Psaumes 65
1 Au maître chantre. Cantique de David. A toi confiance et louange, ô Dieu, en Sion! et qu'en ton honneur des vœux soient accomplis!
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu. Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.
2 O toi, qui exauces la prière! toute chair s'adresse à toi.
Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha.
3 Les iniquités l'emportent sur moi, mais tu pardonneras nos péchés.
Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.
4 Heureux celui que tu choisis, et admets à séjourner dans tes parvis! Nous voulons être nourris du bonheur de ta maison, de ton saint temple!
Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä.
5 Tu fais des prodiges pour nous exaucer, en nous donnant la grâce, ô notre Dieu sauveur, en qui se confient toutes les extrémités lointaines de la terre et de la mer!
Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,
6 Celui qui par sa force affermit les montagnes, est ceint de puissance.
joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;
7 Il met fin au tumulte de la mer, au tumulte de ses flots, et à la rumeur des peuples;
sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,
8 les habitants de l'horizon s'effraient à ses miracles, et tu remplis d'allégresse les lieux d'où surgissent l'aube et le crépuscule.
niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.
9 Tu visites la terre et tu lui donnes l'abondance, tu l'enrichis de mille dons; les eaux remplissent le ruisseau de Dieu; tu prépares le blé des hommes, quand tu la prépares
Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.
10 en abreuvant ses sillons, en nivelant ses glèbes; tu l'amollis par des rosées, et tu bénis ses germes.
Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.
11 Tu couronnes l'année que ta bonté nous donne, et sous tes pas coule la fécondité;
Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta.
12 ils fertilisent les pacages du désert, et les collines prennent une ceinture riante;
Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun.
13 les prairies se couvrent de brebis, et les blés revêtent les vallées: les cris de joie et les chants retentissent.
Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!
