< Job 23 >
1 Mais, répondant, Job dit:
Job vastasi ja sanoi:
2 Maintenant encore mes paroles sont pleines d’amertume, et la violence de ma plaie s’est plus aggravée que mes gémissements.
"Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
3 Qui m’accordera que je sache trouver Dieu, et arriver jusqu’à son trône?
Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
4 J’exposerai ma cause devant lui, et je remplirai ma bouche de récriminations,
Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
5 Afin que je sache les paroles qu’il me répondra, et que je comprenne ce qu’il me dira.
Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
6 Je ne veux pas qu’il lutte contre moi avec beaucoup de force, ni qu’il m’accable par le poids de sa grandeur.
Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
7 Qu’il mette en avant contre moi l’équité, et ma cause obtiendra la victoire.
Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
8 Si je vais à l’orient, il ne paraît pas; si à l’occident, je ne l’aperçois point.
Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
9 Si c’est à gauche, que ferai-je? je ne l’atteindrai pas; si je me tourne à droite, je ne le verrai pas.
jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
10 Mais pour lui, il connaît ma voie, et il m’a éprouvé comme l’or qui passe par le feu.
Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
11 Mon pied a suivi ses traces; j’ai gardé sa voie, et je ne m’en suis pas détourné,
Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
12 Je ne me suis pas écarté des commandements sortis de ses lèvres, et j’ai caché dans mon sein les paroles de sa bouche.
Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
13 Car lui est seul Tout-Puissant, et personne ne peut détourner sa pensée; et tout ce que son âme a voulu, elle l’a fait.
Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
14 Quand il aura accompli en moi sa volonté, il aura encore un grand nombre de moyens semblables à sa disposition.
Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
15 Et c’est pour cela qu’à sa face je suis troublé, et que, le considérant, je suis agité par la crainte.
Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
16 Dieu a amolli mon cœur, et, le Tout-Puissant m’a épouvanté.
Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
17 Car je n’ai pas péri à cause des ténèbres qui me pressent, et une obscurité n’a pas couvert ma face.
Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."