< 2 Chroniques 18 >

1 Josaphat fut donc riche, très illustre, et allié avec Achab.
Ja Josaphatilla oli suuri rikkaus ja kunnia; ja hän teki nuoteutta Ahabin kanssa.
2 Et il descendit après quelques années vers lui à Samarie; et à son arrivée Achab tua un grand nombre de béliers et de bœufs, à cause de lui et de tout le peuple qui était venu avec lui, et il lui persuada de monter à Ramoth-Galaad.
Ja jonkun vuoden perästä sen jälkeen meni hän Ahabin tykö Samariaan. Ja Ahab antoi teurastaa hänelle ja hänen väellensä, joka oli hänen kanssansa, monta lammasta ja härkää; ja hän yllytti hänen menemään ylös Gileadin Ramotiin.
3 Achab, roi d’Israël, dit donc à Josaphat, roi de Juda: Venez avec moi à Ramoth-Galaad. Celui-ci lui répondit: Comme je suis, vous êtes vous-même: comme est votre peuple, ainsi est mon peuple; et nous serons avec vous dans cette guerre.
Ja Ahab Israelin kuningas sanoi Josaphatille Juudan kuninkaalle: menetkös minun kanssani Gileadin Ramotiin? Hän sanoi hänelle: minä olen niinkuin sinä, ja minun kansani niinkuin sinun kansas: me tahdomme sinun kanssas sotaan.
4 Et Josaphat dit au roi d’Israël: Consultez, je vous en conjure, dès à présent, la parole du Seigneur.
Mutta Josaphat sanoi Israelin kuninkaalle: kyseles tänäpänä Herran sanaa.
5 Le roi d’Israël assembla donc quatre cents hommes, prophètes, et il leur dit: Devons-nous aller à Ramoth-Galaad pour combattre, ou nous tenir en repos? Mais ceux-ci: Montez, dirent-ils, et le Seigneur la livrera en la main du roi.
Ja Israelin kuningas kokosi prophetaita neljäsataa miestä ja sanoi heille: menemmekö me sotimaan Gileadin Ramotiin, vai ei? He sanoivat: mene, Jumala antaa heidät kuninkaan käteen.
6 Et Josaphat demanda: N’y a-t-il point ici un prophète du Seigneur, afin que nous le consultions aussi?
Silloin sanoi Josaphat: eikö tässä ole joku Herran propheta, kysyäksemme häneltä?
7 Et le roi d’Israël répondit à Josaphat: Il y a un homme par qui nous pouvons consulter la volonté du Seigneur; mais moi, je le hais, parce qu’il ne me prophétise point du bien, mais du mal en tout temps: or c’est Michée, fils de Jemla. Et Josaphat dit: Ô roi, ne parlez pas ainsi.
Israelin kuningas sanoi Josaphatille: tässä on vielä yksi mies, jonka kautta taidettaisiin kysellä Herraa, vaan minä vihaan häntä; sillä ei hän ennusta minulle mitään hyvää, mutta aina pahaa: se on Miika Jimlan poika. Josaphat sanoi: älköön kuningas niin puhuko.
8 Le roi d’Israël appela donc un des eunuques, et lui dit: Appelle à l’instant Michée, fils de Jemla.
Ja Israelin kuningas kutsui yhden kamaripalvelioistansa ja sanoi: nouda nopiasti Miika Jimlan poika.
9 Or le roi d’Israël et Josaphat, roi de Juda, étaient assis chacun sur leur trône, vêtus avec une magnificence royale; et ils étaient assis dans une aire, près de la porte de Samarie, et tous les prophètes prophétisaient devant eux.
Ja Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas istui kumpikin istuimellansa puettuna vaatteisiin Samarian portin lakeudella, ja kaikki prophetat ennustivat heidän edessänsä.
10 Alors Sédécias, fils de Chanaana, se fit des cornes de fer, et dit: Voici ce que dit le Seigneur: Tu agiteras avec ces cornes la Syrie, jusqu’à ce que tu l’aies détruite.
Ja Zidkija Kenaanan poika teki itsellensä rautasarvet ja sanoi: näin sanoo Herra: näillä sinä pusket Syrialaisia, siihenasti ettäs heidät hävität.
11 Et tous les prophètes prophétisaient de même, et disaient: Montez à Ramoth-Galaad, et vous prospérerez, et le Seigneur les livrera à la main du roi.
