Proverbes 29
1 L'homme répréhensible qui se roidit, sera brisé soudain, et sans remède.
Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.
2 Quand les justes se multiplient, le peuple se réjouit; mais quand règne l'impie, le peuple gémit.
Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
3 L'homme, ami de la sagesse, réjouit son père, mais qui se plaît avec les courtisanes, perd son bien.
Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.
4 Par la justice un roi consolide son Etat; mais celui qui accepte des dons, le ruine.
Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.
5 Un homme qui flatte son prochain, tend un filet sous ses pas.
Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.
6 Un piège gît dans le crime du méchant; mais le juste triomphe, et se réjouit.
Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.
7 Le juste sait défendre les petits, mais l'impie ne comprend pas la science.
Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.
8 Les moqueurs soufflent le feu dans la cité; mais les sages calment l'irritation.
Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 Le juste qui est en dispute avec l'insensé, ni par la colère, ni par l'enjouement n'arrive à la paix.
Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.
10 Les hommes sanguinaires haïssent l'innocent; mais les justes cherchent à lui sauver la vie.
Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.
11 L'insensé produit son âme tout entière; mais le sage la tient en arrière.
Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.
12 Qu'un prince écoute les mensonges, tous ses serviteurs sont méchants.
Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13 Le pauvre et l'oppresseur se rencontrent; l'Éternel fait luire la lumière aux yeux de tous deux.
Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.
14 Du roi qui rend au pauvre fidèle justice, le trône subsiste éternellement.
Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.
15 La verge et la correction donnent la sagesse; mais l'enfant livré à lui-même fait honte à sa mère.
Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
16 Quand les impies croissent, le péché croît; mais leur chute réjouira les regards des justes.
Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.
17 Corrige ton fils, et il te donnera du repos, et procurera des délices à ton âme.
Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.
18 Privé de révélation, un peuple est sans frein; heureux, s'il garde la Loi!
Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
19 Les discours ne corrigent point un serviteur; quand même il comprend, il n'obéit point.
Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.
20 Vois-tu cet homme prompt à parler? Il y a plus à espérer d'un fou que de lui.
Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Si l'on délicate son serviteur dès l'enfance, il finit par vouloir être fils.
Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.
22 L'homme colère excite les querelles, et celui qui s'échauffe, fait bien des fautes.
Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.
23 L'orgueil de l'homme l'abaisse; mais l'humble parvient à la gloire.
Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.
24 Qui entre en part avec le voleur, est son propre ennemi; il a entendu la malédiction, et il ne dénonce pas!
Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.
25 La peur des hommes tend un piège; mais qui se confie dans l'Éternel, est mis à couvert.
Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.
26 Plusieurs cherchent les regards du souverain; mais de l'Éternel émane le jugement des hommes.
Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.
27 Le méchant est l'abomination du juste; et celui qui marche droit, l'abomination de l'impie.
Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.
