Matthieu 18

1 A ce moment, les disciples vinrent à Jésus et lui dirent: «Qui est le plus grand dans le Royaume des cieux?»

Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?

2 Alors Jésus appela à lui un enfant, le plaça au milieu d'eux

Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,

3 et leur dit: «Je vous le dis en vérité, si vous n'avez été changés et n'êtes devenus semblables aux enfants, vous n'entrerez pas dans le Royaume des cieux.

Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.

4 Qui donc se fera humble comme cet enfant sera, lui, le plus grand dans le Royaume des cieux;

Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.

5 et qui recevra, en mon nom, un enfant comme celui-ci, me reçoit.»

Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.

6 «Mais celui qui aura été une occasion de chute pour l'un de ces petits qui croient en moi, il vaudrait mieux pour lui qu'on lui pendît au cou une de ces meules que tournent les ânes, et qu'on le précipitât dans les profondeurs de la mer.

Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

7 Malheur au monde à cause des scandales! Il faut bien qu'il arrive des scandales; mais malheur à l'homme par qui le scandales arrive!»

Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee!

8 «Si ta main ou ton pied sont pour toi une occasion de chute, coupe-les et jette-les loin de toi; il t'est meilleur d'entrer dans la vie mutilé ou estropié, que d'être jeté, avec tes deux mains et tes deux pieds, dans le feu éternel. (aiōnios g166)

Mutta jos kätes taikka jalkas pahentaa sinun, niin leikkaa ne pois, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun elämään sisälle mennä ontuvana taikka raajarikkona, kuin että sinulla olis kaksi kättä eli kaksi jalkaa, ja sinä heitettäisiin ijankaikkiseen tuleen. (aiōnios g166)

9 Si ton oeil est pour toi une occasion de chute, arrache-le et jette-le loin de toi; il t'est meilleur d'entrer borgne dans la vie, que d'être jeté, avec tes deux yeux, dans la géhenne du feu.» (Geenna g1067)

Ja jos silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun silmäpuolena elämään sisälle mennä, kuin että sinulla olis kaksi silmää, ja sinä heitettäisiin helvetin tuleen. (Geenna g1067)

10 «Gardez-vous de mépriser un seul de ceux qui sont les petits! car, je vous le dis, leurs anges, dans les cieux, voient sans cesse la face de mon Père qui est dans les cieux.

Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.

11 (Car le Fils de l'homme est venu pour sauver ce qui était perdu).

Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, mikä kadonnut oli.

12 «Que pensez-vous de ceci: Si un homme a cent brebis et que l'une d'elles vienne à s'égarer, ne laisse-t-il pas les quatre-vingt-dix-neuf autres dans les montagnes, pour aller chercher celle qui s'est égarée;

Mitä te luulette? jos jollakin ihmisellä olis sata lammasta, ja yksi heistä eksyis: eikö hän jättäisi yhdeksänkymmentä ja yhdeksän, ja menis vuorelle, ja etsis eksynyttä?

13 et s'il arrive qu'il la retrouve, en vérité je vous le dis, il a plus de joie au sujet de celle-là qu'au sujet des quatre-vingt-dix-neuf autres qui ne se sont point égarées.»

Ja jos niin tapahtuu, että hän löytää sen, totisesti sanon minä teille: hän iloitsee enemmin siitä kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä, jotka ei eksyneet.

14 «De même ce n'est pas la volonté de votre Père qui est dans les cieux que périsse un seul de ceux qui sont les petits.»

Niin ei ole myös teidän Isänne tahto, joka on taivaissa, että joku näistä pienimmistä hukkuis.

15 «Si ton frère a péché contre toi, va le trouver et reprends-le, toi, seul avec lui. S'il t'écoute, tu auras gagné ton frère.

Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.

16 S'il ne t'écoute pas, amène avec toi une ou deux personnes, afin que tout soit décidé d'après l'avis de deux ou trois témoins.

Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.

17 Puis, s'il refuse de les écouter, dis-le à l'église. Et, s'il refuse aussi d'écouter l'église, qu'il soit pour toi comme un païen et un publicain.»

Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.

18 «Je vous le dis en vérité: tout ce que vous aurez lié sur la terre sera lié dans le ciel; et tout ce que vous aurez délié sur la terre sera délié dans le ciel.»

Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.

