le Seigneur ne le sait pas.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Qui est celui qui a dit qu’une chose se fît, le Seigneur ne l’ayant pas commandé?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 De la bouche du Très-Haut, les maux et les biens ne sortiront-ils pas?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Pourquoi a murmuré l’homme vivant, l’homme, de la punition de ses péchés?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Scrutons nos voies, interrogeons-les, et retournons au Seigneur.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Elevons nos cœurs avec nos mains vers le Seigneur qui est dans les cieux.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 Nous, nous avons iniquement agi, et au courroux nous vous avons provoqué, c’est pour cela que vous êtes inexorable.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 Vous vous êtes enveloppé dans votre fureur, et vous nous avez frappés; vous avez tué et vous n’avez pas épargné.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Vous avez mis une nuée devant vous, afin que la prière ne passe pas.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 Comme une plante arrachée et rejetée, vous m’avez mis au milieu des peuples.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 Tous nos ennemis ont ouvert la bouche contre nous.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 La prophétie nous est devenue effroi, lacs et ruine.
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Mon œil a fait couler des courants d’eaux sur la ruine de la fille de mon peuple.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Mon œil s’est affligé, et ne s’est pas tu, de ce qu’il n’y avait point de repos,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 Jusqu’à ce que le Seigneur regardât et vît des cieux.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Mon œil a tourmenté mon âme à cause de toutes les filles de ma ville.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Ils m’ont pris à la chasse comme un oiseau, mes ennemis, sans sujet.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Ma vie est tombée dans la fosse, et ils ont posé une pierre sur moi.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Des eaux se sont débordées sur ma tête; j’ai dit: Je suis perdu.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 J’ai invoqué votre nom, Seigneur, du lac le plus profond.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Vous avez entendu ma voix; ne détournez pas votre oreille de mes sanglots et de mes cris.
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Vous vous êtes approché de moi un jour, quand je vous ai invoqué; vous avez dit: Ne crains pas.
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Vous avez jugé, Seigneur, la cause de mon âme, rédempteur de ma vie.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 Vous avez vu. Seigneur, leur iniquité contre moi; jugez leur jugement.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Vous avez vu toute leur fureur, toutes leurs pensées contre moi.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Vous avez entendu leurs outrages, Seigneur, toutes leurs pensées contre moi;
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 Les lèvres de ceux qui s’élèvent contre moi, et leurs projets contre moi tout le jour.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Quand ils sont assis, et quand ils se lèvent, voyez, je suis l’objet de leurs chansons.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 THAU. Vous leur rendrez la pareille, Seigneur, selon les œuvres de leurs mains.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 THAU. Vous leur mettrez comme un bouclier sur le cœur, la peine dont vous les accablerez.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 THAU. Vous les poursuivrez dans votre fureur, et vous les briserez sous le ciel. Seigneur.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