Ja kaikki prophetat ennustivat niin ja sanoivat: mene Gileadin Ramotiin, ja se menestyy sinulle: Herra antaa heidät kuninkaan käteen.
12 Or le messager qui était allé pour appeler Michée lui dit: Voilà que les paroles des prophètes annoncent unanimement de bonnes choses au roi; je vous prie donc que votre parole ne diffère point des leurs, et dites des choses favorables.
Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänen kanssansa ja sanoi: katso, prophetain puhe on yksimielisesti hyvä kuninkaan edessä: anna sinun sanas olla myös niinkuin heidänkin, ja puhu hyvää.
13 Michée lui répondit: Le Seigneur vit! tout ce que m’aura dit mon Dieu, c’est ce que je dirai.
Ja Miika sanoi: niin totta kuin Herra elää, minä puhun, mitä minun Jumalani sanoo.
14 Il vint donc vers le roi, et le roi lui dit: Michée, devons-nous aller à Ramoth-Galaad pour combattre, ou nous tenir en repos? Michée lui répondit: Montez, car toutes choses seront prospères, et les ennemis seront livrés en vos mains.
Ja kuin hän tuli kuninkaan tykö, sanoi kuningas hänelle: Miika, menemmekö me sotimaan Gileadin Ramotia vastaan, eli ei? Hän sanoi: menkäät, se menestyy teille, he annetaan teidän käsiinne.
15 Et le roi reprit: Je t’adjure de nouveau et encore de nouveau de ne me dire que ce qui est vrai, au nom du Seigneur.
Niin kuningas sanoi hänelle: kuinka usein minä vannotan sinua, ettet sinä sanois minulle muuta kuin totuutta Herran nimeen?
16 Alors Michée dit: J’ai vu tout Israël dispersé dans les montagnes, comme les brebis sans pasteur; et le Seigneur a dit: Ceux-ci n’ont point de maîtres; que chacun retourne dans sa maison en paix.
Niin hän sanoi: minä näin kaiken Israelin hajoitettuna vuorella, niinkuin lampaat, joilla ei yhtään paimenta ole: ja Herra sanoi: eikö näillä ole yhtään Herraa? palatkaan kukin kotiansa rauhassa.
17 Et le roi d’Israël dit à Josaphat: Ne vous ai-je pas dit que cet homme ne me prophétise rien de bien, mais des choses qui sont mauvaises?
Niin sanoi Israelin kuningas Josaphatille: enkö minä sanonut sinulle, ettei hän minulle ennusta hyvää vaan pahaa.
18 Mais Michée: C’est pourquoi, dit-il, écoutez la parole du Seigneur: J’ai vu le Seigneur assis sur son trône, et toute l’armée du ciel se tenant près de lui, à droite et à gauche.
Ja hän sanoi: sentähden kuulkaat Herran sanaa; minä näin Herran istuvan istuimellansa, ja koko taivaallisen sotajoukon seisovan hänen oikialla ja vasemmalla puolellansa.
19 Et le Seigneur a dit: Qui trompera Achab, roi d’Israël, afin qu’il monte et qu’il succombe à Ramoth-Galaad? Comme l’un disait d’une manière, et l’autre d’une autre,
Ja Herra sanoi: kuka viettelis Ahabin Israelin kuninkaan, että hän menis ylös ja lankeaisi Gileadin Ramotissa? Ja kuin yksi sanoi niin, ja toinen näin,
20 L’esprit malin s’avança, et s’arrêta devant le Seigneur, et lui dit: C’est moi qui le tromperai. Et le Seigneur: En quoi, lui dit-il, le tromperas-tu?
Niin tuli yksi henki ja seisoi Herran edessä, ja sanoi: minä viettelen hänen. Ja Herra sanoi hänelle: millä?
21 Et celui-ci répondit: Je sortirai, et je serai un esprit menteur dans la bouche de tous ses prophètes. Et le Seigneur dit: Tu le tromperas, et tu prévaudras; sors, et fais ainsi.
Hän sanoi: minä menen ja olen valheen henki kaikkein hänen prophetainsa suussa. Ja hän sanoi: viettele häntä ja sinä myös taidat: mene ja tee niin.
22 Maintenant donc voilà que le Seigneur a mis un esprit de mensonge dans la bouche de tous vos prophètes, et le Seigneur a prononcé contre vous des malheurs.
Nyt siis katso, Herra on antanut valheen hengen näiden sinun prophetais suuhun, ja Herra on puhunut pahaa sinua vastaan.
