Isaïe 24
1 Voici que le Seigneur dévastera la terre, et il la mettra à nu, et il affligera sa face, et il dispersera ses habitants.
Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, ja kukistaa, mitä siinä on, ja hävittää sen asuvaiset.
2 Et comme sera le peuple, ainsi sera le prêtre; et comme l’esclave, ainsi son maître; comme la servante, ainsi sa maîtresse; comme l’achetant, ainsi celui qui vend; comme le prêteur, ainsi celui qui emprunte; comme celui qui redemande, ainsi celui qui doit.
Ja papeille tapahtuu niinkuin kansallekin, herralle niinkuin palveliallekin, emännälle niinkuin piiallekin, myyjälle niinkuin ostajallekin, lainaajalle niinkuin lainaksi ottajallekin, korkorahan ottajlle niinkuin antajallekin.
3 Par la dévastation sera dévastée la terre, et par le pillage elle sera pillée; car le Seigneur a prononcé cette parole.
Sillä maan pitää peräti tyhjäksi ja kokonansa ryöstetyksi tuleman; sillä Herra on tämän sanonut.
4 La terre a pleuré, et elle s’est dissoute, et elle s’est affaiblie; l’univers s’est dissous et la hauteur du peuple de la terre a été abaissée.
Maa on surkia ja hävitetään, maa pelehtyy ja häviää; kansan ylimmäiset nääntyvät maassa.
5 Et la terre a été infectée par ses habitants, parce qu’ils ont transgressé les lois, changé le droit, rompu l’alliance éternelle.
Maa on saastaiseksi tullut asuvaisistansa; sillä he tekevät lakia vastaan ja muuttavat säädyt, ja luopuvat ijankaikkisesta liitosta.
6 À cause de cela, la malédiction dévorera la terre, et ses habitants pécheront; et à cause de cela ceux qui la cultivent deviendront insensés, et peu d’hommes seront laissés.
Sentähden kuluttaa kirous maan ja sen asuvaiset hävitetään; sentähden maan asuvaiset kuivettuvat, niin että vähä jää väkeä.
7 La vendange a pleuré, la vigne a langui, tous ceux qui se réjouissaient de cœur ont gémi.
Viina katoo, viinapuu surkastuu, ja kaikki, jotka sydämestänsä iloisina olivat, huokaavat.
8 La joie des tambours a cessé, le bruit de ceux qui se livraient à l’allégresse s’est calmé, le doux son de la harpe est devenu muet.
Vaskirumpuin riemu taukoo, iloitsevaisten ilo puuttuu, kanteleiden riemu loppuu.
9 On ne boira pas le vin au milieu des chants; amère sera toute liqueur pour ceux qui la boiront.
Ei lauleta viinaa juotaissa, ja hyvä juoma on karvas juoville.
10 Elle a été brisée, la cité de vanité; toute maison a été fermée, personne n’y entrant.
Tyhjä kaupunki on kukistettu maahan; kaikki huoneet ovat teljetyt, niin ettei yksikään sinne mene.
11 Il y aura une clameur sur les places publiques, au sujet du vin. Toute allégresse a été abandonnée; la joie de la terre a été transférée.
Viinan puutteen tähden valitetaan kaduilla: kaikki ilo on pois, kaikki maan riemu on matkassansa.
12 Il n’est resté dans la ville qu’une solitude, et la calamité pèsera sur les portes.
Ei ole muuta jäänyt kaupunkiin kuin hävitys, ja portit ovat autiot.
13 Car ce qui restera au milieu de la terre, au milieu des peuples, sera comme quelques olives, qu’on abat de l’olivier, quand elles y sont demeurées, et comme des grappes de raisin, lorsque la vendange est finie.
Sillä kansalle tapahtuu myös maassa niinkuin öljypuillekin, koska siitä on poimittu; niinkuin sitte poimittaisiin kuin oikia viinan kokousaika on pois.
14 Ceux-ci élèveront leur voix, et entonneront des louanges; lorsque le Seigneur aura été glorifié, ils feront; entendre des cris de la mer.
Ne korottavat äänensä ja iloitsevat; Herran kunniasta he iloitsevat, hamasta merestä asti.
15 À cause de cela glorifiez le Seigneur par de bonnes doctrines; dans les îles de la mer, glorifiez le nom du Seigneur Dieu d’Israël.
Niin kiittäkäät nyt Herraa laaksoissa, luodoissa Herran, Israelin Jumalan nimeä.
16 Des extrémités de la terre nous avons entendu des louanges, la gloire du juste. Et j’ai dit: Mon secret est pour moi, mon secret est pour moi, malheur à moi; prévariquant ils ont prévariqué, et de la prévarication des transgresseurs ils ont prévariqué.
Me kuulemme kiitosvirren maailman äärestä, vanhurskaalle kunniaksi. Ja minun pitää sanoman: miksi minä olen niin laiha? miksi minä olen niin laiha? voi minua! sillä ylönkatsojat ylönkatsovat, ja ylönkatsojat ylönkatsovat,
17 L’effroi et la fosse et le lacs pour toi, qui es habitant de la terre.
Sentähden tulee teidän asuvainne päälle maassa hämmästys, kuoppa ja paula.
18 Et il arrivera que celui qui aura fui à la voix de l’effroi tombera dans la fosse; et que celui qui sera dégagé de la fosse sera retenu par le lacs; parce que les cataractes des cieux se sont ouvertes, et que les fondements de la terre seront ébranlés.
Ja jos joku pakenis hämmästyksen huutoa, niin hän kuitenkin putoo kuoppaan; ja jos hän pääsee kuopasta ylös, niin hän kuitenkin käsitetään paulaan, sillä korkeuden akkunat avataan, ja maan perustukset vapisevat.
19 Par le déchirement sera déchirée la terre, par le brisement sera brisée la terre, par l’ébranlement sera ébranlée la terre;
Maan käy aivan pahoin: ei sen pidä ollenkaan menestymän, vaan pitää peräti raukeaman.
20 Par le chancellement chancellera la terre comme un homme ivre; et elle sera enlevée comme une tente dressée pour une seule nuit; et son iniquité l’accablera, et elle tombera, et elle ne se relèvera plus.
Maan pitää kovin hoiperteleman niinkuin juopuneen, ja vietämän pois niinkuin majan; sillä sen pahat teot painavat sen, niin että sen pitää lankeeman, ja ei enään nouseman.
21 Et il arrivera qu’en ce jour-là le Seigneur visitera la milice du ciel en haut, et les rois de la terre sur la terre.
Silloin on Herra etsivä sitä korkiaa sotaväkeä, joka korkeudessa on, ja maan kuninkaita, jotka ovat maan päällä.
22 Ils seront assemblés dans la fosse, comme un seul faisceau, et ils y seront renfermés en prison; et, après bien des jours, ils seront visités.
Että he kootaan yhteen niinkuin kuopassa sidotut, ja pitää oleman suljetut vankeudessa, ja suuren ajan perästä taas etsittämän.
23 Et la lune rougira, et le soleil sera confondu, lorsque le Seigneur des armées régnera sur la montagne de Sion et dans Jérusalem, et qu’en présence de ses anciens il sera glorifié.
Ja kuun pitää häpeemän, ja auringon ujoileman, koska Herra Zebaot on tuleva kuninkaaksi Zionin vuorella ja Jerusalemissa; ja hänen vanhimpainsa edessä pitää kunnia oleman.
