Job 34

1 C’est pourquoi continuant son discours, Eliu dit encore ceci:

Ja Elihu vielä sanoi:

2 Sages, écoutez mes paroles, et vous, savants, prêtez-moi attention;

Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.

3 Car l’oreille discerne les paroles comme le palais juge des mets par le goût.

Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.

4 Formons-nous un jugement, et voyons entre nous ce qu’il y a de mieux.

Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.

5 Job a dit: Je suis juste, et Dieu détruit mon bon droit.

Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.

6 Car dans le jugement porté contre moi, il y a fausseté: une flèche ardente m’a percé sans qu’il y ait en moi aucun péché.

Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.

7 Quel est l’homme comme est Job, qui boit la dérision comme l’eau;

Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,

8 Qui marche avec ceux qui opèrent l’iniquité, et chemine avec les hommes impies?

Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?

9 Car il a dit: L’homme ne plaira pas à Dieu, quand même il aurait couru avec lui.

Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.

10 C’est pourquoi, hommes sensés, écoutez-moi: Loin de Dieu l’impiété, et loin du Tout-Puissant l’iniquité!

Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.

11 Car il rendra à l’homme selon ses œuvres, et il traitera chacun selon ses voies.

Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.

12 Certainement Dieu ne condamnera pas sans sujet, et le Tout-Puissant ne détruira pas le bon droit.

Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.

13 Quel autre que lui a-t-il constitué sur la terre? ou qui a-t-il établi sur l’univers, qu’il a formé?

Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?

14 S’il dirigeait vers lui son cœur, il attirerait à soi son esprit et son souffle.

Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.

15 Toute chair périrait en même temps, et l’homme retournerait en cendre.

Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.

16 Si donc tu as l’intelligence, écoute ce que l’on dit, et sois attentif à mes paroles.

Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.

17 Est-ce que celui qui n’aime pas la justice, peut être guéri? et comment toi condamnes-tu si hautement celui qui est juste?

Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?

18 Celui qui dit à un roi: Apostat; qui appelle les grands impies;

Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!

19 Qui ne fait point acception de la personne des princes, qui n’a pas connu un tyran, lorsqu’il disputait contre un pauvre, parce que tous les hommes sont l’ouvrage de ses mains.

Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.

20 Ils mourront tout à coup, et au milieu de la nuit les peuples se troubleront, ils passeront et le violent sera emporté sans la main de l’homme.

Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.

21 Car les yeux de Dieu sont sur les voies des hommes, et il considère tous leurs pas.

Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.

22 Il n’y a pas de ténèbres, et il n’y a pas d’ombre de mort, où puissent se cacher ceux qui opèrent l’iniquité.

Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.

23 Car il n’est plus au pouvoir de l’homme de venir devant Dieu en jugement.

Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.

24 Il en brisera une multitude innombrable, et il en établira d’autres à leur place.

Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;

25 Car il connaît leurs œuvres, et c’est pourquoi il fera venir la nuit, et ils seront brisés.

Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.

26 Il les a frappés comme impies, dans un lieu où on les voyait.

Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,

27 Eux qui, de propos délibéré, se sont retirés de lui, et n’ont pas voulu comprendre toutes ses voies;

Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;

28 En sorte qu’ils ont fait parvenir jusqu’à lui le cri de l’indigent, et qu’il a entendu la voix des pauvres.

Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.

29 Car, lui accordant la paix, qui est celui qui condamnera? et s’il cache son visage aux nations et à tous les hommes, qui est-ce qui pourra le contempler?

Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?

30 C’est lui qui fait régner un homme hypocrite, à cause des péchés du peuple.

Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.

31 Puis donc que j’ai parlé à Dieu, je ne t’empêcherai pas de parler aussi.

Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.

32 Si j’ai erré, instruis-moi; si j’ai parlé iniquité, je n’ajouterai plus rien.

Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.

33 N’est-ce pas à toi que Dieu demande compte de cette iniquité qui t’a déplu? car c’est toi qui as commencé à parler, et non pas moi; si tu sais quelque chose de meilleur, parle.

Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.

34 Que des hommes intelligents me parlent, et qu’un homme sage m’écoute.

Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.

35 Pour Job, il a parlé follement, et ses paroles n’annoncent pas la science.

Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.

36 Mon père, que Job soit éprouvé jusqu’à la fin; ne cessez point de frapper un homme d’iniquité.

Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.

37 Parce qu’il ajoute à ses péchés le blasphème, qu’il soit, malgré cela, pressé par nos raisons; et qu’alors il appelle Dieu en jugement par ses discours.

Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.