Psaumes 108

1 Cantique de David. O Dieu, mon cœur se rassure! Par mes chants et mes accords, oui, je veux célébrer ma gloire.

Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.

2 Sus! mon luth et ma harpe! Je serai debout avec l'aurore!

Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.

3 Je te louerai, Éternel, parmi les peuples, et te chanterai parmi les nations.

Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.

4 Car ta grâce est plus grande que les Cieux, et ta fidélité atteint jusques aux nues.

Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.

5 Elève-toi, ô Dieu, sur les Cieux, et que sur toute la terre apparaisse ta gloire!

Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,

6 Pour que les bien-aimés soient sauvés, aide-les de ta droite, et nous exauce!

Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.

7 Dieu l'a promis par sa sainteté: je veux m'en réjouir! « Je vous partagerai Sichem, et vous distribuerai la vallée de Succoth;

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.

8 Galaad est à moi, Manassé est à moi, Ephraïm est le rempart de ma tête, et Juda, mon sceptre royal;

Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;

9 Moab est le bassin où je me baigne, sur Edom je jette ma chaussure, sur la Philistie je pousse des cris de joie. »

Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.

10 Qui me conduira dans la ville forte? qui me mènera jusqu'en Edom?

Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?

11 N'est-ce pas toi, ô Dieu, toi qui nous rejetas, et ne marchas plus, ô Dieu, avec nos armées?

Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?

12 Donne-nous ton aide pour sortir de la gêne, puisque le secours de l'homme est une vanité!

Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.

13 Avec Dieu, nous serons vainqueurs, et c'est lui qui foulera nos ennemis.

Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.