Proverbes 31
1 Discours au roi Lémuel. Maximes que lui enseigna sa mère.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 Que te dirai-je, mon fils? que te dirai-je, fils de mes entrailles? que te dirai-je, fils qui as mes vœux?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Ne livre pas aux femmes ta vigueur, et ne suis pas la voie qui perd les rois!
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Ce n'est pas aux rois, Lémuel, ce n'est pas aux rois de boire du vin, ni aux princes de boire de la cervoise;
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 de peur que, s'ils boivent, ils n'oublient la Loi, et n'attentent aux droits de tous les fils du malheur.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Donnez de la cervoise à qui va périr, et du vin à qui a l'amertume dans le cœur;
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 qu'il boive et oublie sa misère, et de ses peines perde le souvenir!
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Ouvre la bouche en faveur du muet. et pour défendre tous les enfants délaissés.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Ouvre la bouche, et juge avec justice, et défends le misérable et le pauvre.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Une femme forte! qui pourra la trouver? Elle a plus de valeur que les perles.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 En elle s'assure le cœur de son mari, et les profits ne lui manqueront pas.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Elle lui fait du bien, et jamais de mal, tous les jours de sa vie.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Elle met en œuvre la laine et le lin, et fait avec plaisir le travail de ses mains.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Semblable aux navires des marchands, elle fait venir de loin ses denrées.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Elle se lève, quand il est nuit encore; et distribue la nourriture à sa maison, et une tâche à ses servantes.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Elle pense à un champ, et elle l'acquiert; du fruit de son travail elle plante une vigne.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Elle met à ses reins une ceinture de force, et fortifie ses bras.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Elle goûte les bons effets de son industrie! la nuit sa lampe ne s'éteint point.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Elle porte la main à la quenouille, et ses doigts prennent le fuseau.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Elle ouvre sa main au pauvre, et tend la main au misérable.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Pour sa maison elle ne redoute point la neige; car toute sa maison est pourvue d'étoffes précieuses;
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 elle se fait des couvertures, et le lin et la pourpre l'habillent.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Son mari est considéré aux Portes, quand il siège avec les Anciens du pays.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Elle fait des tuniques, et les vend, et livre des ceintures au Cananéen.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Elle est revêtue de force et de dignité, et elle se rit du lendemain.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Elle ouvre la bouche avec sagesse, et sa langue instruit avec grâce.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Elle observe le mouvement de sa maison, et ne mange pas le pain d'oisiveté.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Ses fils se lèvent, et la disent heureuse, son mari [se lève], et lui donne des louanges:
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 « Plusieurs femmes sont des femmes fortes, mais tu les surpasses toutes. »
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 La grâce est illusion, et la beauté, vanité; c'est la femme craignant Dieu qu'on doit louer.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Faites-la jouir du fruit de son travail! Qu'aux Portes ses œuvres la louent!
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
