Job 22
1 Alors, répondant, Eliphaz, le Thémanite, dit:
Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
2 Est-ce qu’un homme peut être comparé à Dieu, quand il serait d’une science parfaite?
Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
3 Que sert à Dieu que tu sois juste? ou quel bien lui fais-tu si ta voie est sans tache?
Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
4 Est-ce en craignant qu’il t’accusera, et qu’il viendra avec toi en jugement,
Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
5 Et non pas à cause de ta malice très grande et de tes infinies iniquités?
Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
6 Car tu as retenu le gage de tes frères sans raison, et tu as dépouillé de leurs vêtements ceux qui étaient nus.
Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
7 Tu n’as pas donné de l’eau à celui qui était épuisé de lassitude, et à celui qui avait faim tu as soustrait du pain.
Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
8 Par la force de ton bras tu possédais ta terre, et, étant le plus puissant, tu la conservais.
Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
9 Tu as renvoyé les veuves les mains vides, et tu as brisé les bras des orphelins.
Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
10 C’est pour cela que tu es environné de pièges, et qu’une frayeur soudaine te trouble.
Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
11 Et tu pensais que tu ne verrais point de ténèbres, et que tu ne serais pas accablé par un impétueux débordement d’eaux.
Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
12 Ne songes-tu pas que Dieu est plus élevé que le ciel, et qu’il est au-dessus du sommet des étoiles?
Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
13 Et tu dis: Mais que connaît Dieu? car c’est comme à travers d’une profonde obscurité qu’il juge.
Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
14 Des nuées le cachent; il ne considère pas ce qui est de nous, et il parcourt les pôles du ciel.
Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
15 Est-ce que tu désires suivre le sentier des siècles, qu’ont foulé des hommes iniques,
Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
16 Qui ont été enlevés avant leur temps, et dont un fleuve a renversé le fondement?
Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
17 Qui disaient à Dieu: Retire-toi de nous; et qui estimaient que le Tout-Puissant ne pouvait rien faire;
Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
18 Quoique ce fût lui qui eût rempli leurs maisons de biens. Que leur sentiment soit loin de moi!
Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
19 Les justes les verront et ils se réjouiront, et l’innocent se moquera d’eux.
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
20 Est-ce que leur élévation n’a pas été entièrement détruite? et leurs restes, un feu ne les a-t-il pas dévorés?
Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
21 Soumets-toi donc à Dieu, et tu auras la paix; et par là tu auras des fruits excellents.
Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
22 Reçois de sa bouche sa loi, et mets ses discours dans ton cœur.
Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
23 Si tu reviens au Tout-Puissant, tu seras rétabli, et tu éloigneras l’iniquité de ton tabernacle.
Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
24 Il te donnera au lieu de terre, un rocher, et au lieu d’un rocher, des torrents d’or.
Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
25 Et le Tout-Puissant sera contre tes ennemis, et l’argent sera mis en monceaux pour toi.
Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
26 Alors tu abonderas en délices dans le Tout-Puissant, et tu élèveras ta face vers Dieu.
Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
27 Tu le prieras, et il t’exaucera, et tu acquitteras tes vœux.
Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
28 Tu décideras une chose, et elle se réalisera pour toi, et sur tes voies brillera la lumière.
Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
29 Car celui qui aura été humilié sera dans la gloire; et celui qui aura baissé les yeux, celui-là même sera sauvé,
Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
30 L’innocent sera sauvé, mais il sera sauvé à cause de la pureté de ses mains.
Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
