< Psaumes 55 >

1 Au maître chantre. Avec instruments à cordes. Hymne de David. O Dieu! prête l'oreille à ma prière, et ne te dérobe pas à ma supplication!
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Fais attention à moi, et m'exauce! J'erre en gémissant, et je suis troublé,
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 à la voix de l'ennemi, sous l'oppression de l'impie; car ils versent sur moi les maux, et me persécutent avec fureur.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 Mon cœur est tourmenté au dedans de moi, et des craintes de mort m'ont assailli;
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 la peur et le tremblement me pénètrent, et le frisson me parcourt.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 Aussi dis-je: Qu'on me donne l'aile de la colombe, je m'envolerai, et j'irai habiter en lieu sûr!
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Voici, je fuirais au loin, je m'arrêterais au désert; (Pause)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 je m'échapperais, plus prompt que le vent rapide, que l'ouragan!
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Consume, Seigneur, confonds leurs langues! Car je vois dans la ville la violence et les rixes,
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 qui jour et nuit y font la ronde dans ses murs, et le mal et la gêne sont dans son enceinte;
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 la ruine est dans son enceinte, et la violence et la fraude ne quittent pas ses places.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 Ce n'est pas un ennemi qui m'outrage: je le supporterais; un homme dont la haine se déclare, qui s'élève contre moi: je pourrais m'y soustraire;
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 mais c'est toi, homme qui avais mon estime, mon ami, l'un de mes familiers;
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 nous nous rendions l'un à l'autre l'intimité douce; à la maison de Dieu nous allions avec la foule!
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Que la mort les surprenne, qu'ils descendent vivants aux Enfers! car la malice est dans leurs demeures, au milieu d'eux. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 Cependant, je crie à Dieu, et l'Éternel me sauvera.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Le soir, et le matin, et à midi, je me plains et je gémis, et Il entendra ma voix.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 Il me tirera sain et sauf du combat qu'on me livre, car mes adversaires sont nombreux.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 Dieu veut m'exaucer, et les humilier, (car Il est toujours sur son trône, Pause) ces hommes qui ne changent point, et n'ont de Dieu nulle crainte.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 Ils mettent la main sur leurs amis, et brisent leur pacte [d'union];
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 leur bouche a plus de douceur que le lait, et leur cœur est hostile; leurs paroles sont plus onctueuses que l'huile, et ce sont des épées nues.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 « Remets à l'Éternel le soin de ton sort, et Il te soutiendra, et ne permettra pas toujours qu'on ébranle le juste. »
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 Et toi, ô Dieu, tu les précipiteras au fond de la fosse; et ces hommes sanguinaires et trompeurs ne vivront pas la moitié de leurs jours; mais moi, je mets en toi ma confiance.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.

< Psaumes 55 >