23 Or Sédécias, fils de Chanaana, s’approcha, frappa la joue de Michée et dit: Par quelle voie, l’Esprit du Seigneur a-t-il passé de moi en toi pour te parler?
Niin astui Zidkija Kenaanan poika edes ja löi Miikaa poskelle, ja sanoi: minkä tien kautta on Herran henki mennyt minun tyköäni pois, sinua puhuttelemaan?
24 Et Michée répondit: Vous le verrez vous-même, le jour que vous entrerez dans une chambre au sortir d’une chambre pour vous cacher.
Miika sanoi: katso, sinä olet sen näkevä sinä päivänä, jona käyt majasta majaan, lymytäkses.
25 Alors le roi d’Israël ordonna, disant: Prenez Michée, et conduisez-le à Amon, prince de la ville, et à Joas, fils d’Amélech.
Niin sanoi Israelin kuningas: ottakaat Miika ja viekäät jälleen häntä kaupungin päämiehen Amonin tykö ja Joaksen kuninkaan pojan tykö,
26 Et vous leur direz: Voici ce que dit le roi: Envoyez cet homme dans la prison, et donnez-lui un peu de pain et un peu d’eau, jusqu’à ce que je revienne en paix.
Ja sanokaat: näin sanoo kuningas: pankaat tämä vankihuoneesen, ja ruokkikaat häntä murheen leivällä ja murheen vedellä, siihenasti että minä tulen jälleen rauhassa.
27 Et Michée dit: Si vous revenez en paix, le Seigneur n’a point parlé par moi. Et il ajouta: Peuples, écoutez tous.
Miika sanoi: jos sinä toki palajat rauhassa, niin ei ole Herra puhunut minun kauttani. Ja hän sanoi: kuulkaat, kaikki kansat.
28 Ainsi le roi d’Israël et Josaphat, roi de Juda, montèrent à Ramoth-Galaad.
Niin meni Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas Gileadin Ramotia vastaan.
29 Et le roi d’Israël dit à Josaphat: Je changerai d’habit, et c’est ainsi que j’irai au combat; mais, vous, revêtez-vous de vos vêtements. Ainsi, son habit changé, le roi d’Israël vint au combat.
Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: minä muutan vaatteeni ja tulen sotaan, mutta pidä sinä omat vaattees; ja Israelin kuningas muutti vaatteensa, ja he menivät sotaan.
30 Or le roi de Syrie ordonna aux chefs de sa cavalerie, disant: Ne combattez point contre le plus petit ou contre le plus grand, mais seulement contre le roi d’Israël.
Ja Syrian kuningas käski vaunuin päämiehille, jotka hänellä olivat, ja sanoi: ei teidän pidä sotiman pientä eli suurta vastaan, vaan ainoastaan Israelin kuningasta vastaan.
31 C’est pourquoi, lorsque les chefs de la cavalerie virent Josaphat, ils dirent: C’est le roi d’Israël. Et ils l’environnèrent en combattant; mais lui cria vers le Seigneur, et le Seigneur le secourut, et les écarta de lui;
Ja tapahtui, kuin vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin, että he sanoivat: se on Israelin kuningas; ja he käänsivät itsensä sotimaan häntä vastaan. Ja Josaphat huusi, ja Herra autti häntä, ja Jumala käänsi heidät pois hänestä.
32 Car, comme les chefs de la cavalerie virent que ce n’était point le roi d’Israël, ils le laissèrent.
Sillä kuin vaunuin päämiehet näkivät, ettei hän ollut Israelin kuningas, käänsivät he itsensä pois hänestä.
33 Or il arriva qu’un homme du peuple lança une flèche au hasard, et qu’il frappa le roi d’Israël entre le cou et les épaules; mais Achab dit au conducteur de son char: Tourne ta main, et tire-moi de la bataille, parce que je suis blessé.
Niin yksi mies jännitti joutsensa yksinkertaisuudessa ja ampui Israelin kuningasta rautapaidan jatkoon. Niin hän sanoi vaununsa ajajalle: käänä kätes ja vie minua ulos sotaväestä; sillä minä olen haavoitettu.
34 Et la guerre fut terminée en ce jour-là. Or le roi d’Israël se tint sur son char en face des Syriens, jusqu’au soir, et il mourut au soleil couchant.
Ja sota tuli suureksi sinä päivänä, ja Israelin kuningas seisoi vaunuissa Syrialaisia vastaan ehtoosen asti; ja hän kuoli auringon laskeissa.

< 2 Chroniques 18 >