Job 8
1 Mais, répondant, Baldad, le Suhite, dit:
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 Jusques à quand diras-tu de telles choses, et les paroles de ta bouche seront-elles comme un vent qui souffle de tout côté?
Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
3 Est-ce que Dieu pervertit le jugement, ou le Tout-Puissant subvertit-il la justice?
Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
4 Quand même tes enfants auraient péché contre lui, et qu’il les aurait abandonnés à la main de leur iniquité,
Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
5 Si toi cependant tu te lèves au point du jour pour aller vers Dieu, et que tu pries le Tout-Puissant;
Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
6 Si tu marches pur et droit, aussitôt il s’éveillera pour toi, et il donnera la paix à la demeure de ta justice;
Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
7 Tellement que, si tes premiers biens ont été peu de chose, tes derniers seront extrêmement augmentés.
Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
8 Interroge, en effet, la génération passée, et consulte avec soin la mémoire des pères;
Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
9 (Car nous sommes d’hier, et nous ignorons que nos jours sur la terre sont comme une ombre.)
Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
10 Et eux-mêmes t’instruiront; ils te parleront, et c’est de leur cœur qu’ils tireront leurs paroles
Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
11 Est-ce que le jonc peut verdir sans humidité, ou le carex croître sans eau?
Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
12 Lorsqu’il est encore en fleur, et qu’il n’a pas été cueilli par une main, il sèche avant toutes les herbes.
Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
13 Ainsi sont les voies de tous ceux qui oublient Dieu, et ainsi périra l’espoir de l’impie.
Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
14 Sa folie ne lui plaira pas, et sa confiance est comme la maison de l’araignée,
Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
15 Il s’appuiera sur sa maison, et elle ne tiendra pas debout; il l’étayera, et elle ne subsistera pas.
Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
16 Il paraît humide avant que vienne le soleil, et à son lever, son germe sortira de terre.
Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17 Ses racines se multiplieront sur un tas de pierres, et il s’arrêtera parmi des cailloux.
Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18 Si on l’arrache de sa place, elle le reniera et dira: Je ne te connais pas.
Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19 C’est là, en effet, la joie de sa voie, que d’autres germent ensuite de la terre.
Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20 Dieu ne rejette pas un homme simple, et il ne tendra pas la main à des méchants,
Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21 Jusqu’à ce qu’un sourire remplisse ta bouche et un cri de joie tes lèvres.
Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22 Ceux qui te haïssent seront couverts de confusion, et le tabernacle des impies ne subsistera pas.
Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
