Job 20

1 Alors, répondant, Sophar, le Naamathite, dit:

Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:

2 C’est pour cela que mes différentes pensées se succèdent, et que mon esprit est entraîné dans des sentiments divers.

"Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.

3 J’écouterai la doctrine en vertu de laquelle tu m’accuses, et l’esprit de mon intelligence répondra pour moi.

Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.

4 Ce que je sais être dès le principe, depuis que l’homme a été placé sur la terre,

Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?

5 C’est que la gloire des impies a été courte et la joie de l’hypocrite comme un moment.

Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.

6 Si son orgueil s’élève jusqu’au ciel, et que sa tête touche les nues,

Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,

7 Il périra à la fin comme un fumier, et ceux qui l’avaient vu diront: Où est-il?

katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?

8 Comme un songe qui s’envole, on ne le verra plus; il passera comme une vision de nuit.

Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.

9 L’œil qui l’avait vu ne le verra pas; et son lieu ne le regardera plus.

Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.

10 Ses enfants dépériront par l’indigence, et ses mains lui rendront la douleur qu’il a faite aux autres.

Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.

11 Ses os seront remplis des vices de sa jeunesse, et ces vices dormiront avec lui dans la poussière,

Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.

12 Car, comme le mal est doux à sa bouche, il le cachera sous sa langue.

Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,

13 Il le ménagera, et il ne le laissera pas, mais il le tiendra caché dans sa gorge.

säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,

14 Son pain dans ses entrailles, au dedans de lui, se changera en fiel d’aspic.

niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.

15 Il vomira les richesses qu’il a dévorées, et Dieu les arrachera de ses entrailles.

Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.

16 Il sucera la tête des aspics, et la langue d’une vipère le tuera.

Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.

17 (Qu’il ne voie point couler les ruisseaux d’un fleuve, et les torrents de miel et de beurre).

Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.

18 Il expiera tout ce qu’il a fait, et cependant il ne sera pas consumé; c’est selon les richesses qu’il a acquises qu’il aura à souffrir,

Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.

19 Parce qu’en les brisant, il a dépouillé les pauvres; il a ravi une maison qu’il n’a pas bâtie.

Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.

20 Son ventre n’a pas été rassasié; et lorsqu’il aura eu ce qu’il avait convoité, il ne pourra pas le posséder.

Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.

21 Il n’est rien resté de ses vivres; et à cause de cela rien ne lui demeurera de ses biens.

Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.

22 Lorsqu’il se sera rassasié, il sera oppressé et étouffé de chaleur, et toute sorte de douleurs fondront sur lui.

Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.

23 Puisse son ventre être rempli, en sorte que Dieu envoie contre lui la colère de sa fureur, et qu’il fasse pleuvoir sur lui ses foudres!

Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.

24 Il échappera à des armes de fer, mais il sera transpercé par un arc d’airain.

Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;

25 Un glaive tiré et sortant de son fourreau étincellera dans son amertume; d’horribles spectres iront et viendront sur lui.

kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,

26 Toutes sortes de ténèbres sont fermées à ses caches; un feu qui ne s’allume point le dévorera; il sera affligé, se trouvant délaissé dans son tabernacle.

kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.

27 Les cieux révéleront son iniquité, et la terre s’élèvera contre lui.

Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.

28 Les rejetons de sa maison seront exposés à la violence; ils seront enlevés au jour de la fureur de Dieu.

Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.

29 Voilà la part d’un homme impie, faite par Dieu, et l’héritage réservé à ses paroles par le Seigneur.

Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."