< Osée 14 >

1 Convertis-toi, Israël, au Seigneur ton Dieu, puisque tu es tombé par ton iniquité.
Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
2 Prenez avec vous des paroles de pénitence, et convertissez-vous au Seigneur, et dites-lui: Otez-nous toutes nos iniquités, recevez le bien que nous vous offrons, et nous vous rendrons le sacrifice de nos lèvres.
Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
3 Assur ne nous sauvera pas, nous ne monterons pas sur des chevaux, et nous ne dirons plus: Vous êtes nos dieux, œuvres de nos mains; parce que vous aurez pitié de l’orphelin qui se repose en vous.
Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
4 Je guérirai leurs meurtrissures, je les aimerai de mon propre mouvement, parce que ma fureur s’est détournée d’eux.
Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
5 Je serai comme la rosée, Israël germera comme le lis, et sa racine poussera avec force comme les plantes du Liban.
Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
6 Ses rameaux s’étendront, et sa gloire sera semblable à l’olivier, et son parfum comme celui du Liban.
Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.
7 Ils retourneront, s’asseyant sous son ombre; ils vivront de blé, et ils germeront comme la vigne; son souvenir sera comme le vin du Liban.
Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
8 Ephraïm dira: Pourquoi aurais-je désormais des idoles? c’est moi qui l’exaucerai, et c’est moi qui le rendrai comme un sapin toujours vert; c’est par moi que du fruit a été trouvé sur toi.
Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
9 Qui est sage, et il comprendra ces choses? qui est intelligent, et il les saura? parce que les voies du Seigneur sont droites, et les justes y marcheront; mais les prévaricateurs y tomberont.
Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.

< Osée 14 >