19 «Je vous répète, en vérité, que si, sur la terre, deux d'entre vous s'accordent pour demander une chose quelconque, ils l'obtiendront de mon Père qui est dans les cieux.

Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.

20 Là, en effet, où deux ou trois sont réunis en mon nom, je suis présent au milieu d'eux.»

Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.

21 Alors Pierre, s'approchant, lui dit: «Seigneur, si mon frère, pèche contre moi, combien de fois lui pardonnerai-je? sera-ce jusqu'à sept fois?»

Silloin Pietari tuli hänen tykönsä, ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitää veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? onko seitsemässä kerrassa kyllä?

22 Jésus lui répondit: «Je ne te dis pas jusqu'à sept fois, mais jusqu'à soixante-dix fois sept fois.

Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastaan seitsemän kertaa, mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

23 A ce sujet, voici à quoi est semblable le Royaume des cieux: Un roi voulut faire rendre compte à ses serviteurs.

Sentähden on taivaan valtakunta kuninkaaseen verrattu, joka tahtoi lukua laskea palveliainsa kanssa.

24 Quand il eut commencé à compter, on lui en présenta un, débiteur de dix mille talents.

Ja kuin hän rupesi laskemaan, tuli yksi hänen eteensä, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

25 Comme il n'avait pas de quoi les rendre, son maître ordonna qu'on le vendît, lui, sa femme, ses enfants, tout ce qu'il possédait, pour l'acquittement de sa dette.

Mutta ettei hänellä ollut varaa maksaa, käski hänen herransa hänen myytää, ja hänen emäntänsä ja lapsensa, ja kaikki mitä hänellä oli, ja maksettaa.

26 Ce serviteur, tombant à ses pieds, se prosterna devant lui et lui dit: «Sois patient envers moi, et je te rendrai tout.»

Niin palvelia lankesi maahan ja rukoili häntä, sanoen: herra, ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

27 Le maître eut alors pitié de son serviteur, il le laissa aller et lui fit remise de sa dette.

Niin armahti herra palveliaa, päästi hänen, ja antoi hänelle velan anteeksi.

28 En sortant, ce serviteur rencontra un de ses compagnons qui lui devait cent deniers, et alors, le tenant à la gorge jusqu'à l'étrangler, il lui dit: «Rends ce que tu dois!»

Niin palvelia meni ulos, ja löysi yhden kanssapalvelioistansa, joka hänelle oli velkaa sata penninkiä; ja hän tarttui häneen, ja kiristi häntä kurkusta, sanoen: maksa minulle velkas.

29 Son compagnon, tombant à ses pieds, le supplia en disant: «Sois patient envers moi et je te rendrai»;

Niin hänen kanssapalveliansa lankesi maahan hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä, sanoen: ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

30 mais lui ne voulut pas; il s'en alla et le jeta en prison jusqu'à ce qu'il eût payé sa dette.

Mutta ei hän tahtonut, vaan meni ja heitti hänen torniin, siihenasti kuin hän velan maksais.

31 Voyant ce qui se passait, les autres serviteurs en furent profondément affligés; et ils vinrent raconter à leur maître tout ce qui était arrivé.

Mutta kuin muut hänen kanssapalveliainsa näkivät mitä tehtiin, murehtivat he sangen kovin, tulivat ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä tehty oli.

32 Alors le maître fit appeler celui qui avait ainsi agi et lui dit: «Serviteur méchant! Je t'ai remis ta dette parce que tu m'as supplié.

Silloin kutsui herra hänen eteensä, ja sanoi hänelle: sinä paha palvelia, minä annoin sinulle anteeksi kaiken velan, ettäs minua rukoilit:

33 Ne te fallait-il pas avoir pitié toi aussi de ton compagnon, comme moi-même j'avais eu pitié de toi?»

Eikö myös sinun pitänyt armahtaman kanssapalveliaas, niinkuin minäkin armahdin sinua?

34 Et son maître, irrité, livra cet homme aux bourreaux, jusqu'à ce qu'il eût payé toute sa dette.»

Ja hänen herransa vihastui, ja antoi hänen pyöveleille, siihenasti kuin hän maksais kaikki, mitä hän oli hänelle velkaa.

35 «Ainsi vous fera mon Père céleste si chacun de vous ne pardonne pas à son frère de tout son coeur.»

Niin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jollette kukin veljellensä teidän sydämistänne anna anteeksi heidän rikoksiansa.